- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
643-644

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mongolipoimu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

643

Mongsen—Monier-rakenne

644

kautuminen uusiin oloihin, osoittavat m.
omaavansa henkisiä lahjoja ja edistyshalua.

Historia. M:n omat tiedot vanhimmasta
historiastaan ovat legendoja, joista suurin osa on
syntynyt heidän suuren keisarinsa ja heimojen
yhdistäjän Tsingis-kaanin kunnioituksesta.
Tämän, jonka varsinainen nimi oli Temudzin,
onnistui monien seikkailujen jälkeen kohota
muutamien heimojen johtajaksi (Ononin varrella), jonka
jälkeen hän 1206 huudatti itsensä kagaaniksi
(keisariksi). Käytyään sotia naapuruudessa asuvia
heimoja vastaan hän vv. 1213-14 valloitti osan
Kiinaa, 1220 Bukharan (silloisen Khovaresmian) ja
jo 1224 muuan hänen sotajoukkonsa kulki
Persian ja Kaukaasian kautta Etelä-Venäjälle, jossa
löi venäläisten ruhtinasten sotajoukot Kalkan
tappelussa. Tsingisin kuoltua 1227 tanguteja
(Pohj.-Tiibetissä) kukistaessaan hänen neljästä
pojastaan (Dzutsi, Ögedei, Tsagatai ja Tului) ögedei
sai keisarinarvon (hali. 1227-40) ja muut —
aro-laisheimojen tapojen mukaisesti-—omat
läänityk-sensä ja alamaisensa valtakunnan rajaseuduilla,
ögedei perusti Orkonin rannalle kaupungin,
kuuluisan Karakorumin. Keskiosa Kiinaa
valloitettiin 1234, Turkestani ja Iraani kohta senjälkeen
ja Dzutsin vanhinta poikaa, Batua, avustettiin
valloittamaan itselleen suurempi „aimak". Vv.
1237-40 m. hävittivät Venäjän suurimmat
kaupungit ja ulottivat retkensä Unkariin ja Puolaan.
Euroopassa syntyi kauhu ja hämminki,
valmistuttiin yksimielisesti torjumaan heitä, mutta sitä
ennen Batu nopeine joukkoineen lähti
keisarinvaaliin. Venäjä jäi m:n, Batun ja hänen
jälkeläistensä alueeksi. Keisari Gudukin (1240-51)
aikana m. valloittivat Kaukaasian ja senjälkeen
Korean. Tuluin poika Mönke (1251-63) ulotti m:n
valtakunnan Syyriaan, Mesopotamiaan, Tiibetiin
ja Indo-Kiinaan. Hän erittäin suojeli kristitvitä.
Hänen veljensä Kubilai (1263-04) otti 1267
pää-kaupungikseen pienen kaupungin Kiinassa, josta
siten syntyi Peking, koko valtakunnan loistava
pääkaupunki. Kubilai oli valistunut ja tarmokas
hallitsija, harrasti kirjallisuutta, buddhalaisuutta,
tähtitiedettä y. m. ja julistautui kiinalaisten
tapoja noudattaen „Taivaan-pojaksi", antaen
dynastialle nimen Juan. Hänen aikanaan
rakennettiin temppeleitä, kouluja, järjestettiin vero- ja
kyytivelvollisuus, rahalaitos (seteliraha) y. m.
Keisari Kubilai n aika, josta antavat tietoja
kiinalaiset. mongolilaiset, muhamettilaiset ja
eurooppalaiset (m. m. italialainen Marco Polo), oli
m:n valloituskauden loistoaika. M:n valtakunta
oli maailman historian suurin, heidän
sotataitonsa voittamaton. M:eja oli pelättyinä
virkamiehinä ja sotilaina kautta koko Aasian
manteren. Mutta seuraavat keisarit, kasvaneina
ylellisessä hovielämässä, eivät kyenneet näin
suunnatonta valtakuntaa hallitsemaan ja
mongoliruhti-naat riitaantuivat ja sotivat keskenään.
Suur-Mongolia hajosi pienempiin osiin, joista
suurimmat olivat Kiina, keisarin yhä pienenevä
valtakunta, Persia, jota hallitsivat Bagdadissa
Kuhilain veljen Hulagun jälkeläiset, n. s. ilkanit
(1258-1349), Tsagatain jälkeläisten alue Turkestanissa
ja Batun jälkeläisten alue Venäjällä, n. s.
Kultainen orda, sekä Batun veljen Seibanin alue, jonka
jätteenä Bukhara vielä nytkin on Seibanin
jälkeläisillä. Vieraassa maassa harvalukuiset m.
vähitellen menettivät kansallisuutensa. Tsagatain

