- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
663-664

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mont ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

663

Montalvån —

Montanismi

664

Hänen hoitaessaan 1839-48 kuninkaan
siviililis-taa perustettiin Versaillesin museo ja Louvren
museota laajennettiin. Ennen helmikuun
vallankumousta hän turhaan kehoitti kuningasta
suostumaan äänioikeuden laajentamiseen.
Keisarivallan kukistuttua M. siirtyi orleansilaisesta
puolueesta tasavaltalaiseen; valittiin 1879
senaattoriksi. J. F.

Montalvån [-va’n], Juan Perez de
(1602-38), esp. draaman- ja novellinkirjoittaja, tuli
nuorena Lopen tuttavaksi ja alkoi jo 17-vuotiaana
kirjoittaa näytelmiä. Kokoelma näytelmiä,
„Co-medias", joita leimaa aito kansallinen sävy,
ilmestyi 1635. Kahdeksan mallinovellia sisältää
kokoelma ,.Sueesos v prodigios de amor" (1624).

J. E-l.

Montalvo [-a’l-J, Luis Gälvez de (1549-91),
esp. runoilija ja kirjailija, Cervantesin hyvä
ystävä, tunnettu ,,E1 pastor de Filida" nimisen
paimenromaanin kirjoittajana. J. FI-l.

Montana [-äna] (lyhenn. Mont.),
Yhdysvaltain luoteisvaltioita, Missourin yläjuoksun
ympärillä, 378,506 km2, 376.053 as." (1910). — M:n
länsi- ja lounaisosan (n. */3 M :sta) täyttävät
jylhät, kaakosta luoteeseen kulkevat Kalliovuoret
(M :n korkein huippu Granite Peak 3,580 m), joista
matalammat ovat metsäisiä (M: n pinta-alasta
1900 oli 28,7% metsämaata), korkeammat paljaita.
Kalliovuorista itäänpäin ovat suuret
pensasmai-sesti mätästävää heinää kasvavat preeriatasangot,
jotka alenevat koilliseen päin 1,200 m:stä 600
m:iin. Preeriaan joet ovat uurtaneet syviä,
jyrkkärinteisiä laaksoja. — Ilmasto mantereinen, kuiva,
Kalliovuorten länsipuolella hieman kosteampi
ja lämpimämpi kuin itäpuolella; v:n
keskilämpötila koillisessa vain -f- 3° C, vuoriston
suojatuissa laaksoissa -f- 8° C. Vuotuinen sademäärä
n. 350 mm; puolet sateesta tulee touko-elokuussa,
kuivat kaudet ovat maanviljelyksen pahimpia
vihollisia. -— Pääjoki Missouri lisäjokineen,
Kalliovuorten länsipuolelta vedet virtaavat
Colum-bia-jokeen. Liikennearvoa vesistöillä ei ole.
Suurin järvi Flathead, Kalliovuorissa.

M. on tuskin 50 v. ollut valkoisten asuma (1880
ainoastaan 39,159 as.). Maanviljelykseen on vasta
viime aikoina tarmolla ryhdytty: 1900 oli vain
1,»% M:sta viljeltyä. Tästä oli 54,7% kasteltua.
Myös kastelemattomasta maasta saadaan
muutamilla seuduilla verraten hyviä satoja, etenkin
senjälkeen kuin ruvettiin viljelemään durum-
(makaroni-) vehnää ja venäläistä ohraa. Arvokkain
on vehnän sato; 3,8 milj. hl 1910. Kauraa saatiin
4,7 milj. hl, vähemmän ohraa. Myös viljellään
pellavaa, hedelmäpuita (1,5 milj. kpl.) ja
sokerijuurikkaita. — Karjanhoidolla itäosissa hyviä
edellytyksiä. Lampaita on enemmän kuin
missään muussa Yhdysvaltain valtiossa, 1910 4,82
milj., villan (19.8 milj. kg) arvo oli melkein yhtä
suuri kuin vehnä- ja kaurasatojen arvot yhteensä.
Nautakarjaa oli 0,92 milj. (niistä lypsylehmiä
kuitenkin ainoastaan 80.000), hevosia 0,32 milj.. —
Vuorityö on ollut ja on yhä M: n tärkein
elinkeino. Kultaa löydettiin M:ssa suuremmassa
määrässä 1862, ja kolme v. myöhemmin
kullantuotanto kohosi korkeimmilleen. V. 1883
löydettiin tavattoman rikkaita vaskikerroksia, ja siitä
pitäen vasken tuotanto on yhä kasvanut, niin että
M:n vaskikaivokset (Silverbow-, Broadwater-,
Jefferson- ja Beaverhead-kaunteissa M:n lounais-

