- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
637-638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monge ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Monge—Mongolilainen rotu

Urgan pääkatu.

naan Savoijille. Nykyään M. muodostaa
Ales-sandrian provinssin ja osan Cuneon provinssista.

G. /?.

Monge [möz], Gaspard (1746-1818). ransk.
matemaatikko, tuli 1768 Mézières’in sotakouluun
matematiikan professoriksi ja kolme vuotta
myöhemmin sen ohessa laitoksen fysiikan
professoriksi; 1780 hän nimitettiin hydrauliikan
professoriksi Louvreen, ollen velvollinen oleskelemaan
toisen puolen vuodesta Pariisissa. Sinne hän muutti
kokonaan tultuaan määrätyksi
merisotakoulu-laisten tutkijaksi. Innokkaana vallankumouksen
ihailijana M. oli sotaministerinä 1792-93, mutta
siirtyi sitten kivääritehtaiden, tykkivalimojen ja
ruutimyllyjen tarkastajaksi. V. 1794 hän tuli
l’École polytechniquen matematiikan
professoriksi. V. 1798 hän matkusti Napoleonin kanssa
Egyptiin, missä hän johti perustamaansa
,,Institut d’Egypte"ä. Palattuaan kotimaahansa 1799
hän tuli senaattoriksi ja Pelouzen kreiviksi,
mutta menetti Napoleonin kukistuttua kaikki
virkansa ja erotettiin yksin tiedeakatemiastakin.
— M:n tärkeimmät teokset ovat: „Feuilles
d’ana-lyse appliqüée ä la géométrie" (1795; 5:s pain.
1850: „Applieations de 1’analyse à la géométrie")
sekä „Géométrie descriptive" (1800; 7 :s pain.
1S47). Edellisen teoksen sangen merkittävistä
keksinnöistä analyyttisen avaruusgeometrian
alalla mainittakoon avaruuskäyrien evoluutat ja
käyrien pintojen kaarevuusviivat. Siinä kuten
M:n muissakin teoksissa ilmenee suurenmoisella
tavalla yhtyneinä hänen tavaton
avaruussuurei-den havaintokykynsä, analyyttisten apuneuvojen
hämmästyttävä käyttövarmuus sekä
matemaattisen johtamisen notkeus. „Géométrie
descriptive"!^ M. loi uuden matematiikan haaran:
deskriptiivisen 1. kuvioivan geo me
t-r i a n. Se sisältää neljä jaksoa : I tasosuureiden
projektsioniprobleemit, II käyrien pintojen
si-vuamistasot ja normaalit, III viivoitinpintojen
tangenttitasot ja IV käyrien pintojen
leikkausviivat. Paitsi mainittuja M. on julkaissut
joukon huomattavia teoksia matematiikan, fysiikan
ja mekaniikan alalta. U. 8:n.

Mongolia, Kiinan valtakunnan suvereniteetin
alainen maa (n. 2,787,000 km2), mongolilaisten
heimoruhtinasten alue, josta suurin osa tätä
nykyä on mongolilaisen hallinnon alaisena. M. on
37° 30’—53° 45’ pohj. lev. ja 85° 20’—126° it. lev.,
Mantsurian, (varsinaisen) Kiinan,
Itä-Turkesta-nin ja Siperian välillä. Maa on enimmäkseen
ylänköä (etelässä ja pohjoisessa 1,100-1,600,
uloinna lännessä ja idässä 450-600 m yi. merenp.).

laajin ylänkö on Gobi, joka paikoittain on
autiota erämaata. Luoteessa on Altai-vuoristo, jonka
eteläinen haara jatkuu Gobiin ja pohjoinen
liittyy Sajanin-vuoriin, Tangnu-ula ja idempänä
Hangai nimellä tunnettu vuoristo, Kentei-vuoristo.
joka Jablonoi-nimisenä jatkuu Siperiaan, sekä
uloinna idässä Khingan-vuoriselkä, jonka
eteläinen jatko on In-san. Pohjoisesta vuoristosta
alkavat joet Irtys, Jenisei, Selenga ja Kerulen.
Hangain ja Altain välillä on ryhmä suuria jär
viä, Hangaissa on muutamia pieniä ja
pohjoisrajalla on suuri Kosogol-järvi. Etelään
juoksevat joet muodostavat Gobissa lakearantaisia
suola-järviä. Metsää on vain suurempien vuorten
pohjoispuolella, muun osan M:n kivistä ja
rapautunutta kamaraa peittää liarvalajinen kasvullisuus,
jonka tiheys vähenee Gobia kohti. Lämpötilan
vaihtelu vuorokaudessa on 20°—30° C, talvi on
erittäin kylmä ja kuiva, runsaimmat sateet
heinäkuussa. Maassa on runsaasti koskemattomia
luonnonrikkauksia, esim. kultaa, vaskea, lyijyä,
jalokiviä. salpietaria, soodaa, suolaa, polttoöljyä,
kivihiiltä, kallisarvoista metsä- ja aroriistaa y. m.
Väestö etupäässä mongoleja (2-5 milj.). lännessä
kalmukkeja, luoteessa sojotit ynnä kirgiisejä,
etelässä ja kauppiaina muuallakin kiinalaisia (n. 10
milj.). Gobin autioimmat seudut jakavat maan
Pohjois- (Uiko ) ja Etelä- (Sisä-) M:aan.
Poh-jois-M:n tärkeimmät kauppapaikat ovat Urga
(40.000 as.), Uljasutai ja Kobdo sekä Venäjän
rajalla Kjahta, Etelä-M:n suurimmat (kiinal.)
keskukset ovat Kuku-hoto, Dolon-nur ja Kalgan.
Jouluk. 3 p. 1911 itsehallinnon saavuttaneessa
Mongoliassa on, Urgassa olevan hallituksen
tietojen mukaan 1913, hevosia 20 milj., nautakarjaa
25 milj., lampaita 80-100 milj., kameleja 12 milj.
V. 1912 vietiin Venäjälle karjaa ja
karjan-tuotteita 22 milj., kultaa 8 milj.. turkiksia 15
milj. mk:n arvosta. Maahan tuodaan kankaita,
valmistettuja nahkoja, teetä, hopeaa ja rihkamaa
Venäjältä päin 12-15 milj. mk:n arvosta; tuonti
Kiinasta, joka ennen yksin tyydytti kaikkia
asukkaitten tarpeita, on nykyään valtiollisista
syistä melkein lakannut. Uuden mongol. valtion
koillisraja kulkee Mantsurian kautta, itä- ja
etelärajoja ei voi määrätä, koska suuri osa
Etelii-Mraa on riidanalainen. Marrask. 1913 Kiina ja
Venäjä tekivät keskenään sopimuksen tunnustaen
Pohjois Mongolialle itsehallinnon, vrt. M o n g
o-1 i t. G. J. F.

Mongolilainen rotu (keltainen rotu),
rotunimitys, jota käytetään hyvin vaihtelevasti,
milloin — ja oikeimmin — tarkoittamassa vain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0337.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free