Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mont Perdu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
681
Mont Perdu—Monumentaalinen
1858) ovat puolueellisia, mutta sisältävät
valaisevia tapainkuvauksia sen ajan liovielämästä.
2. Antoine Marie Philippe Louis
d’ O r 1 é a n s (1824-90), M:n herttua, kuningas
Ludvik Filipin poika, otti osaa Algeriaan
tehtyihin sotaretkiin, nai 1846 esp. prinsessan
Lui-san, kuningatar Isabellan nuoremman sisaren,
jonka johdosta Orléans’in suku vastaisuudessa
toivoi pääsevänsä Espanjan valtaistuimelle. Lähti
helmikuun vallankumouksen jälkeen 1848
Espanjaan, nimitettiin 1859 armeian
kenraalikaptee-niksi ja Espanjan infantiksi. Hänen toiveensa
päästä Isabellan karkoituksen jälkeen
valtaistuimelle (1868) raukesi; kansa ei häntä suosinut, ja
kuninkaanvaalissa hän sai vain muutamia ääniä.
Surmasi kaksintaistelussa infantti Henrikin
Bourbon sukua 1870. M:n herttuan vanhin tytär
Isabella oli v:sta 1864 naimisissa Ludvik Filipin,
Pariisin kreivin kanssa; tästä aviosta syntyi
1869 Ludvik Filip, Orléans’in suvun nyk.
päämies. Kolmas tytär Mercedes meni naimisiin
Alfons XII:n kanssa 1878, mutta kuoli sam. v.
M:n herttuan poika on Antoine, Gallieran
herttua (s. 1866). O. F!.
Mont Perdu [m5 -y’], vuorenhuippu
Keski-Py-reneissä. Espanjan puolella rajaa; 3,352 m yi.
merenp. Muodostaa kahden lähihuipun kanssa Tres
Sorellas („Kolme sisarta") nimisen ryhmän, jossa
on paljon pyörölaaksoja. M. P:n länsipuolella on
solatie La brèche du Roland, 2,804 m vi.
merenp.
Montreal [mörca’1, engl. äänt. montrio’1],
Kanadan suurin kaupunki, Quebecin maakunnassa,
St. Lawrence-virran vas. rannalla 35 km
pitkällä, 12 km leveällä saarella, jonka
muodostaa Ottawa-joen suuhaarake ja St. Lawrence;
470,480 as. (1911), joista n. 2/3 ransk.
(room.-katolilaisia). — Vanhasta, etupäässä
ranskalaisten asumasta alakaupungista pitkin joen vartta
M. kohoo penkereittäin taempana Mont Royal
vuoren juurella leviävään englantilaisten
asumaan uudenaikaiseen yläkaupunkiin. Vuoresta
(238 m yi. merenp.) M. on saanut nimensä; sillä
on kaunis puisto. — Rakennukset etupäässä
harmaasta kalkkikivestä tai marmorista.
Kauniimpia avonaisia paikkoja on Place d’armes, jonka
äärellä on M:n pankki, suurenmoinen
room.-katolinen Notre damen tuomiokirkko (sijaa 10.000
hengelle) y. m. Torilla on M:n perustajan
Mai-sonneuven mahtava muistopatsas. Muita
huomattavia rakennuksia: anglikaaninen tuomiokirkko
Christ church, ransk. St. James-kirkko
(pienennetty jäljennös Rooman Pietarinkirkosta),
raatihuone, oikeuspalatsi, tullihuone, pörssi. Chateau
Ramezay, rak. 1705. ennen kuvernöörien asuntona
y. m., nyt kaupungin museona ja kirjastona. St.
Lawrence-joen yli vie m. m. kaunis 2.800 m pitkä
Victoria-silta. -— Oppi- ja sivistyslaitoksia:
protestanttinen Mc Gill-yliopisto (5 tiedekuntaa,
monta collegea, kirjastossa 114.000 nid.).
katolinen Laval-yliopisto, useita collegeja,
ammatti-v. m. oppilaitoksia. Suuri määrä eri
uskontokuntien ja seurojen omistamia
hyväntekeväisyyslaitoksia, sairaaloita V. m.; St. Sulpicen
pappis-kunnan, Kanadan rikkaimman seuran talo.
Room.-katolisen arkkipiispan ja anglikaanisen piispan
istuin. Useita luostareita.
