- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
635-636

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monadit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

G35

hallitustapa muka olisi soveltumaton
monarki-seen valtiomuotoon. Tällaisia väitteitä
esitettäessä ei oteta liuomioou. ettei voida
yhdenmukaista monarkian perustyyppiä asettaa, vaan että
on olemassa eri monarkian lajeja 1. muunnoksia.

Useasti väitetään niinikään m :ta p :ta n. s.
välittömään kansanvaltaan soveltumattomaksi,
l-.lidottomasti ei kuitenkaan voida väittää, että
kansanäänestys ja -päätös ei voisi tulla
monarki-sessa valtiossa kysymykseen, vaikka kyllä olisi
jonkun verran vaikeata myöntää kansalle
ratkaisuvalta lainsäädäntöasioissa samalla
säilyttämällä hallitsijalle valtaa ainakin muodollisesti
viime kädessä päättää asia. Kuitenkin on
muutamissa monarkioissa (Belgiassa, Englannissa,
Norjassa) vakavasti pohdittu kysymystä referendumin
käytäntöönottamisesta, vaikkeivät sitä koskevat
ehdotukset ja suunnitelmat toistaiseksi ole
mihinkään tulokseen johtaneet. R. E.

Monarkinen valtiomuoto, ks. Monarkia.

Monarkisti (ks. M o 11 a r k i a). monarkian,
yksinvallan kannattaja.

Monasteri (kreik. movastPrion), luostari,
luostarikirkko.

Monasterinlahti Kurkijoen pitäjässä
Heinä-senmaan saarella, saanut nimeusä paikalla
1500-luvulla olleesta kreikkalaiskatolisesta luostarista.

A. Es.

Monastir (I. Bitolia). kaupunki Etelä-Serbiassa,
Makedoniassa, Puespa-järven ja Karasu- (1. Crna-)
joen laajan, viljavan laakson välisen vuoren
Kara-sun puoleisella (itä-) rinteellä; n. 55,000 as. (joista
15,000 slaavilaista ja 10.000 kreikkalaista). Useita
moskeioja, kirkkoja, pari seminaaria y. m.
oppilaitoksia; kreik. arkkipiispan ja hulgaarialaisen
piispan istuin, usean lähetysseuran asemat. M. on
usean tärkeän liikennetien risteyksessä (rautatie
Salonikiin) ja siitä syystä tärkeä kauppapaikka
(kauppavaihto ennen sotaa n. 10 milj. mk. v:ssa).
— M. (< kreik. monnsterion = luostari; Bukovan
luostari M:n eteläpuolella) on vanhan ajan
lleraclea Lyncestis Via egnatian varrella.
Turkkilaiset tekivät M:n 1820 sotaväenosaston
ase-paikaksi. Serbialaiset valloittivat M:n 18 p.
inarrask. 1912.

Monatsiitti, kivennäinen. Levymäisiä tai
pat-saanmuotoisia monokliinisia kiteitä, punertavan
ruskean-lihanpunainen, om.-p. 5.?. Kera.
kokoomukseltaan harvinaisten maametallieu : ceriumin,
lantaanin, toriumin y. m. fosfaatti. Tämän vuoksi
käytetään m:ia paljon Auerlamppujen
hehkusuk-kien valmistuksessa, johon tarvitaan ceriumia ja
toriumia. M. esiintyy graniiteissa ja varsinkin
niiden pegmatiiteissa. Tästä vuorilajista 011 sitä
löydetty m. m. Suomessa: lmpilahdelta
Lokansaa-relta. Teknillisiin tarkoituksiin riittävänsuuret
m.-määrät saadaan kuitenkin hiekasta
(m.-hiekka), johon sitä painavuutensa takia
muiden raskaiden kivennäisten ohella on kertynyt.
Tällaisia hiekkakerroksia on Pohjois-Carolinan
valtiossa Polijois-Ameriikassa sekä Brasiliassa.

E. M-nen.

Monbuttu ks. M a n g b a 11 u.

Monck, George ks. Monk, George.

Moneerit, Ilaeckelin käyttämä nimitys eräistä
alhaisista alkueläimistä, joiden soluissa hän ei
voinut huomata solutumaa. Mikroskooppisen
tekniikan parantuessa on m:n luku yhä vähentynyt
ja todennäköisesti on kaikilla nykyään elävillä

636

alkueläimillä solutuma, joskin eräillä lajeilla
sangen vaikeasti havaittavissa. 11. A. S.

