- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
645-646

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monijumalaisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

645

tonia rakennuksiinkin n. k. Monier-rakenteen
perusteella. Tämän pääasiallisena tunnusmerkkinä
on heikosta kankiraudasta valmistettu
verkkomainen jäykiste ja se sopii parhaiten seiniin,
laattoihin y. m. s. ohkaisiin ja isompipintaisiin
rakenteisiin. T. <£ J. C-én.

Monijumalaisuus ks. Polyteismi.

Monika (332-388), kirkkoisä Augustinuksen
äiti. M. oli tavattomasti kiintynyt poikaansa ja
on kristityn äidin perikuva. Leskeksi jääneenä
hän seurasi poikaansa Milanoon, jossa sai olla
saapuvilla tämän kasteessa 387. Paluumatkalla
Afrikkaan M. kuoli Ostiassa. Augustinuksen
tunnustukset" antavat M:sta kauniin kuvan. vrt.
Augustinus. E. K-a.

Monikavioiset ks. Paksunahkaiset.

Monikkala, ratsuvelvollinen säteri
Janakkalan pitäjässä Turengin rautatieasemalta 5 ’/„ km
jokseenkin etelään, käsittää 1 manttaalin, 3,173
ha. — M. mainitaan jo 1374. Tilan ensimäinen
aatelinen omistaja oli lainlukija Knuut
Antinpoika, aateloitu 1529, josta 15.56 mainitaan, että
hän vähän yli 20 vuotta sitten oli asettunut
asumaan kruunun veromaalle M:aan, lähelle
Janakkalan kirkkoa. Sama lähde mainitsee hänet
muutamia vuosia sitten kuolleeksi. Hän oli n. s. M:n
aatelis-suvun kantaisä. Mainittu suku, jolla
vaakunassaan oli kolme nuolta kärjet tähdättyinä
alaspäin, sammui 1600-luvun alkuvuosina. Muuan
sen viimeisistä jäsenistä käytti nimeä Stråll. M:n
tilan peri mainitulta Knuut Antinpojalta hänen
poikansa Juhana Knuutinpoika (k. 1582), joka
jonkun aikaa oli Hämeenlinnan isäntänä. V. 1587
sai rouva Karin Stjernsköld M:n pantiksi
lainaamistaan rahoista. Häneltä sen sai hänen ja
preussilaissyntyisen Hannu Erthelin avioton poika.
Nuijasodasta tunnettu Hannu Hannunpoika, joka
menetettyään kaikki tiluksensa mestattiin 1605.
M. annettiin vielä samana vuonna
liivinmaalaiselle eversti Paul von Stilkenille, jonka tytär
joutui naimisiin skottilaissyntyisen Erik
Kiorbi-auwin 1. Kirbyn kanssa. Hän sai 1637 luvan
omistaa M:n säterin ja aateloitiin 1641 nimellä
Lilljebrunn. Tila pysyi sitten Lilljebrunn-suvulla
lähes 200 vuotta, siirtyen siltä naimisen kautta
eversti A. F. Gyllenbergille, häneltä samoin
naimisen kautta kapteeni A. E. Hisingerille ja
vii-meksimainitulta hänen lankonsa pojalle
agro-noomi K. A. Bollfrasille, jolta sen osti 1898 sen
nyk. omistaja tilanomistaja Edvard af Enehjelm.

A. Es.

Monikko, pluraali (ks. t.).

Monikulmio. Tasanne s-m. syntyy, kun
tasossa valitaan joukko mielivaltaisesti
sijoitettuja pisteitä, yksi pisteistä yhdistetään jonkun
toisen kanssa, tämä kolmannen kanssa j. n. e.
sekä viimeinen piste ensimäiseen. Pisteitä
sanotaan m:n kärkipisteiksi ja yhdistäviä
janoja m :n sivuiksi. Sivut yhteensä muodostavat
m:n piirin 1. p e r i m e t r i n. Kahta
kärki-pistettä yhdistävää janaa, joka ei yhdy m:n
sivuun, sanotaan m:n lävistäjäksi.
Alkeis-geometriassa tutkitaan tavallisesti vain sellaisia
m:oita, joissa ne sivut, mitkä eivät ole läheisiä,
eivät leikkaa toisiaan. Jos sellaisessa on m sivua,
voidaan se jakaa n—3:11a lävistäjällä n—2:een
kolmioon, joiden kulmain summa (n—2^180° on
= m:n kulmain summa. M. on säännöllinen,
jos sen kulmat ja sen sivut ovat yhtäsuuret.

