- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
647-648

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monijumalaisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

647

Monisteluoikeus—Moniääninen

648

individualismia (atomioppi, monadioppi).
Kolmantena laajasti ymmärretyn m:n erikoismuotona
on se mielipide, että olevainen, joka on
yhden-luontoista, ilmenee ihmiselle kahdessa muodossa,
aineellisena ja sielullisena, mutta ei kumpikaan
näistä muodoista ilmaise täydellisesti sen
olemusta. Usein käytetään m. sanaa etupäässä
tämän mielipiteen osottamiseksi. Sellaista kantaa
eli sen eri vivahduksia osoitetaan myöskin nimillä
paralleelioppi, identiteettioppi, duplisismi.
Pa-ralleelioppi korostaa sitä ajatusta, että fyysillinen
ilmiösarja ja sielullinen ilmiösarja tarkkaan
vastaavat toisiaan; useimmat sen
kannattajat ovat sitä mieltä, että olevaisen varsinainen
olemus jää kerrassaan tuntemattomaksi, ei ole
yrittämistäkään muodostaa siitä mitään
metafyysil-lisiä arveluja. Identiteettioppi väittää, että yksi
ja sama, „identtinen" tosiolevainen on
aineellisten ja sielullisten ilmiöiden pohjana; se arvelee
siis voivansa väittää metafyysillisestä olevaisesta
ainakin tämän, ja on yleensä enemmän
taipuvainen kuin paralleelioppi muodostamaan
metafyysil-lisiä olettamuksia. Duplisismi opettaa niinikään,
että sama olevainen ilmenee kaksinaisena,
kahdella eri tavalla. — Spinoza yhdisti
panteismiinsä identiteettiopin mukaisen käsityksen
sielullisten ja ruumiillisten ilmiöiden suhteesta.
Nykyaikana kannattaa paralleelioppia esim. H.
Spencer, identiteettioppia Høffding. — Viime
vuosikymmeninä on m. nimen erittäin itselleen
omistanut oppisuunta, joka tahtoo nojautua
luonnontieteisiin ja arvelee näiden ennen kaikkea
todistaneen, ettei ole mitään ,.transcendenttiä",
mitään näkyväisen ja aineellisen maailman
„yUi-puolella", vaan kaikki olevainen on yhtenäinen
kokonaisuus, jossa vallitsevat luonnontieteiden
selvittämät järkähtämättömät, mekaaniset lait.
Tämä m. asettuu sentähden materialistisen tai
pa-rallelistisen maailmankatsomuksen pohjalle ja
hylkää uskon tahdon vapauteen, sielun
kuolemattomuuteen ja persoonalliseen Jumalaan
vanhentuneina, epätieteellisinä mielikuvituksina. V. 1906
perustettiin tällä pohjalla ,,Saksalainen
monisti-liitto" („Deutscher Monistenbund"), jonka
henkiseksi isäksi voinee katsoa E. Haeckeliä ja joka
on pontevasti pyrkinyt levittämään
mielipiteitään sekä siinä tarkoituksessa 1911 pannut
toimeen ensimäisen ,,kansainvälisen
monistikongres-sin". A. Gr.

Monisteluoikeus ks. Tekijäoikeus ja
Omistusoikeus.

Monitahokas ks. Monitaso.

Monitaso 1. monitahokas (polyedri).
1. Monikulmioiden rajoittama kappale.
Monikulmioita sanotaan m:n tahoiksi 1. sivuiksi,
monikulmioiden sivuja ja kärkipisteitä m:n
särmiksi ja kärkipisteiksi. Kaksi tahkoa
muodostaa keskenään diedri- 1.
telkinkul-m a n. Samassa m:n kärkipisteessä leikkaa
vähintään kolme tahkoa toisensa. Ne muodostavat
väliinsä m:n sopen 1. polyedrisen
kulman. M. on kupera, jos se jää kokonaan
toiselle puolelle mitä tahansa rajattomasti
jatkettua tahkopintaansa. Euler on todistanut, että
jokaisessa kuperassa m:ssa on tahkojen ja
kärkien lukujen summa = särmien luku + 2. M. on
säännöllinen, kun sitä rajoittavat
yhteelli-set, säännölliset monikulmiot ja sopet ovat
yh-teelliset. Sellaisia on vain viisi, nimittäin : sään-

