- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
673-674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monte Viso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

673

sairaala Caridad, pörssi (Bolsa), tuomiokirkko
(v:lta 1804); yliopistossa oli 1905 112 opettajaa,
530 vakinaista oppilasta, kauppa- ja
eläinlää-kärikoulu, sotakoulu y. m. Arkkipiispan istuin.

— M. on Etelä-Ameriikan etevimpiä kauppa- ja
mcrenkulkukaupunkeja. Luonnostaan huono ja
turvaton satama on nyt suojattu pitkillä
aallonmurtajilla ja sisäsatama syvennetty 9 m:iin.
Kolme suurta kuivaa telakkaa. V. 1910 M:n
satamassa selvitettiin 13,i milj. netto rek.-ton.
(joista liki V-, engl. alusten osalle) ; 20 euroop.
höyrylaivavhtiötä ylläpitää säännöllisiä
kulkuvuo-roja M:oon. Suom. rahtialuksia käy usein M:ssa.

— M:n vienti (70% Uruguayn viennistä)
kaikenlaisia karjatalouden tuotteita (ei kuitenkaan
voita), viljaa y. m., tuonti (90% Uruguayn
tuonnista) etupäässä teollisuudentuotteita. — M ;sta
haarautuu 4 rautatielinjaa. — M. per. 1726;
tasavallan pääkaupunki 1828. Sen historia on
täynnä samanlaisia rauhattomuuksia kuin
muiden etelä-ameriikkalaisten kaupunkien.

E. E. K.

Monte Viso [-%-] 1. M o n v i s o, vuori Kotti-

sissa alpeissa, Italiassa, Ranskan rajalla; 3,843
m yi. merenp. M. V:lla on Po-joen lähteet.

Montez [-e’]>], Lola (1820-61), tanssijatar,
synt. Skotlannista, tuli, käytyänsä m m. Intiassa
ja erottuansa miehestänsä sekä tanssijattarena
esiinnyttyänsä useissa Euroopan maissa, 1846
Müncheniin. jossa pääsi kuningas Ludvik I;n
suosikiksi ja tehtiin Landsfeldin kreivittäreksi.
Hänen ylimielinen käytöksensä herätti kuitenkin
kansan suuttumusta, ja helmikuun
vallankumouksen puhjettua kuningas pakotettiin lähettämään
hänet pois maasta. Hän esiintyi sitten
näyttelijättärenä Englannissa, Yhdysvalloissa y. m.

K. G.

Montezuma [-pii’-] (esp. muoto aztekil. nimestä
Uoteuczoma) (n. 1480-1520), vanhan Meksikon
valtakunnan lähes viimeinen hallitsija; hali. vista
1502. Nautti nuorempana mainetta
urhoollisuudesta ja viisaudesta sekä laajensi Meksikkoa
valloituksilla varsinkin eteläänpäin, mutta otti 1519,
erään ennustuksen johdosta, Cortezin ja hänen
seuralaisensa vastaan muka jumalien lähettiläinä
sekä rohkaisi heitä siten marssimaan itse
pääkaupunkiin, Tenoclititlaniin. Cortez sai M:u pian
tunnustamaan Espanjan kuninkaan yliherruutta,
houkutteli hänet asuntoonsa ja piti hänet
luonansa jonkunlaisena panttivankina. Kun M.
espanjalaisia vastaan syttyneessä kapinassa koetti
rauhoittaa alamaisiansa, haavoittui hän
kivenheitosta sekä kuoli, kieltäytyen nauttimasta
ruokaa sekä käyttämästä lääkärin apua. Hänen
jälkeläisillänsä oli M:n kreivien arvonimi. Eräs
suvun jäsen oli Meksikon varakuninkaana
1697-1701; viimeinen jäsen, Marsilio de Terual, M:n
kreivi (1786-1836) karkoitettiin Ferdinand VII:n
käskystä, koska hän kuului vapaamieliseen
puolueeseen. G. R.

Montfaucon [möfokö’J, Bernard de (lat.
Montefalco t. Hontefalconius) (1655-1741), ransk.
muinaistutkija, aluksi sotilas, kuului v:sta 1676
benediktiinimunkkikuntaan. matkusti vv.
1698-1700 Italiassa ja vetäytyi 1701 St. Germain’in
luostariin Pariisissa. Hänen tunnollisinta
uutteruutta ja hämmästyttävää oppineisuutta
todistavista teoksistaan mainittakoon: „Diarium
itali-cum" (1702), „Palæographia græca" (1708),
22. VI. Painettu «/, 14.

