Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mont ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
661
tavat päinvastaiselta suunnalta. Maan
pyörimisen takia m.-tuulet eivät kuitenkaan kulje
suoraan, vaan kääntyvät hiukan oikealle; siten
kesä ni. Intian valtamerellä on 1 o u n a i s-m.,
talvi-m. k o i 1 1 i s-m. Ne hävittävät Intian
valtameren pohjois-osasta kokonaan pasaatituulen
(varsinkin lounais-m. on sangen voimakas) ja
ovat merenkulkijoille jo vanhoista ajoista
tunnettuja, samoinkuin m:n vaihtumisen aikana
syntyvät raivokkaat hirmumyrskyt, jotka tekevät
maallakin suuria tuhoja.
Kylmemmiltä seuduilta lämpimämmille ja
maalta merelle tulevat tuulet ovat kuivia; siitä
syystä koillis-m. tuo sadetta ainoastaan
Ceylonille (jonne se saapuu meren yli) ja Etu-Intian
itärannikolla sinne, missä se puristuu ylös
Ghats-vuoria vastaan. Lounais-m. on sadetuuli
(muutamat sitä vastassa olevat vuoristot ovat maailman
saderikkaimpia seutuja: Cherra Punjissa
Assa-missa sataa v:ssa keskim. 11,630 mm, 1861 tuli
23,270 mm, n. 45 kertaa enemmän kuin
keskimäärin Etelä-Suomessa). Jos lounais-m. jostain
syystä on heikko tai kokonaan jää tulematta,
kohtaa maata tuhoisa kuivuus (kuten Etu-Intiassa
keskimäärin joka 5:s v.) ja nälänhätä.
Heikompia m:eja on Austraalian,
Guinean-lah-den, Kaspian meren, Meksikon-lahden rannikoilla,
Välimeren itäosassa y. m. E. E. K.
Mont [mö] (ransk.), vuori.
Mont [mö], Karel Marie Pol(ydoor) de
(s. 1857), flaamil. runoilija, etevä muototaituri.
Runokokoelmia: ,,Gedichten" (1880),
..Lentesotter-nijen" (1881), „Fladderende Vlinders" (1885), „In
Noord en Zuid" (1887) y. m. M. on sitäpaitsi
kirjoittanut esteettis-kriitillisiä teoksia. Hän on
flaamilaisen liikkeen huomattavimpia edustajia.
[O. Hause, „Die niederländische Lyrik von [-1875-1900.]-] {+1875-
1900.]+} J. H-l.
Montagna /-ta’nja], B a r t o 1 o m m e o (n.
1445-1523), it. taidemaalari; Vicenzan koulun
pää-mestari. Maalannut yksinomaan pyhimyskuvia
enimmäkseen alttaritaulujen, mutta myöskin
freskojen muodossa. Teoksissaan M. on
sopusointuisesi osannut yhdistää padualaiselta Mantegnalta
ja venetsialaisilta G. Bellini’ltä ja Carpacciolta
saamiaan vaikutuksia. E. R-r.
Montagu [-togjü], Mary Pierrepont.
Lady Wortley (1689-1762), engl.
kirjailijatar, jonka tuotannosta ovat huomattavimmat
hänen kirjeensä, „Letters" (3 nid. 1793), iotka
ilmaisevat tarkkaa satiirillista huomiokykyä.
[Richols, „Literary anecdotes of the XVIII
een-tyry, IV.] ’ J. H-l.
Montaigne [möte’nj], Michel Eyquem de
(1533-92), ransk. kirjailija, epäilijäfilosofi, oli
synt. Périgordin maakunnassa Etelä-Ranskassa,
toimi nuoruudessaan tuomarina kotiseuduillaan ja
sitten 1557-70 Bordeaux’n parlamentin
(ylioikeuden) jäsenenä. Oli sittemmin jonkun aikaa
Bor-deaux’n määrinä (pormestarina), mutta eli
enimmäkseen maatilallaan, vetäytyneenä pois
julkisista toimista ja ajan taisteluista. Siellä hän
kirjoitti teoksensa „Essais" (3 os., 1580-88), joka
on tehnyt hänet kuuluisaksi; hänen muut
kirjalliset tuotteensa ovat vähäpätöiset. Esseissään M.
vapaasti, ilman mitään nimenomaista
tarkoitusperää tai yhtenäistä suunnitelmaa, esittelee
ajatuksiaan ihmisistä ja maailmasta. Hän
osoittautuu tarkkanäköiseksi ja älykkääksi ihmismielen
662
ja tapojen kuvaajaksi ja hänen teoksessaan
kuvastuvat elävästi monet renesanssiajan
ominaiset luonteenpiirteet.