Monessan. kaupunki Yhdysvalloissa.
Pensyl-vanian valtiossa. V. 1897 siirtyi kansalaisiamme
Monessaniin, joka silloin oli jotenkin autio paikka
Monongehela-joen varrella siinä paikassa, jossa
joen uoma muodostaa roomalaisen S kirjaimen.
Tehtaita rakennettiin. Paikalle on kasvanut
suurenpuoleinen kaupunki, jossa on kaikenlaista
kansallisuutta. Kansalaisillamme on täällä
raittius-seura, jolla on oma talo. Myöskin on heillä oma
komea kirkko ja pappila. Enin osa suomalaisista
työskentelee rautalanka- ja läkkipeltitehtaissa
(myllyissä). Aineellinen toimeentulo on
verrattain hyvä. Noin viidelläkymmenellä suomalaisella
on oma talo. TV. P.

Monet [-n?], Claude (s. 1840), ransk.
taidemaalari; alkoi 1862 opiskella maalausta Gleyren
johdolla Pariisissa. Maalasi ensiksi muotokuvia
ja isoja henkilökuvauksia. Oleskellessaan 1870-71
Lontoossa M. sai vaikutusta Constablen ja
Turnerin taiteesta, jonka johdosta hän ryhtj-i entistä
suuremmalla mielenkiinnolla tutkimaan ilma- ja
valovaikutuksia ulkona luonnossa. Hänestä
kehittyi impressionistisen maalaustekniikan
varsinainen luoja, joka puhtaita, sekoittamattomia
värejä tieteellisen menetelmän mukaan käyttämällä
maalasi melkein yksinomaan maisemia. Selviä
ääriviivoja ja plastillista vaikutusta välttäen M.
esittää muodonkuvauksen värivalörien avulla.
Usein hän on maalannut monta kertaa saman
aiheen (esim. ..Heinäsuova" kuvasarjan)
tavoittaen mitä vaihtelevimpia päivän eri hetkien
valaistuksia. M. on enimmäkseen asunut maalla
Giverny’ssä ja Yétheuilissä Seinen varrella sekä
myöskin merenrannikolla. Paitsi Ranskasta hän
on valinnut aiheensa Lontoosta, Hollannista ja
Norjasta. M:n Pariisissa olevista maisemista ovat
tunnetuimpia esim. ..Argenteuilin silta", „S:t
La-zaren asema" ja ,.Rouenin katedraali" (useita
kuvia). Nykyään elävistä impressionisteista on
M :11a ollut aikansa taiteeseen suurin vaikutus,
ks. Impressionismi. [Th. Duret (1880) ja
G. Grappe (1912).] E. R-r.

Moneta [-tië’-], Ernesto Teodoro|s. 1833),
it. rauhanystävä. otti 1849 osaa Pohjois-Italiassa
syntyneisiin kapinaliikkeisiin, palveli 1860
upseerina Garibaldi’n joukossa ja oli 1866 mukana
Custozzan tappelussa, joka herätti hänessä sodan
kammoa ja inhoa; toimitti 1867-96 „Secolo"
lehteä ja v:sta 1898 aikakauslehteä ,,La vita
inter-nazionale", jossa ajoi rauhan asiaa; perustanut
suuren määrän rauhayhdistyksiä; julkaissut m. m.
„Le guerre. le insurrezione e la pace nel
se-colo XIX"; sai L. Renaulfin kanssa 1907
Nobelin rauhanpalkinnon.

Monferrato /-«’-/, ransk. Montferrat, ennen
itsenäinen, Savoijin, Milanon ja Genovan
rajoittama herttuakunta Pohjois-Italiassa,
muodostunut kahdesta eri osasta Pon ja Liguristen Alppien
välillä. Pääkaupunkina oli Casale Monferrato.
Kaarle Suuren ajoista 1300-luvun alkuun M :11a
oli omat rajakreivit; heistä mainittakoon
Konrad, Jerusalemin kuningas 1189-92 ja osanottaja
kolmanteen ristiretkeen sekä Bonifatius,
Thessa-lonikan kuningas 1204-07. V. 1305 M. joutui
perintönä bysanttilaisen keisarisuvun sivuhaaralle
ja 1536 Mantovan Gonzaga-suvulle; tuli 1574
hert-tuakunnaksi; joutui 1631 osaksi ja 1703 koko-

Mo n arki n en valtiomuoto—Monferrato

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0336.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free