1 2 3 4 5

nöllinen tetraedri, oktaedri ja
iko-saedri (kuvat 1, 2, 3), joita rajoittaa 4, 8
ja 20 yliteellistä tasasivuista kolmiota,
säännöllinen heksaedri 1. kuutio (kuva 4),
jolla on kuusi yliteellistä neliötä tahkoina, sekä
säännöllinen dodekaedri (kuva 5), jota
rajoittaa 12 yliteellistä säännöllistä viisikulmiota.
Säännöllisen m:n sisään ja ympäri käy
piirtäminen pallo. — 2. Multiplaani ks. 11 m a p u
r-j e h d u s. U. S: 7i.

Monitekoinen rikosten yhtyminen ks. R
i-kosten yhtyminen.

Moniteur universel [-tör yniverse’l], ransk.
sanomalehti, perustettu 1789 nimellä „Gazette
nationale ou le M. u.", vista 1811 nimenä
ainoastaan M. u.; oli hallituksen virallisena
äänenkannattajana jouluk. 1799-tammik. 1861, jolloin sen
sijaan tuli „Journal officiel"; lakkasi
ilmestymästä 1901.

Monitori, pienehkö panssarialus, jollaisia
1S60- ja 1870-luvuilla otettiin käytäntöön useissa
sotalaivastoissa. Nimensä ne ovat saaneet
ensimäi-sestä tämänlaisesta, John Ericssonin
rakentamasta panssarialuksesta, jonka nimi oli
„Moni-tor" (lat., = „varoittaja"). Tykit ovat m :ssa
kierrettävissä panssaritorneissa. Ohjaamista varten
on myöskin panssaritorni.

Moniuszko
nju’s-/, Stanislaw (1819-721,
puol. säveltäjä. Toimittuaan urkurina Vilnossa
hän tuli 1858 Varsovaan [-oopperakapellimesta-riksi ja sittemmin konservatorin opettajaksi.
Sävelsi lukuisia oopperoita (esim. Halka 1847,
en-simäinen puol. kansallisooppera), sekä
kirkkosä-vellyksiä (7 messua), noin 400 laulua y. m. -—
V. 1892 perustettiin Varsovassa M.-seura, joka
julkaisee M:n jälkeenjääneitä sävellyksiä ja
muutenkin edistää puol. musiikkielämän kehittämistä.

I. K.

Monivailievirta ks. Sähkökoneet.

Monivaimoisuus ks. Avioliitto.

Monivuotinen kasvi. M:t k:t elävät
useampia kasvukausia eivätkä kuole hedelmien
kypsyttyä. Niihin kuuluvat kaikki puukasvit sekä
sitäpaitsi suuri joukko ruohokasveja, joilla ou
kahdenlaisia versoja: 1) vain yhden kasvukauden
eläviä, maanpäällisiä, yhteyttäviä ja
hedelmiäkan-tavia varsia ja 2) monivuotisia, tav. maanalaisia
varsia (tai juuria), joihin joka kasvukauden
kuluessa kokoontuu vararavintoa ja joista versoo
seuraavaksi kasvukaudeksi uusia yhteyttäviä ja
hedelmiä kantavia maanpäällisiä varsia, vrt.
Kaksivuotinen kasvi ja
Yksivuotinen kasvi. I. V-s.

Moniääninen musiikki on yksiäänisen
vastakohta. Yksiäänisessä kaikki laulajat (tai
soittajat) esittävät yht’aikaa samoja sävelkulkuja
taikka niiden oktaavikertauksia. M :ssä
musiikissa esittäjät ryhmittyvät eri ääniin, joiden
sävelkulut pääasiallisesti ovat toisiinsa nähden
itsenäisiä. M. musiikki pääsi varsinaisen
kehityksensä alkuun vasta ajanlaskumme 2:sella
vuosi-tuh., ja sen vaikutus on yleensä rajoittunut
eurooppalaisten kansojen taidemusiikkiin.
Satunnaisempaa ja alkeellisempaa moniäänisyyttä ta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0342.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free