- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
667-668

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Montanistit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

667

Montemayor—Montenegro

668

Oscar Montelius.

alueita, kauppasuhteita ja kronologiaa. Ruotsin
muinaismuistoyhdistyksen sihteeri v:sta 1874,
Ruotsin
museomiesylidis-tyksen puheenjohtaja sen
perustamisesta asti,
Nordisk tidskriftin
päätoimittaja sen alkuajasta asti
(v :sta 1880) y. m.
Oivallisena puhujana ja
luennoitsijana hän on
esiintynyt paljon Ruotsissa ja
useissa Euroopan maissa.
— M:n tärkeimmät
julkaisut ovat: „Från
järn-äldern" (1869),
bronsåldern i Norra och
mel-lersta Sverige" (1871-74),

„Svenska fornsaker"
(1874), „Bohuslänska
fornsaker" (1874), „Spännen
från bronsåldern" (1880),
„Tidsbestämning inom bronsåldern" (1885), ,,Die
Bronzezeit im Orient und Griechenland" (1S92),
„Les tenips préhistoriques en Suède" (1895), „Den
nordiska järuålderns kronologi" (1895-97), „La
civilisation primitive en Italie" I, TI (1895-1905),
„The prehistorical Chronology in Greece and
Italy" (1897), „Der Orient und Europa" (1899),
„Die Cronologie der ältesten Bronzezeit in
Nord-deutschland und Skaudinavien" (1900), „Die
typologiselle Methode" (1903), „Kulturgeschichte
Sclnvedens" (1905), „The Chronology of the
british bronze age" (1908), „Die vorklassische
Chro-nologie Italiens" (1912) y. m. A. M. T.

Montemayor [-majö’r], Jorge de (s. 1520:n
vaiheilla, k. 1561), port. runoilija, läksi nuorena
Kastiliaan, tuli 1548 kunink. kappelin laulajaksi,
siirtyi sittemmin Portugalin hoviin, seurasi
myöhemmin Filip II:sta hänen matkoilleen, taisteli
Flanderissa, matkusti lopulta Italiaan, missä
kaatui kaksintaistelussa Torinon kaupungissa. M. on
ensimäisen varsinaisen paimenromaanin keksijä
ja kirjoittaja. Hänen kuuluisa paimenromaaninsa,
„Diana" (1558), on tosin jäänyt keskeneräiseksi,
mutta on silti muodostunut tämän
kirjallisuus-lajin esikuvaksi. Sitä jäljitettiin kaikkialla
Euroopassa. Sen viehätysvoimana oli paitsi
oivallista tyyliä ja miellyttäviä runonmuotoisia
lisäyksiä, sen eleginen pohjasävy ja syvä
lemmen-käsitys. Tätä romaania jatkoivat Alonso Perez
(1564), onnistuen huonosti ja Gaspar Gil Polo
onnistuneesti. M. on sitäpaitsi kirjoittanut
runokokoelmia ja kolme pientä auto-näytelmää.
[Schönherr, „J. de M." (1886); Menéndez y
Pe-layo, „Origines de la novela" (1905).] J. H-l.

Montenegro (serb. Grnagora, turk. Karadagli,
kreik. Mavrovunion [kaikki nimet merkitsevät
„musta vuori"]), Euroopan pienin ja nuorin
kuningaskunta, on Balkanin niemimaan
läntisessä osassa, Adrianmeren rannalla, rajoittuen
luoteessa Hertsegovinaan, lännessä Dalmatsiaan ja
Adrian mereen (rannikkoalue 45 km pitkä),
etelässä ja koillisessa Albaniaan; pinta-ala 9,080 km3,
n. 4/, Uudenmaan läänistä. Tähän tulee lisäksi
se n. 9,000 km2 laaja alue, joka 1913 liitettiin
M :oon. M. on osittain hedelmällistä
ylänkö-maata (Dinariset vuoret), joka porrasmaisesti
alenee sekä länteen, mereen, että etelään
Albanian alankoon päin Skutari-järven ympärillä.

