- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
641-642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mongolipoimu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

641

Mongolipoimu—Mongolit

642

on tullut kirkon kieleksi. Lamat käyttävät
mongolin kieltä varten usein tiibettiläistä
kirjaimistoa. Mongolin kieltä ja kirjoitusta käyttivät
\ irastoissaan alkuaikoinaan myös mantsulaiset ja
on mongolien kirjoituksesta muuttamalla ja
lisäämällä muutamia merkkejä muodostettu sekä
mantsulainen että kalmukkilainen kirjoitus ynnä
v. 1910 julkaistu ehdotus burjaattien kirjoituk
seksi. — Suullisesta kirjallisuudesta ovat eepilliset
runot eli sankarilaulut hyvin suosittuja.
[Kirjakielen kielioppeja: J. J. Schmidt 1831, A.
Bobrovnikov 1849, Kotvvicz 1902, A. Rudnev 1905:
sanakirjoja: J. J. Schmidt 1835, O. Kovalevskij
1844 49, K. Golstunskij 1893-95; tekstejä ovat
julkaisseet: J. J. Schmidt, O. Kovalevskij, A.
Pozd-nejev y. m. Puhutun kielen oppimista varten
on julkaistu kaksi pientä parlööriä (Vitale et
Ser-cey, Bimbajev). Tieteellisiä erikoistutkimuksia
ovat julkaisseet P. Schmidt, A. Pozdnejev, G. J.
Ramstedt, A. Rudnev y. m.J G. J. R.

Mongolipoimu ks. Kiina, palsta 852.

Mongolit, kansa Keski-Aasiassa. M:n
alkuperäinen kotimaa on ollut Baikal-järven tienoilla,
mutta heidän heimojaan, vaikka mainitaankin
Kiinan vanhimmissa aikakirjoissa, ei ole voitu
varmasti erottaa sukulaiskansain, tunguusien ja
turkkilaisten heimoista, josta syystä esim.
kysymys hunnien kansallisuudesta on ratkaisematta;
6:nnella vuosis. j. Kr. m:ja nimitetään tatnr,
kiinaksi ia-ta, ja tällä nimellä („30 tataari-heimoa")
heidät mainitaan m. m. muinaisturkkilaisissa
kivikirjoituksissa. Mongol nimi, alkuaan kenties
jonkun heimon nimitys, samoinkuin talar, tuli
heidän yhteisenä nimenään tunnetuksi
Euroopassa 13:nnen vuosis. alussa, jolloin m.
voittoisasti sotien ja muita kansoja johtaen nopeasti
levisivät laajoille aloille Aasiaa; m. m. asettui
heitä sittemmin asumaan Persiaan (ks. M o
g-holit), Intiaan (ks. Mogulit) ja
Kaukaa-siaan (kaitakit). Tunkien tieltään ja sulattaen
itseensä turkkilaisia y. m. heimoja m. ottivat
haltuunsa koko nykyisen Mongolian. Valloitusajan
m :n kieltä viljellään vieläkin kirjallisesti (m:n
kirjakieli) ja heidän nykyisiä jälkeläisiään ovat
paitsi itäiset m. 1. nykyiset m. myös p o
li-joiset 1. bur jaatit (ks. t.), läntiset 1.
kalmukit (ks. t.) sekä m o g h o 1 i t (ks. t.).

Itä-mongolit, Mongolian
paimentolais-kansa, jakautuu hallinnollisesti: a)
Mantsu-kei-sarin alamaisiin (tsaharit, tumeetit y. m.) ja b)
mongolilaisten ruhtinasten alamaisiin, sekä
kieleltään ja tavoiltaan: a) etelä-m:hin ja b)
poh-jois-m :hin, joiden suurin heimo 1. ryhmä on Hallia.

Mongolilainen pariskunta telttansa edustalla.
21. VI. Painettu *>/, 14.

Mongoleja kesilisessä kotipuvussa.

Mantsujen aikana m. pirstottiin yhä pienempiin
ruhtinaskuntiin (hosü), joissa on yksi tahi
useampi sumun (ruotu); ruhtinaskunnat
ryhmittyvät piireiksi (aimak), joilla on jonkinlainen
eduskunta (tsülgan); yhden tahi useamman pii
-riu toimintaa valvoo hallituksen määräämä
kuvernööri (amban). Yhteensä m:n ruhtinaskuntia on
198, niistä Halhassa 86 (4 piiriä) ja Kobdon
am-banin alueella 20 (2 piiriä). Ruhtinaat, joiden
valtaa hallitus on yhä vähentänyt, polveutuvat
m:n keisarisuvusta ja ovat sodassa päällikköinä,
rauhan aikana heimonsa tuomareina ja
hallitsijoina. Alamaisista rekisteröidään vain miehet,
jotka 16-60 v:n iässä kaikki ovat asevelvollisia
(n. s. m u s t a t), jota varten on olemassa
eriasteisia virkamiehiä ja kanslia (jämcn). Erioikeuksia
on ruhtinassuvuilla (n. s. v a 1 k o i s e t) ja
hengellisellä säädyllä (n. s. keltaiset), joka on
kirkollisen hallinnon alainen. M. ovat
uskonnoltaan buddhalaisia ja kuuluvat lamalaiseen
uskontokuntaan, jonka ylin päämies on Tiibetin
Dalai Lama. Pohjois-Mongolian ylimpänä
liengen-miehenä on Urgassa asuva Bogda-Gegen, mutta
muita gegenejä I. hutuktoja on suuri määrä ja
niillä on omat alamaisensa (n. s.
opetuslapset). Lamat asuvat enimmäkseen luostareissa,
joista tunnetuin on Urga (n. 10,000 lamaa);
muutamien luostarien ympärille on syntynyt
maallikkojen kaupunginosa. ,,Mustat" ja suuri osa
,.keltaisia" muuttelee perheineen, liuopatelttoineen ja
karjalaumoineen vuodenaikojen mukaan laitumien
haussa, ja tehdään silloin tällöin
pyhiinvaellus-retkiä, kuljetetaan alhaista maksua vastaan
tavaroita karavaaneilla, esim. Kalganista Kiahtaan
(1.570 km). Maata viljelevät Pohjois-Mongolian m.
vain harvoissa paikoissa (ohraa, hirssiä, vehnää),
mutta etelä ni, ovat jo suuressa määrin asettuneet
maanviljelijöiksi kiinalaisten tapaan. Naiset ovat
toimeliaita, mutta (lamalaisuuden vaikutuksesta)
epäsiveellisiä. M., erittäinkin arojen asukkaat,
ovat ruumiillisesti karaistua, vähään tyytyvää
ja puhtauteen nähden välinpitämätöntä kansaa,
tarkkoja seutujen, jälkien ja kaikellaisten
pikkuseikkojen tuntijoita, luonteeltaan uteliaita,
avomielisiä ja vieraanvaraisia, mutta muuttuvat
vieraan vaikutuksen alla joko umpimielisiksi ja
viekkaan julmiksi taikka teeskentelijöiksi ja
pelkureiksi. M :11a on vahva heimotunne, katsovat
perittyjä tapojaan pyhiksi ja säilyttävät ikivanhoja
perintätietoja ja sankaritaruja. Tämä
vanhoillisuus, maan laatu ja syrjäinen asema sekä
kiinalaisten politiikka on vuosisatoja ehkäissyt
kaiken edistyksen, mutta missä pakosta on ollut mu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0339.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free