674

..Bibliotheca Coisliniana" (1715), „L’antiquité.
expliquée et représentée en figures" (15 os.,
1719-24), „Les monuments de la monarchie frangaise"
(5 os. 1729-33), „Bibliotheca bibliothecarum
ma-nuscriptorum nova" (2 os. 1739). Sitäpaitsi hän
on julkaissut useiden kreik. kirkkoisien
(Athana-sioksen, Origeneen, Johannes Khrysostomoksen
y. m.) teoksia, [de Broglie, „Bernard de
Montfaucon et les Bernardins" (2 os., 1891).] E. R-n.

Montferrand [möferä’], Augustin
Rica r d de (1786-1854), ransk. arkkitehti,
siirtyi Pietariin, jossa v. 1816 sai toimekseen
Iisa-kinkirkon rakentamisen. V. 1818 aloitettujen
töiden venymiseen oli kertoman mukaan yhtenä
syynä ennustus, jonka mukaan mestarin heti
kirkon valmistuttua piti kuoleman. M:n
pystyttämä on myös keisari Aleksanteri I:n
muisto-pylväs Pietarissa. U-o N.

Montfort [möfö’rj. 1. Simon d e M. (n.
1160-1218), kreivi, ransk. sotilas ja ristiretkeilijä.
kävi Palestiinassa, johti v:sta 1209 suurella
julmuudella ristiretkeä albigenssejä vastaan, voitti
1213 Muret’n tappelussa heidän suojelijansa,
Raimundin, Toulousen kreivin, sekä tämän
liittolaisen, Aragonian Pietari IT :n. Sai naimisliitolla
Leicesterin jaarlikunnan Englannissa, joka
kuitenkin jälleen riistettiin häneltä. Kaatui
Toulousen piirityksessä. [Canet, „Simon de M. et
la eroisade contre les Albigeois".]

2. Simon de M. (n. 1206-65), Leicesterin
jaarli, ransk.-engl. valtiomies, edellisen poika,
lähti Englantiin, missä hän sai takaisin isänsä
tilukset sekä tunnustettiin. Leicesterin jaarliksi;
nai Henrik III:n sisaren Eleonoran. Sai suuren
vaikutusvallan mutta ulkomaalaisena sen ohessa
paljon vihamielisyyttä osakseen; joutui ajaksi
kuninkaan epäsuosioon. Kävi ristiretkellä
Palestiinassa 1240-41. Käskynhaltijana Gascognessa
M. osoitti suurta ankaruutta ylimyksiä ja
kaupunkeja vastaan, josta hän joutui syytteeseen,
mutta vapautettiin. Sittemmin M. esiintyy
eng-lantilais-kansallisen puolueen johtajana
taistelussa kuninkaan ranskalaisia suosikkeja vastaan.
Asettuen tyytymättömien paronien etunenään hän
pakotti kuninkaan kutsumaan kokoon
ylimääräisen parlamentin Oxfordiin ja tekemään (1258)
suuria myönnytyksiä (,,Oxfordin provisionit").
Kun sisällissota syttyi, lähti M. Ranskaan, mutta
palasi paronien pyynnöstä sekä voitti ja vangitsi
kuninkaan Lewesin taistelussa 1264. Englannin
hallituksen hoitajana ja protektorina hän v:n 1265
valtiopäiville Lontooseen kutsui paitsi
korkeamman ylimystön ja papiston jäseniä myöskin koolle
kreivikuntain pienten maanomistajain sekä
(ensikerran) kaupunkien edustajia; viimemainituista
aineksista sai myöhemmin alkunsa Englannin
parlamentin alihuone. M. joutui kuitenkin pian
riitaan ylimysten kanssa ja sam. v. hän Eveshamin
taistelussa kruununperillistä, prinssi Edvardia
vastaan joutui tappiolle ja kaatui. M. oli kiivas
ja vallanhimoinen, mutta myös urhoollinen ja
valtioviisas. [Paulin, Protheron ja Bémontin
elämäkerrat.] G. R.

Mont Genèvre [mö zanc’vr], sola (C o 1 du
M. G.) Kottisissa alpeissa. Ranskassa Italian
rajalla Durancen ja Dora Riparian laaksojen
välillä; 1,860 m yi. merenp.; lyhin ja mukavin
sola-tie Piemontin ja Etelä-Ranskan välillä,
käytettiin paljon vanhalla ajalla (m. m. Pompejus), sit-

Monte Viso—Mont Genèvre

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0355.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free