M. on Kanadan taloudellisesti tärkein kaupunki.
Ennen ainoastaan pienemmillä merialuksilla kul-
jettava St. Lawrence-joki on syvennetty 8,4 m:iin
ja useilla kanavilla M. on liitetty rikkaan
takamaan vesitieverkkoon. Monta rautatielinjaa
haarautuu M:sta. -— M:n laivaliikenne on talvisin
joen jäätymisen takia 3 kk. seisauksissa: keväi
nen jäänlähtö on raju, vesi saattaa nousta 10 m.
josta syystä alakaupunki on suojattu tokeilla.
M:n satamassa selvitettiin tiliv. 1910-11
kaikkiaan lO.i milj. netto rek.-ton. aluksia. Siitä tuli
ulkomaisen merenkulun osalle 3.s milj. rek.-ton.
Säännöllisiä höyrylaivakulkuvuoroja Euroopan ja
Ameriikan tärkeimpiin satamiin. Kauppa käsitti
tiliv. 1910-11 25% Kanadan tuonnista ja vien
nistä; tuonnin arvo oli 605,; milj. mk., viennin
(viljaa, M. on Ameriikan suurimpia viljanvienti
satamia, karjaa, karjatalouden tuotteita,
puutavaroita y. m.) 384,9 milj. mk. —- Teollisuus vii
kas: kone-, jalkine-, sokeri-, tupakka-, kautsukki
y. m. tehtaita, olutpanimoita.
Kun Jacques Cartier kävi M:n nykyisellä
paikalla 1535 siellä oli Hochelaga niminen
intiaanikylä. V. 1542 Paul de Maisonneuve perusti
lähetysaseman, jonne kasvoi kylä ja linnoitus.
Sittemmin siirtokunta jonkun aikaa oli tunnettu ni
niellä Villemarie. M. oli ranskalaisten viimeinen
paikka Kanadassa, luovutettiin 1760
englantilaisille. Oli talvella 1775-76 yhdysvaltalaisten
miehittämällä. Yv. 1843-49 Kanadan pääkaupunkina.
E. E. K.
Montreux [mötro’]. tunnettu toipumis- ja
mat-kailijapaikka Sveitsissä, Vaud’n kanttonissa vie
hättävällä kohdalla Genève-järven itäpäässä;
oikeastaan vain ryhmä kyliä, joissa 1900 oli n.
16.000 as. Viehättävän asemansa sekä tavattoman
terveellisen ja tasaisen ilmastonsa („Sveitsin
Nizza") takia M. on tullut sairaiden ja
matkaili-jain harvinaisen suureen suosioon. Tunnettu M.
on rypäleparannuksestaan ja talviurheilustaan.—
M:n lähettyvillä ovat kauniit vanhat linnat
Chillon ja Chätelard.
Montrose [-ro’us], James Graham
(1612-50), skotl. markiisi, otti protestanttien riveissä
osaa 30-vuotiseen sotaan, jonka jälkeen palasi
kotimaahansa. Kun lopullinen ero kuninkaallisen
ja tasavaltaisen puolueen välillä tapahtui, liittyi
M. edelliseen ja tuli 1644 kuninkaan sotajoukon
ylipäälliköksi, jona ensin saavutti muutamia
voittoja, mutta 1645 Philiphaughin luona täydel
lisesti joutui tappiolle ja pakeni mannermaalle.
Yritti 1650 pienen joukon kanssa Skotlannissa
nostaa kapinan Kaarle IT:n puolesta, mutta
voitettiin, kulki jonkun aikaa valepuvussa maaseu
dulla, saatiin kiinni ja mestattiin. K. O.
Mont-Saint-Jean [mä sS zä’], kylä Belgiassa
Brysselin eteläpuolella; tämän nimen
ranskalaiset antavat Waterloon tappelulle.
Mont Saint Michel [mö xä mise’l], kaup
pala Pohjois-Ranskassa. La Manchen departemen
tissa, yksinäisellä, 50 m korkealla mereen pistä
väliä kalliolla, joka nousuveden aikana jää
ajo-vallilla mantereeseen yhdistetyksi saareksi; 235
as. (1901). Kuuluisa benediktiiniluostari (per.
709, nyk. rakennus 1200-luvulta).
Monttu, kansanomainen nimitys
perustuskuo-palle, johon sillan muurien perustukset
lasketaan; myös sillanmonttu. ./. C-én.
Monttööri ks. M o n t e e r a t a.
Monumentaalinen (lat. monume’ntum =
muistomerkki), muistomerkillinen: suurenmoinen. M:iksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
