- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
649-650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

649

vataan kyllä useilla sivistymättömillä ja
puoli-sivistyneillä kansoilla; ja jonkun verran
kehittyneempänä se esiintyy esim. ven. kansanlaulussa.
—- Riippuen äänien keskinäisen itsenäisyyden
asteesta on m. musiikki laadultaan joko
homofoni-nen tahi polyfoninen (ks. n.). I. K.

Monk (Monet) [marjkj, George (1608-70),
Albemarlen herttua, engl. sotapäällikkö ja
valtiomies, oppi sotataidon Alankomaiden palveluksessa,
lähetettiin 1641 Irlantiin kukistamaan siellä
puhjennutta kapinaa; otti ensin osaa
kansalaissotaan kuninkaan puoluelaisena, joutui 1644
vangiksi ja sai vapautensa, kun hän siirtyi
parlamentin puolelle. Lähetettynä Irlantiin M. soti
vaihtelevalla menestyksellä kuningasmielisiä
vastaan, mutta teki Kaarle I:n mestauksen jälkeen
välirauhan irlantilaisten kanssa ja palasi
Englantiin 1649. Seurasi Cronnvellia Skotlantiin
1650, kunnostautui m. m. Dunbarin tappelussa
sekä jäi seur. v. ylipäällikkönä Skotlantiin
Crom-wellin lähtiessä pois; päätti tämän maan
kukistamisen. Otti 1653 osaa merisotaan
hollantilaisia vastaan, ja sai heistä suuren voiton, vaikka
olikin tällaiseen sotaan tottumaton. Cromwell,
joka suuresti luotti M:iin, lähetti hänet jälleen
ylipäällikkönä Skotlantiin 1654. M. julisti
Crom-wellin kuoltua kannattavansa hänen poikaansa
sekä tämän erottua n. s. runkoparlamenttia.
Kun kenraali Lambert yritti perustaa uuden
sotilasdiktatuurin, päätti M. antaa apunsa
parlamentille ja marssi armeiansa etunenässä
Englantiin 1660 sekä otti vastarinnatta Lontoon
haltuunsa. M. rupesi nyt puuhaamaan
kuningasvallan uudistamista, mutta piti aluksi aikeensa
salassa. Pian hän julistautui parlamentista
riippumattomaksi, toimitti 1648 karkoitetut
presby-teeriset jäsenet takaisin ja kutsui „pitkän
parlamentin" lopullisen lakkauttamisen jälkeen uuden
parlamentin kokoon, joka päätti uudistaa
monarkian. Itse M. jo aikaisemmin oli ollut
keskusteluissa Kaarle II :n kanssa, jota hän neuvoi
osoittamaan sovinnollisuutta. M. nimitettiin
res-tauratsionin jälkeen m. m. Albemarlen herttuaksi
sekä armeian elinkautiseksi ylipäälliköksi saaden
kenraalikapteenin arvon; soti 1666 jälleen
menestyksellä hollantilaisia vastaan; vetäytyi 1668
sairauden tähden pois julkisesta elämästä. —
M. osasi voittaa sotamiesten suosion ja
ylläpiti hyvää järjestystä; hän oli levollinen ja
kylmäverinen sekä hyvin umpimielinen. [Guizot,
„M.", Corbett, „Mouck".] G. R.

Monmouth [movmapj, James Scott
(1649-85); v:sta 1663 M;n herttua, Englannin
kruunun tavoittaja, oli tavallisen otaksuman
mukaan kuningas Kaarle II: n äpäräpoika.
Mentyään rikkaisiin naimisiin hän otti puolisonsa
sukunimen Scott. Ollen ulkonaisilta
ominaisuuksiltaan miellyttävä M. pääsi myös kansan
suosioon, muuten hän oli kevytmielinen, heikko ja
vähälahjainen. Kun kuninkaan veljelle,
katoliselle Yorkin herttualle (sittemmin Jaakko II:lle)
vihamielinen puolue puuhasi M:n
kruununperi-mystä, menetti hän kuninkaan suosion ja
oli ajoittain karkoitettuna hovista. N. s.
Rye-housen salaliiton ilmijoutumisen jälkeen 1683 M.,
jota pidettiin sen päämiehenä, sai kyllä
kuninkaalta anteeksi, mutta hänen täytyi lähteä
maanpakoon (Alankomaihin). Jaakko II :n noustua
valtaistuimelle 1685 M. teki liiton niinikään

