- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
671-672

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Montereau ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

671

Montespan— Montevideo

672

Montespan [mötaspà’], Frangoise
Athé-nais de Rochechouart (1641-1707),
Lud-vik XIV:n rakastajattaria, tuli kuningatar
Maria Teresian hovineidiksi ja meni naimisiin M:n
markiisin kanssa, mutta herätti kauneudellaan
ja älyllään Ludvikin huomion sekä tuli hänen
rakastajattarekseen 1667. Hänen miehensä
täytyi paeta hovista; myöhemmin (1674) heidän
avioliittonsa purettiin. M., joka käytti asemaansa
tyydyttääkseen määrätöntä komeilunhaluansa,
mutta jolla ei ollut valtiollista vaikutusta,
vallitsi kuningasta n. v reen 1679. Ludvikille hän
synnytti useita lapsia; niiden kasvattajaksi hän
ctti Scarron’in lesken (madame de Maintenon’in),
joka vähitellen tunki hänet syrjään. V. 1691
M. jätti Versaillesin; myöhemmin hän meni
nunnakuntaan. Hänen lapsensa julistettiin
laillisiksi; niitä olivat Mainen herttua ja Toulousen
kreivi. [Williams, „Madame de M."] G. R.

Montesquieu [mötaslcio’], Charles de S
e-c o n d a t. baron de la Brède et de M. (1689-1755),
ransk. yhteiskunnallinen
ja filosofinen kirjailija,
oli syntynyt Bordeaux’n
tienoiila, oli 1716-26
Bordeaux^ parlamentin
(ylioikeuden) esimiehenä;
jul-l kaisi 1721 ..Lettres
persa-I ues", joka kirja, ollen
ole-I vinaan kahden Pariisissa
I oleskelevan persialaisen
kirjeenvaihtoa kotimaisten
ystäviensä kanssa,
purevalla ivalla arvostelee
Ranskan yhteiskunnallisia
oloja, osoittaa Ludvik
XIV:n hallintojärjestelmän
tuottamia epäkohtia,
ahdistaa katolisen kirkon
ylläpitämää taikauskoa
j.n. e. M. oleskeli 1728-31 ulkomailla, etenkin
Englannissa. Teoksessaan ,.Considérations sur les
cati-ses de la grandeur des Romains et de leur
déca-dence" hän sangen ansiokkaasti koettaa syventää
historiallista tutkimusta osoittamalla
historiallisen kehityksen syysuhteita. Pääteoksessaan
„L’ésprit des lois" M. koettaa vielä laajemmalla
pohjalla selvittää historiallisten ja
yhteiskunnallisten ilmiöiden kehityksessä vallitsevia lakeja.
Hän osoittaa, miten kunkin maan
yhteiskunnalliset laitokset ja sen lakijärjestelmä riippuvat
luonnollisista syistä, — maan ilmastosta ja
luon-nonlaadusta, kansan luonteesta, tavoista ja
uskonnosta, kauppasuhteista j. n. e. Sitä paitsi M:n
teos vaikutti suuresti aikalaisiin sen johdosta,
että se kuvasi Englannin perustuslaillista
hallitusmuotoa ihanteena, johon oli pyrittävä. Hän
luuli — ilman täyttä syytä — näkevänsä
Englannin valtiolaitoksissa toteutettuna yhden
lempi-aatteensa, nim. valtiovallan jaon, siten
että valtiovallan eri haarat ja tehtävät olivat
uskottuina eri henkilöiden käsiin, ja hän arveli, että
sellainen asiain järjestely on yhteiskunnallisen
vapauden ja yksilöiden turvallisuuden varmin
takuu. M. erottaa 3 valtiovallan haaraa:
lainsää-täjävallan, joka hänen mielestään on uskottava
kaksikamariselle eduskunnalle, toimeenpanevan
vallan, jolla hän oikeastaan tarkoittaa vain
ulkopuolisen politiikan johdon ja joka on oleva hallit-

sijalla, sekä tuomitsevan vallan, jonka pitää olla
uskottuna täydelleen riippumattomalle
tuomari-säädylle. -— M:n aaterikkaat ja nerokkaat
teokset ovat valistusaikakauden suuren henkisen
herätys- ja uudistusliikkeen vaikuttavimpia
tienraivaajia. -— M:n teosten paraana
kokonaispainoksena pidetään Laboulayen julkaisema (7 os.,
1875-79); vielä 1892-1901 on julkaistu useita
nidoksia ennen painamattomia M:n teoksia, m. m.
„Voyages" (2 os., 1894-96). [Vian, „Histoire de
M., sa vie et ses oeuvres" (2 pain. 1879); Sorel,
„M." (1887).] A. Gr.