646

Sellaisen sisään ja ympäri käy piirtäminen
ympyrä. Edellisen säde on m:n pienempi säde
1. apoteemi, jälkimäisen säde m:n suu
rempi säde. Mainittujen 3’mpyröiden keski
pistettä sanotaan m:n keskipisteeksi.
Säännöllisen m:n pinta-ala on puolet apoteemin
ja perimetrin tulosta. Ainoastaan harpin ja
viivoittimen avulla voidaan piirtää matemaattisesti
tarkalla tavalla vain ne säännölliset m :t,
joiden sivuluku on 2n-3p-b’ (n = 0, 1, 2, 3, 4____;

p = 0 tai 1; s = 0 tai 1) sekä ne, joiden sivuluku
on 2"-(-l) kun tämä on jaoton luku (esim. 17-kul
mio). -— Tähtiin, saadaan, kun säännöllisessä
m :ssa jokainen pari sivuja, joita yksi sivu
erottaa, jatketaan, kunnes ne leikkaavat toisensa.
Pii I I o-m. on kolmen, toisiaan parittain
leikkaavan isoympyräviivan pallonpiunalla rajoittama
kuvio. U. 8:n.

Monikulmiopiste ks. Kartoittaminen
ja Kartanpiirustustaito.

Monimuotoisuus biol. ks. Polymorfismi.

Monisirkkaiset (Polycotylcdonae),
vanhemmassa kasvisystematiikassa esiintyvä ryhmä:
yksi- ja kaksisirkkaisten vastakohtana se
käsittää siemenkasvit, joilla on enemmän kuin 2
sirkka-lehteä. Tämän mukaan kuuluisi m:iin vain osa
havupuita, nimitystä käytettiin kuitenkin usein
koko paljassiemenisten kaaresta. /. V-s.

Monismi (< kreik. monos = yksinäinen, ainoa),
yhteysoppi, maailmankatsomus tahi yleensä
käsitystapa, joka nojautuu yhteen ainoaan
alku-perusteeseen. M:n käsitettä voidaan sovittaa
eri-luontoisiin kysymyksiin. Joskus puhutaan esim.
,.t ieto-opillisesta m:sta", joka johtaa ihmisen
kaiken tiedon yhdestä alkulähteestä; niinikään
„siveysopillisesta m:sta", joka asettaa yhden
ainoan periaatteen siveellisyyden ohjeeksi.
Tavallisesti kuitenkin m :11a tarkoitetaan määrättyä m
e-tafyysillistä kantaa. Mutta
metafyysilli-sessäkin merkityksessä m:n käsitettä voidaan
ymmärtää eri tavoin, väljemmin ja suppeammin. —
1) Ankarimmassa merkityksessään se osoittaa sitä
mielipidettä, että kaikki olevainen 011 yhtä
ainoata tosioliota (substanssia);
kokemusmaailman lukemattomat eri esineet eivät olekkaan
syvemmältä katsoen eri olentoja, vaan ne ovat
yhden kaikkea käsittävän olevaisen ilmenemistä
eli muodostuksia. Tämä katsantotapa muodostuu
useimmiten samalla ,,panteismiksi", — koko
maailmankaikkeus on jumalallinen kokonaisuus,
ehdottoman olevaisen eli jumaluuden ilmaus.
Tällaista ankaraa m:ia edusti muinaisajan
filosofiassa esim. Eleau oppikunta, uudella ajalla
Spinoza ja Hegel; niinikään Schopenhauer, joka on
esimerkkinä monistisesta aatekannasta, jota ei
kumminkaan voida nimittää „panteismiksi". Näin
ymmärretyn m:n vastakohta on metafyvsillinen
individualismi, yksilöllisyysoppi. — 2) M.
laajemmassa merkityksessä on se mielipide, että
kaikki olevainen on samanlaatuinen. Sen
vastakohta on tällöin etupäässä dualismi, joka
väittää olevan kahta lajia olevaista, aineellista ja
sielullista. M. täten ymmärrettynä pukeutuu
sangen moneen eri muotoon. Siihen kuuluvat sen
erityislajeilla materialismi eli aineellisuusoppi ja
spiritualismi eli henkisyysoppi; nämä molemmat
ovat siis m:ia tämän sanan laajassa
merkityksessä, mutta ovat samalla kuitenkin hyvin usein

Monijumalaisuus—Monismi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0341.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free