sukuinen Timur (Tamerlan, ks. t.), joka m:n
tavoin lähti valloitusretkille. ei enää luultavasti
osannut mongolin kieltä, ja samoin oli
turkkilais-tunut B a b a r, „mogulien" vallan perustaja.
Kiinan valtaistuimella pysyi Kuhilain perustama
Juan-dynastia v:een 1368, viimeinen keisari,
To-gon-Temur, karkoitettiin suuren muurin toiselle
puolelle. K iinassa seurasi Ming-dynastian
aikakausi ja Mongoliassa Togon-Temurin jälkeläiset
kävivät sotia keskenään, kunnes milloin
Hortsin-heimon ruhtinaat, milloin oirattien johtajat
joksikin vuodeksi pääsivät keisareiksi. Oirattien
johtaja, „keisari" Eseu 1449 voitti Kiinan keisarin
johtaman armeian, jonka piti tehdä loppu
rosvoamisista Kiinassa. Viimeinen mongolikeisari, joka
vielä hallitsi kaikkia mongoliheimoja, oli
Dajan-kaan (1470-1544), seuraavilla kaaneilla oli
hallussaan vain osa Etelä-Mongoliaa. Buddhalaisen
uskontokunnan päämiehet tämän jälkeen antavat
kaanin-arvon mieluisilleen ruhtinaille. Keisari
Ligdan 1634 kuoli pakolaisena, taisteltuaan
turhaan Mongolian keisariksi julistettua
mantsu-laista ruhtinasta ja häneen liittyneitä m:ja
vastaan. Lännessä oiratit taistelivat keskenään,
josta oli seuraus kalmukkien tulo Volgan varrelle
1638-70; pohjoisessa Halha oli itsenäinen, kunnes
sen ruhtinaat kärsittyään tappioita oirattien
ruhtinasta Galdania vastaan, 1691 saivat apua
Mantsu-keisarilta. Tämän jälkeen Halha joutui
mantsulaisen yliherruuden alaiseksi, samoin kuin
myöhemmin suurin osa Mongoliaan jääneitä
oi-ratteja (v:sta 1720 alkaen). Mantsulaisen
keisarin alaisina tahi ,,liittolaisina" m. muuttuivat
vähitellen innokkaiksi buddhalaisiksi, rakentaen
luostareita ja harrastaen Tiibetin matkimista,
heidän itsenäisyyttään supistettiin vähissä erin,
heidän maataan annettiin osa osalta kiinalaisille.
Kansa veltostui ja köyhtyi. Vasta kiinalaisten
aie kansoittaa pohjoiset vuoristolaaksot
kiinalaisilla ja mantsulaisen dynastian karkoittaminen
herätti heidän toimintalialunsa. Nykyään ovat
useimmat (itä-)m:n heimot yhdistettyinä ja
uuden hallituksen alaisina, joten m. ainakin
nimeksi taas ovat itsenäinen kansa. ks. Mongolia.

[J. J. Schmidt, „Geschichte der Ostmongolen
und ihres Fürstenhauses" (1829), d’Ohsson,
„IIis-toire des Mongols" (4 os., 1852), Howortli,
„His-tory of the Mongols" (3 os., 1876-78), Grassmann,
,,Der Einfall der Mongolen in Mitteleuropa 1241
und 1242" (1889), Pokotilov, „Itämongolien
historia Ming-dvnastian aikana 1368-1634"
(venäjäksi, 1893), Léon Cahun, ,,Introduction à
l’his-tcire de l’Asie. Turcs et Mongols, des origines à
1405" (1896).] ’ G. J. R.

Mong^sen, japanilainen raha ennen v. 1871.
kuparista tai raudasta, samantapainen kuin
kiinalainen cash (ks. t.).

Moniavioisuus ks. Avioliitto.

Moniehtoinen päätöslasku ks.
Päätös-lasku.

Monier-rakenne [-një’-], rautabetoni-rakenne
sillä asteella, jolle ransk. puutarhuri Joseph
Mollier sen 1870-luvulla kehitti. Aluksi hän käytti
maamiehensä Lambofn tapaan betonin
vahvikkeena rautalankaa, tehden kukka-astioita, sekä
myöhemmin johtoja, säiliöitä, laattoja ja portaita.
V. 1873 hän sai patentin ensimäistä
rautabetoni-siltaa varten, ja ryhtyi 1878 saamansa uuden
patentin mukaan ensimäisenä käyttämään rautabe-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0340.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free