Monteverde
ve’-J, Claudio (1567-1643), it.
säveltäjä, viulunsoittaja ja laulaja, 17:nnen [-vuosis. oopperatyylin etevin ja omintakeisin
edustaja. Tuli 1590 Mantovan herttuan palvelukseen,
kohoten 1601 kapellimestariksi. Siirtyi 1613
Venetsiaan Markus-kirkon kapellimestariksi.
Sävelsi lukuisia madrigaaleja (10 nidettä),
seuraten aikansa uutta, harmonisesti vapaampaa
tyyliä. Ensimäisen oopperansa (,.Orfeo") M. sävelsi
Mantovassa 1607. Tämän teoksen soitinnuksessa
ja myös sen yleisessä draamallisessa käsittelyssä
ilmenee todellisen musiikkidraaman enteitä,
jom-moisia ei sittemmin ollut tavattavissa
kokonaiseen vuosisataan. M:n muista oopperoista on
enimmäkseen säilynyt vain osia; hänen
viimeinen oopperansa oli „Poppaean kruunaus". [H.
Goldschmidt, „Studien zur Geschichte der
italie-nischen Oper", 1904.] /. Ä.

Monteverde
ve’r-J, Giulio (s. 1837), it.
kuvanveistäjä; opiskeli Genovassa ja Roomassa,
jossa hänestä 1874 tuli San Luca-akatemian [-professori ja 1889 senaattori. Saavutti maineensa
marmoriryhmällä „Jenner rokottamassa lastaan"
(1873, Genovan Palazzo Biancossa). Tehnyt
sitäpaitsi muitakin realistisia kuvapatsaita kuten
esim. työmieskuvan „Kutoja" ja Bolognaan 1888
pystytetyn Viktor Emanuelin ratsastajapatsaan.

E. R-r.

Montevideo [-e’o]. 1. Departementti
Etelä-Ameriikassa, Uruguayn tasavallassa, La Platan
pohjoisrannalla; 664 km’, 338,175 as. (1911). —
2. Edellämainitun departementin ja koko
Uruguayn pääkaupunki (täydellinen nimi San
Felipe y Santiago de M.), La Platan
pohjoisrannalla, pyöreän (4 km läpimitaten)
M:n-lah-den itäpuolella vastapäätä Cerro-kukkulaa 1.
vuorta, josta M:n nimi (vuori esp. = monte)’,
huipulla on vanha esp. linnoitus ja valotorni;
308,710 as. (1911), n. ’/< ulkomaalaisia. — M. on
harvinaisen siisti kaupunki, kadut leveät,
säännölliset, rakennukset kivestä, katolla kohoaa usein
torni (mirudorj; sähköraitiotieverkko. M :n vanha
kaupunginosa Ciudad viejä on M:n-lahteen
pistäytyvällä niemekkeellä; siinä ovat M:n
kauppa-, liikenne- ja rahalaitokset (M:ssa on
tasavallan pankki ja toistakymmentä muuta
pankkilaitosta). Uusi kaupunginosa Ciudad
nueva edellisestä itään on hienoston,
hallituksen ja virastojen asuma; sen ulkopuolella on
uusin kaupunginosa Ciudad novlsima,
jossa asuu etupäässä köyhempää kansaa. —
Pääkatu Calle 18 de julio on hienoimpia
Etelä-Ameriikassa; useita kauniita toreja (Plaza mayor,
Pl. de la constituciön, Pl. de la independencia
y. m.) ja puistoja (Paseo del prado). Paljon
komeita rakennuksia: hallituspalatsi, Cabildo
(kongressin istuntotalo), Solis-teatteri, raatihuone,

Montesquieu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0354.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free