Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monte Viso ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
675
Montgolfier—Montgomery
tea vähemmän. Nykyinen tie solan kautta rak.
1802.
Montgolfier [mögolfiè’], Joseph Michel
(1740-1810), ransk. keksijä, hoiti isänsä jälkeen
tämän omistamaa tunnettua, Annonay’ssa olevaa
paperitehdasta, jota hän paransi ja kehitti
uusilla keksinnöillä. Kuuluisuutensa hän saavutti
tekemällä yhdessä veljensä Jacques É t i e n n e
M :n (1745-99) kanssa ensimäiset onnistuneet
ilmailukokeet ilmapallolla (n. s.
montgolfie-rillä), joka saatiin nousemaan lämmitetyn
ilman avulla. Ensimäinen ilmapallo kohosi 1783
ja seur. v. Joseph M. seurasi itse mukana
lentomatkalle. Veljekset M. ovat keksineet
yhdessä myös vesipuskurin (ks.
Montgolfier^ vesipuskuri). Yhdessä he
julkaisivat m. m. teokset: „Discours sur 1’aérostat"
ja „Les voyageurs aériens" (1784). M:n
tehdas-liikkeen jouduttua vararikkoon hän muutti
Pariisiin ja tuli „conservatoire des arts et
mé-tiers’in hoitajaksi. U. S:v.
Montgolfier’n vesipuskuri [mögolfi<?7i],
Montgolfier-veljesten keksimä vedennostolaitos.
Ammeesta a (ks. kuvaa)
vesi laskee johtotorveen
b, jossa on ylöspäin
aukeneva läppä c ja
torven päässä alaspäin
aukeneva läppä V.
Jälkimäinen pysyy omasta
painostaan auki, mutta
kun vesi alkaa virrata
sen läpi ulos, kiihtyy
veden purkaantumisnopeus, niin että
lisääntynyt paine lopulta sulkee sen. Veden äkkiä
herennyt liike synnyttää työnnön, jonka
vaikutuksesta läppä c. avautuu ja vesi kohoaa säiliöön
r. Siinä oleva ilma tiivistyy ja painaa veden
nousuputken d läpi astiaan l. Seuraavassa hetkessä,
työnnön herettyä, vesi laskeutuu takaisin
tasapainoon, läppä c sulkeutuu, V’ avautuu ja toiminta
uusiintuu. U. S :n.
Montgomery [m9ntga’mari]. 1. Kreivikunta
(wales. Siiydd Tre Faldwyn) Englannissa,
Wale-sissa; 2,064 km3, 53,147 as. (1911). — 2.
Edellämainitun kreivikunnan pääkaupunki, Severnin
lähellä; 1,034 as. (1901). Ennen lujasti linnoitettu.
— 3. Kaupunki Yhdysvalloissa, Alabaman valtion
pääkaupunki, Alabama-joen vas. rannalla; 32,136
as. (1910; puolet neekereitä). Vilkasta
puuvil-lankauppaa. — Per. 1817, oli 1861 etelävaltioiden
pääkaupunki. •—- 4. Piirikunta (12,357 km2,
463,586 as. 1901) ja sen samanniminen
pääkaupunki (6,602 as. 1901) Englannin Etu-Intiassa,
Lalioren divisionissa, Punjabissa.
Montgomery [mantgtfmari], James
(1771-1854), engl. runoilija, jonka runoelma „The
wanderer of Switzerland" on Byronin „Childe
Haroldin edeltäjä. „The World before the Flood"
nimisen kertomarunon luonnonkuvaukset ovat
kauniita ja vaikuttavia, toiminnan esitys taas
heikko. „Original liymns for public, private and
social devotion" (1853) ovat parhaita
englanninkielisiä uskonnollisia runoja. [Holland and
Eve-ret.t, „Memoirs of the life and writings of J. M."
