- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
629-630

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Momentti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

629

Momentti—Mommsen

G30

rak. sitadelli, pääkadun varrella useita kauniita
rakennuksia, pari lähetyskoulua, sairaaloita,
suo-jelusalueen korkein tuomioistuin y. m. M: »ta
lähtee rautatie Viktoria-järvelle ja merenalainen
kaapeli Sansibariin. Saks., engl., ransk. ja
itil-valt. höyrylaivalinjain alukset käyvät M:ssa.
Kauppa suuri. — M. mainitaan arabialaisten
tiedonannoissa jo 1100-luvulla, port. Francisco
d’Almeida valloitti sen 1505; yllämainitun
linnoituksen rak. jälkeen M. tuli Itä-Afrikan ja
Intian väliseji kaupan keskustaksi. Islamilaiset
valloittivat M:n 1600-luvun lopulla, 1744-1837
M. oli itsenäinen valtio, joutui 1890 Englannille.

E. E. K.

Momentti (lat. möme’ntum = liikkeelle paneva
voima, liike), ratkaiseva käännekohta, ajankohta,
hetki, pykälän alaosasto (laissa, pöytäkirjassa) ;
olennainen osa; ratkaiseva seikka. —
Mekaniikassa paljon käytetty käsite. Voiman
staattinen m. (lyhyesti m.) pisteeseen nähden on =
voima kerrottuna sen kohtisuoralla etäisyydellä
tästä pisteestä. Voimaparin m. on näiden
voimain kohtisuora väli kerrottuna toisella
voimalla. Voiman v ä ä n t ö-m:k s i sanotaan vipuun
vaikuttavan voiman m. vivun tukipisteeseen
nähden. II i t a u s-m. (ks. t.) ; magneettinen
m. (ks. Magnetismi). U. S:n.

Momigny [-inji’], Jéröme Joseph
(1762-1838), ransk. musiikkiteoreetikko, musiikillisen
jäsentelyopin ensimäinen alkuunpanija. Toimi
urkurina eri paikkakunnilla; perusti 1800
Pariisissa musiikkikaupan ja -kustannusliikkeen.
M:n julkaisema sävellysoppi (1806. I-I1I) ei
saanut tunnustusta hänen eläessään. Vasta 1904
toi Riemann esille sen ansiot, osoittaen sen
sisältävän pääasiassa kaiken sen, mitä sillä välin
Westphal, Lussy ja Riemann olivat „uutena"
esittäneet rytmillisen jäsentelyn alalla. I. K.

Mommila. 1. ks. M o m m i 1 a-H i e t a i n
kartano. -— 2. Seisontasilta
Riihimäen-Pietarin radalla Oitin ja Lappilan asemien välillä.

Mommila-Hietain kartano, allodisäteri
Lammin pitäjässä luonnonihanalla paikalla M.-H;n
järven rannalla 14 km Oitin rautatieasemalta
pohjoiseen ja n. 9 km Mommilan
seisauslaitu-rilta, käsittää nyk. 4 tilaa, yhteensä 15/0
manttaalia, n. 3,600" ha, josta n. 987 ha viljeltyä.
Tilalla, joka on maamme parhaiten hoidettuja,
on nyk. 400 lehmää ja 50 hevosta.
Teollisuuslaitoksista mainittakoon saha, höyläämö ia
mylly, tiilitehdas, terva- ja tärpättitehdas ja
sementtivalimo; tilan sähkövoimalla käypä
riihi-laitos lienee vastaiseksi ainoa laatuaan
maassamme. V. 1904 rakennettiin tilalle oma kirkko,
joka s. v. sai täydelliset kirkkoprivilegit. —
Tilan ovat omistaneet 1800-luvulla von
Essen-suku v;een 1854, eversti Carl von Kraemer
(1857-71), eversti Constantin Ruin ja insinööri
G. von Schantz, jolta sen nykyinen haltija
tilanomistaja Alfred Kordelin osti sen 1903. —
Päärakennus on von Kraemerin rakennuttama
Engelin piirustusten mukaan. A. Es.