650

maasta karkoitetun Argyllin jaarlin kanssa
hänen kukistamisekseen ja astui 1685 maihin
Lounais-Englannissa Argyllin suunnatessa
hyökkäyksen Skotlantiin. M., joka selitti tulleensa
puolustamaan protestanttista oppia ja myös otti
kuninkaan nimen, sai kannatusta väestöltä
länsiosassa maata, mutta Sedgemoorin luona
kuninkaan väki hajoitti hänen joukkonsa; hänet
vangittiin pakomatkalla, tuotiin Lontooseen ja
mestattiin. [Robertsin kirjoittama elämäkerta.j

G. R.

Monni ks. Säkiä.

Monnier [vionjc’J, Henri (1799-1877), ransk.
piirustaja; oli nuoruudessaan virkamiehenä
oikeusministeriössä, opiskeli maalausta Girodefn ja
Gros’n johdolla, mutta antautui piirustajaksi.
jona hän on laatukuvamaisesti ja usein terävän
ivallisesti esittänyt Pariisin elämästä tapaamiaan
tyyppejä ja kohtauksia. Hänen julkaisemistaan
piirustuskokoelmista mainittakoon virkamiehiä
esittävät kuvaukset „Moeurs administratives
des-sinées d’aprës nature" (1828) sekä eri sarjoihin
(,.Intérieurs de bureau", „Les recréations", „Les
grisettes", „Le bal" y. m.) jakaantuvat „Scènes
populaires". Eniten tunnetuksi M. on tullut saks.
Bic-dermaieria vastaavalla ransk. „Joseph
Prud-homme" nimisellä tyhmän tietoviisaalla
porvaris-tyypillään, jonka hän myöskin esitti
näyttämö-lavalla. [Champfleury, „Henri M." (2:nen pain..
1890).] E. R-r.

Monnier [monj?]. 1. Marc M. (1829-85),
ransk. kirjailija, oleskeli pitkät ajat Italiassa.
Kirjoittanut näytelmiä (,,Théätre de
marionet-tes", 1871), runoja („Poésies", 1871; „Vers
bel-lettriens", 1888), novelleja („Les amours
perni-ses", 1861; „Nouvelles napolitaines", 1879),
teokset ,,Les ateux de Figaro" (1868), „Genève et ses
poètes du XVI. siècle" (2:nen pain. 1885), „La
renaissance" (1884), ,,La réforme" (1885) v. m.

2. Philippe M. (1864-1911), ransk.-sveits.
kirjailija. edell:n poika; kaunokirjallisia teoksia
ovat: viehättävä runokokoelma ..Rimes
d’éco-liers" (1891), sekä useita nidoksia novellistisia
skitsejä, kuten ..Vieilles femmes" (1895),
„Jeu-nes ménages" (1899), ..Le livre de Blaise" (1904)
y. m. M :n kriitilliset teokset „Le quattrocento,
es-sai sur 1’histoire littéraire du XV siëcle" ja
„Ve-nise au XVIII siècle" palkitsi Ranskan akatemia.

J. H-l.

Monnoinen 1. M o n o i n e n, vanhoissa
asiakirjoissa tavallisesti Månnäs. 1 manttaalin
suuruinen ratsuvelvollinen säteri Lemun pitäjässä
n. 3 km lounaaseen kirkolta, merenlahden
rannalla. -— Tila mainitaan jo useasti keskiajalla,
jolloin se oli milloin Turun piispojen
hallussa, milloin Turun tuomiokirkolla, Naantalin
luostarilla tahi yksityisillä omistajilla. Kustaa
Vaasan aikana se oli kruunun tiluksia, aluksi
liitettynä Niittykartanon karjataloon ja
sittemmin Juhana herttualla, ollen Lemun, Maskun ja
Raision pitäjien voudin asuinpaikkana. V. 1565
M. ja Niittvkartano siirtyivät vaihdon kautta
valtaneuvos Niilo Pietarinpoika Bielken leskelle
Anna Hogenskildille, jolta ne peri hänen
poikansa Hogenskild Bielke, joka 1600 menetti kaikki
tiluksensa. V:sta 1610 alkaen tila kuului
Abraham Lejonhufvudin ja hänen kuoltuaan 1618 Aksel
Oxenstjernan vapaaherrakuntaan ja sitten
viimemainitun pojalle Eerik Oxenstjernalle. Kaarle

Monk—Monnoinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0343.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free