(1855-56); King, „Memoir of M." (1858);
Mariat, ,,M., Christian, poet and philantropist" (1879);
O. Hoffmann, „Studien zu M." (1894).] ,7. H-l.
Montgomery 1. M o n t g o m m e r i e. vanha
Montgolfier’!! vesipuskuri.
aatelissuku, Normandiasta kotoisin, tuli Vilhelm
Valloittajan kanssa 1066 Englantiin. Tätä sukua
oli m. m. ritari John M., joka kuuluisassa
Ot-terburnin taistelussa 1388 otti vangiksi Henry
Percyn. josta tapauksesta tunnettu „Chevyn
metsästys" niminen engl. balladi kertoo. Ranskan
palvelukseen ruvennut Gabriel de M. tuli 1559
turnajaisissa tapaturmasta Ranskan kuninkaan
Henrik II; n surmaajaksi, sekä tunnetaan yhtenä
hugenottien johtajana; Pärttylinyön jälkeen hän
pakeni Englantiin, mutta palasi apua tuomaan
ahdistetuille uskon veljilleen La Roclielleen,
joutui vangiksi, tuomittiin kuolemaan ja mestattiin
1574. Kaksi suvun haaraa kirjoitettiin
1700-lu-vulla Ruotsin ritarihuoneeseen, ja niihin kuuluvat
alla mainitut henkilöt.
1. Robert M. (1737-98), soturi, tuli 1749 yli
oppilaaksi Turussa, mutta rupesi sitten
soturi-uralle, palveli ulkomaalla Ranskassa, ja tuli
palattuaan 1777 Uudenmaan ja Hämeen
rakuuna-rykmentin everstiksi. V. 1779 hänelle annettiin
toimeksi tukeuttaa Karjalassa syttynyt
talonpoikaiskapina, minkä hän onnellisesti suorittikin.
Sodan sytyttyä 1788 M. liittyi Anjalan miehiin,
koetti esiintuomalla sotaväessä muka vallitsevaa
vastahakoisuutta taivuttaa Kustaa III:n
luopumaan hyökkäämästä Haminaa vastaan ja
keskusteli liittolaisten puolesta Kaarle herttuan kanssa
Loviisassa. Hänet tuomittiin tästä syystä
kuolemaan ja vietiin S:t Barthélémyn saareen
Länsi-Intiaan, josta kuitenkin 1793 sai luvan palata
kotimaahan.
2. Gustaf Adolf M. (1790-1861), soturi,
kirjailija, syntynyt Kemissä, otti Kajaanin
pataljoonassa osaa 1808-09 vuosien sotaan, jonka kuluessa
sai hopeamitalin urhoollisuudesta ja kohosi
luutnantiksi. Rauhanteon jälkeen M. jäi Ruotsiin,
jossa ensin palveli sotaväessä, saaden 1835
everstin arvolla siitä eron, ja sittemmin 1842-56 oli
Länsipohjan maaherrana. M. otti ahkerasti osaa
yleisiin asioihin valtiopäivillä ja julkaisi useita
kirjoituksia ja kirjateoksia, joista arvokkain on
hänen kaksiosainen esityksensä Suomen sodasta
„llistoria öfver kriget emellan Sverige och
Ryssland 1808 och 1809" (1842), joka käännettiin
ranskaksikin. V. 1860 M. teki, yhdessä J. J. Nord
strömin kanssa, matkan vanhaan isänmaahansa
Suomeen, jossa häntä suurella innostuksella
tervehdittiin. K. O.
3. Robert August M. (1834-98), edellisen
veljenpoika, lainoppinut ja valtiomies, synt. 29 p.
syysk. 1834 Kajaanissa,
tuli 1870 siviililainopin
ja roomalaisen oikeuden
professoriksi Helsingin
yliopistoon, 1882 senaatin
prokuraattoriksi, 1886 Vaasan
hovioikeuden presidentiksi,
josta virasta 1887 siirtyi
senaatin oikeusosastoon. Seur.
v. senaatti valitsi M:n
oi-keusosaston edustajaksi
Suomen asioita varten
Pietarissa toimivaan
komiteaan; M. oli sen jäsenenä
v :een 1890, jolloin otti
eron. Vietettyään jonkun
ajan yksityiselämää M.
astui uudelleen valtion pai r. a. Montgomery.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