osassa) nyk. ovat maailman tuottoisimpia. Vasken
yhteydessä saadaan paljon hopeaa ja kultaa.
Kivihiiltä on preeria-alueella, vähemmän vuoristossa.
V. 1910 oli kaikkien vuorityötuotteiden arvo 281,»
milj. mk. Siitä tuli vasken osalle (milj. mk.) 186
(128.200 ton., 26,2% Yhdysvaltain
vaskentuotan-nosta), hopean 34.s. kivihiilen 27,6 (2,6 milj. ton.)
ja kullan 19.s. — Teollisuus on kehittymätöntä;
1905 tuotannon arvo tosin oli 344 milj. mk.,
mutta siitä tuli vaskisulattimojen osalle 249,7
milj. mk. Varsinaisista teollisuudenhaaroista
tärkeimmät ovat sahateollisuus (valmistusarvo 15,•
milj. mk.) ja myllyteollisuus (10,3 milj. mk.). —
Rautateitä 1910 7.565 km; kolme pacific-rataa
kulkee M:n kautta.

V. 1900 M:ssa oli 243.329 as., joista ulkomailla
syntyneitä 67.067, näistä Suomessa 2.103:
japanilaisia ja kiinalaisia 4,180, neekereitä 1,523.
Intiaaneja (sioux-, algonkin- ja salish-lieimoja) oli
1910 10.766. Suomalaisia oli Missä 1910
6.623. He työskentelivät enimmäkseen Butte,
Red Lodge, Great Falls y. m. kaupunkien
ympäristöillä olevissa kaivannoissa, vähemmän heitä on
metsätöissä. — M:n kirkkokunnista
room.-katolinen on suurin. — Koulupakko: 1910
kansakouluissa oli 2,250 opettajaa, 66,141 oppilasta. M:n
yliopistossa Missoulan kaupungissa oli 24
opettajaa, 160 ylioppilasta. — Perustuslait v:lta 1889.
Kuvernööri valitaan 4 v:ksi; senaatissa on 29 4
v:ksi. edustajain kamarissa 80 2 v:ksi valittua
jäsentä. Yhdysvaltain kongressiin M. lähettää 2
senaattoria ja 2 edustajaa. Pääkaupunki H
e-1 e n a (12,515 as. 1910), suurin Butte (39,165 as.).

Historia. Kalliovuorten itäpuolella oleva M.
sisältyi Louisiana-kauppaan 1803. ja kuului
sitten vuoroin eri territoreihin. V. 1863 se liitettiin
Tdahon territoriin, johon sam. v. Kalliovuorten
länsipuolella oleva osa nykyistä M:aa yhdistettiin.
Seur. v. muodostettiin M:n territori, josta 1889
tehtiin valtio. M:n asutus alkoi kultalöytöjen
aikana. Vv. 1876-77 sioux-intiaanit kukistettiin
ankaran vastarinnan jälkeen ja sijoitettiin
reser-vatsioneille. E. E. K.

Montanez [-tanje’p], Juan Martinez
(k. 1649), esp. kuvanveistäjä ja arkkitehti;
työskenteli etupäässä Sevillassa. M:n runsas tuotanto
käsittää varsinkin värillisiä puuveistoksia, esim.
luonnolliseen kokoon tehtyjä tyylikkään hienoja
alttarikuvia. E. It-r.

Montanismi, fryygialaisen Monta n uksen
2: sen vuosis. puolivälissä alkuunpanema
kristillinen ajatussuunta. Kun apostolisen ajan
jälkeen kirkossa kuri höltyi ja erinomaiset
henkilahjat lakkasivat, tuntui monesta siltä, kuin
kristillisyys olisi menettänyt kaiken voimansa. Silloin
esiintyi Montanus Jeesuksen lupaaman
Lohduttajan välikappaleena saarnaten haltioituneessa
tilassa Herran pikaista tulemista, parannuksen ja
valvomisen tarpeellisuutta. Kristittyjen oli
pidättäydyttävä avioliitosta, ainakin toisesta,
harjoitettava muutakin askeesia ja tavoiteltava
erinomaisia henkilahjoja, kuten profetiaa,
kielillä-puhumista j. n. e. Siten Jumalan valtakunnan
miehuudenaika maan päällä toteutuisi ja
seurakunta valmistuisi ottamaan vastaan Herraa, kun
hän tarkkaan ennustettuna aikana laskeutuisi
Fryygiassa sijaitsevaan Pepuzan kylään.
Mon-tanuksen rinnalla työskenteli kaksi naisprofeettaa
Priskilla ja Maximilla. Vaikka ennustukset eivät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0350.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free