Hänen maailmankatsomuksensa pohjana on
filosofinen epäileväisyys:
tieteellinen tutkimus ja ajattelu
eivät anna mitään
varmuutta siitä, millaiset
oliot, maailman
kokonaisuus ja Jumala ovat;
havaintomme ei osoita meille
itse esineitä, vaan
ainoastaan niitä sisällisiä tiloja,
jotka esineiden vaikutuk
sesta ovat syntyneet omiin
havaiutoelimiimme.
Erityisesti M. vastustaa
perinnäistä, keskiaikaista oppi
neisuutta ja kehottaa
tutkijaa kääntymään luontoon
ja antautumaan sen ohjattavaksi. Käsitykset
siitäkin, mikä on siveellistä ja oikein, vaihtelevat
äärettömästi sen mukaan millaisissa oloissa kukin
ihminen on elänyt. Mitään ehdottomasti sitovaa
ohjetta ei voi siinäkään löytää, vaan M.
kannattaa moralistina maailmanmiehen valistunutta
„epikurolaisuutta". Kuitenkin hän aina pysyy
katolisen kirkon nöyränä ja tottelevaisena
poikana. Käytöllisissä kysymyksissä M. puolustaa
humaanista, ihmisystävällistä katsantotapaa, joka
on hänen aikansa edellä, vastustaa
kidutustutkin-toa, noitavainoja y. m. Kasvatusopissakin hän on
esittänyt ansiokkaita aatteita, vaatien että pitää
antaa luonnon vallita, antaa kasvatin kehittyä
itsenäisesti ja vapaasti. [Bonnefon, „M.. 1’homme
et 1’oeuvre" (1893) ja „M. et ses amis" (1898);
Stapfer, „M." (1895); Kuhn, „Die BedeutungM:s
für unsre Zeit" (1904).] A. Gr.
Montalembert [mötalàbä’r], Marc René de
(1714-1800), markiisi, ransk. kenraali ja
insi-nöörikirjailija, otti osaa useihin sotaretkiin: oli
seitsenvuotisen sodan aikana 1757-53 Ranskan
sotilasasiamiehenä Ruotsin sotajoukossa ja tutki
1758 erityisesti ruots. E. Dahlbergin
suunnittelemia linnoituksia; esitti Ranskan hallitukselle
joukon ehdotuksia Ranskan linnoitusten
rakentamisesta uusien perusteiden mukaan, mutta ei
saanut niitä käytännössä toimeenpannuksi; 19:nnen
vuosis. alussa hänen periaatteitaan ruvettiin
toteuttamaan Saksassa; melkein kaikki
nykyaikaisen linnoitustaidon periaatteet tavataan hänen
ehdotuksissaan; kuuluisimpia sotatieteellisiä
teoksia on M:n laaja ,.La fortification
perpendicu-laire" (1776-96). J. F.
Montalivet [mötaliv?]. 1. Jean Pierre
Bachasson de M. (1766-1823), kreivi, ransk.
valtiomies; tuli 19-vuotiaana parlamentin
neuvokseksi Grenobleen: taisteli vapaaehtoisena Italiassa
1794; tuli 1795 määriksi, 1799 prefektiksi, 1806
silta- ja tierakennusten hallituksen päälliköksi,
1809 sisäasiainministeriksi. M. oli Napoleonin
kel-vcllisimpia ministerejä; restauratsionin jälkeen
hän kutsuttiin paarien kamarin jäseneksi 1819.
2. Marthe Camille Bachasson de M.
(1801-80), kreivi, valtiomies, edellisen poika; oli
heinäkuun vallankumouksen jälkeen kuningas
Ludvik Filipin innokkaimpia kannattajia ja
suurimman osan 1830-lukua sisäasiain ministerinä.
Mont—Montalivet
Montaigne.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