Mommola (ennen ,,Toijan kartano"),
maatila Kiskon pitäjässä Kiskon Kirkkojärven
rannalla 15 km Kosken rautatieasemalta
pohjoiseen, käsittää nyk. kaksi ratsutilaa sekä yhden
verotilan ja yhden takalikkotilan. yhteensä 2
manttaalia, n. 1,500 ha. Tilalla on mylly. — M:n
omisti 1700-luvun keskivaiheilla tuomari Escho-

lin ja hänen kuoltuaan hänen perillisensä m. m.
17S1-83 hänen vävynsä varatuomari, sittemmin
maaherra Olavi Vibelius. V. 1799 siirtyi tila
oston kautta Perniön Latokartanon omistajalle
teh-taanpatruuna Matts Augustinille. jolta hänen
vävynsä kauppias Chr. Hjelmerus osti sen 1814.
Viimeksimainitulta perivät tilan hänen
tyttärensä, tohtorin leski Rosell ja laamanninrouva de
la Motte, heidän kuoltuaan edellisen tytär neiti
S. Rosell ja häneltä edelleen hänen
sisarenlap-sensa, tilan nykyiset omistajat insinöörit G. ja
J. Johansson. — Vanhan puiston ympäröimä
kaksikerroksinen, puinen päärakennus on Olavi
Vibeliuksen teettämä. A. Es.

Mommsen, Theodor (1817-1903), saks.
filologi. oikeusoppinut ja historioitsija; syntyi
Slesvigissä Tanskan
alamaisena; toimitti 1848
ltendsborgissa saksalais
mieliseltä kannalta lehteä

„Schleswig-holsteinische
Zeitung"; tuli sam. v. lain
opin professoriksi
Leipzigiin, mutta menetti 1850
valtiollisista syistä
virkansa; muutti Sveitsiin,
missä 1852 tuli
roomalaisen oikeuden professoriksi
Ziirichiin: kutsuttiin 1854
professoriksi Breslaun
yliopistoon ja 1858 vanhan
ajan historian
professoriksi Berliiniin; oli
1873-95 Preussin tiedeakatemian
pysyväinen sihteeri; 1873-

82 jäsenenä Preussin maapäivillä, kuuluen ensin
kansallisvapaamieliseen puolueeseen sittemmin
vapaamieliseen yhdistykseen ja esiintyen
Bis-marckin vastustajana. V. 1902 hän sai
kirjallisen Nobel-palkinnon. Suurimman kuuluisuutensa
M. on saavuttanut historiateoksellaan „Römische
Geschichte" [kolmessa ensimäisessä osassa
(1854-56) esitys ulottuu tasavallan loppuaikoihin, 5
sinessä (1885) käsitellään maakuntain oloja [-kei-sarinajalla].-] {+kei-
sarinajalla].+} Huolimatta siitä, että tätä teosta
on moitittu arvostelujen yksipuolisuudesta ja
uudenaikaisten käsitteiden liian rohkeasta
sovitt-i-misesta muinaisroomalaisiin oloihin, on se
nerokkaan käsityksensä ja voimakkaan tyylinsä
tähden luettava saksalaisen historiankirjoituksen
merkillisimpien tuotteitten joukkoon. Myöskin
Rooman ja Italian muinaisuutta valaisevan
moninaisen aineksen kerääjänä ja seulojana M. on
suorittanut suurtyön. Ollen yhtä etevä
lainoppineena, kielentuntijana, tekstikriitikkona,
epigra-fikkona ja historiantutkijana hän on saanut
aikaan teoksia, joilla on perustava merkitys
roomalaisen filologian alalla. Tässä kohden on ennen
muita mainittava hänen johdollaan julkaistu
jät-tiläisteos, roomalaisten piirtokirjoitusten
kokoelma „Corpus inscriptionum latiuorum" (15
nidettä, 1863-1902) ja sen täydennys „Ephemeris
epigraphica" (v:sta 1872); muita julkaisuja:
„Oskische Studien" (1845), „Die unteritalischen
Dialekte" (1850), „Corpus inscriptionum
neapolita-narum" (1851), ..Die nordetruskischen
Alpha-bete" (1853), „Inscriptiones confæderationis li el
-veticæ latinæ" (1854), „Die römische
Chronolo-gie bis auf Cæsar" (1858), ..Geschichte des rö-

Thendor Mommsen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0333.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free