Läntinen osa, varsinainen Crnagora, on
karstimaata, jossa joet uurtavat kalkkivuoriiu syvii
uomia, itäosassa Brda-vuoret ovat liuska- ja
hietakiveä. Tässä osassa ovat myös maan
korkeimmat huiput Durmitor (2,528 m) ja
Kucki-koin (2,488 m). — Joet ovat pieniä, Drina ja
sen syrjäjoet Tara, Piva ja Lim laskevat
Tonavan vesistöön, Skutari-järveeu laskee Moraca.
— Rannikolla vallitsee subtroopillinen ja
sisämaassa manner ilmasto. Sademäärä on
suhteellisesti runsas, etenkin syksyllä ja talvella.
Kesällä vallitsee rämeisillä seuduilla malaria.—
Hedelmällisin on Skutari-järven seutu, jossa
viljasta saadaan kaksi satoa vuodessa. Paitsi
viljaa menestyvät siellä viikunat, oliivit y. m.
etelänhedelniät, viinirypäleet, silkkiäispuu ja
tupakka. Pensaskasvullisuuden, macchian,
muodostavat kauerva, myrtti, laakeri, oleanteri y. m.
alati viheriöitsevät kasvit. Suuria pyökki-,
tammi- ja havupuumetsiä on vielä itäisellä
liuska-vuorialueella, jotavastoin ne karstialueella
enimmäkseen on kaadettu. — Villeistä eläimistä
mainittakoon saksanhirvi, metsäsika, susi, kettu,
kauris, villivuohi ja jänis. Rämeisillä seuduilla
on paljon vesilintuja ja joissa runsaasti kaloja.

Suurin osa asukkaista (n. 285,000) on
eteläslaavien serbialaista haaraa. He puhuvat
serbian kieltä ja tunnustavat
kreikkalaiskatolista uskontoa, roomalaiskatolisia on ainoastaan
n. 12.500, muhamettilaisia n. 14,000.
Kreikkalaiskatolisen kirkon päämies on Cetinjen
metropoliitta (vladikn), roomalaiskatolinen arkkipiispa
asuu Antivarissa. — Kansanopetus on
nykyään pakollinen, mutta toistaiseksi on
kansansivistys alhaisella kannalla, n. 30 °/D väestöstä
lukutaidottomia. Cetinjessä on pappis- ja
opettajaseminaari sekä kymnaasi; maanviljelysopisto
ja kymnaasi on myös Podgoricassa.
Cetinjessä ylläpidetään Venäjän keisarinnan
kustannuksella korkeampaa tyttökoulua. —
Elinkeinoista on maanviljelys (mahdollinen
ainoastaan laaksoissa ja doliineissa) alhaisella
kannalla; tuottaa etupäässä maissia, hedelmiä ja
perunoita. Karjanhoito karstialueen laajoilla
laidunmailla on pääelinkeinona. Tärkeimmät
vientitavarat ovat vuodat, villa, hevoset ja
naudat. Kauppalaivaston muodosti 1911 22
purjelaivaa ja 3 höyrylaivaa Skutari-järvellä.
Kapearaiteinen rautatie (18 km) kulkee Antivarista
Virpazariin. Maantiet ovat hyvät.
Postitoimistoja on maassa 21, sälikölennätinasemia 24 ja
kaksi asemaa langatonta sähkölennätintä varten.
—- M:n sotavoimana on miliisi. Jokainen
asekuntoinen montenegrolainen on asevelvollinen
18-62 :nteen ikävuoteen. Sota-aikana on
sotajoukko n. 45,000 miestä. Sotalaitos maksaa n.
273,000 mk. (1912). M. on 6 p:stä jouluk. 1905
alkaen perustuslaillinen valtio; v:sta 1910
kuningaskunta. Eduskunta (skupstina) on
yksi-kamarinen, sen jäsenet valitaan 4 vuodeksi.
Yleinen äänioikeus on voimassa. -—
Hallinnollisessa suhteessa maa jakautuu 5 piirikuntaan
(oblast). — Valtion menot nousevat (1912)
4,396,500 mk:aan ja niistä tulee kirkon ja
kou-luu osalle 447,000 mk. — Raha: perper ja para
vastaavat Itävallan kruunua ja helleriä=105
penniä. — Pääkaupunki on Cetinje (5,300 as.).
Muita kaupunkeja: Podgorica (10,053 as.),
Niksiö (4,972 as.), Dulcigno (5,081 as.), Anti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0352.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free