- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
683-684

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mont Perdu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Monumenta Germaniæ historica—Moorian-vuori

(584

sanotaan sellaisia taideteoksia, joissa ilmenee
taiteellisen luomisvoiman suuruutta ja tyylin
puli-tantta.

Monumenta Germaniæ historica, suuri
Saksan historian liihdekokoelma, jonka julkaisemisen
1810 aloitti vapaaherra v. Steinin aloitteesta
perustettu „Seura Saksan vanhemman historian
tutkimiseksi", ja jota sitten on yhä jatkettu useain
Saksan valtioiden, lopulta Saksan valtakunnan
avustuksella, ensin Pertzin. sitten Waitzin y. m.
johdolla. Kokoelma jakaantuu useampiin eri
sarjoihin: ..Scriptores" (Historiankirjoittajat) 30
suurta foliosidettä, „Auetores antiquissimi"
(Vanhimmat kirjoittajat) 14 kvartosidettä,
„Saksalai-set kronikat", „Lait", ..Diplomata" (Hallitsijain
kirjeet), „Epistolæ" (Kirjeet) ja „Antiquitates"
(Muinaisjäännökset). Julkaisun tarkoitus on
käsitetty mitä laajimmassa merkityksessä, ja teos
on tärkeimpiä historiallisia lähdekokoelmia, joka
sisältää koko Keski-Euroopan vanhempaa
historian valaisevia lähteitä luotettavimmassa
muodossaan. Tärkeimmät la ti naiset kirjailijat on myös
julkaistu saksan kielelle käännettyinä sarjassa
..Geschichtschreiber der deutschen Vorzeit".

K. G.

Monumentti (lat. monume’ntum),
muistomerkki: muistopatsas; hautapatsas.

Monumentum ære perennius /-e’- -e’n]
lat.), „pronssia kestävämpi muistomerkki"
(Horatius ,,Odæ", III, 30: „Exegi m." j. n. e.).

Monå ks. M u n s a 1 a.

Monäs [munës], kylä Munsala n pitäjässä;
satama ja höyrylaivalaituri.

Moodi (lat. m odus = tapa). tapamuoto. M:t
ovat verbin finiittimuodoissa erotettavia
muotoryhmiä, jotka eroavat toisistaan siihen tapaan
nähden, miten puhuja suhtautuu puhutussa
lauseessa olevaan subjektiin ja tämän suorittamaan
tekoon eli subjektista lausuttuun predikaattiin.
Suomen kielessä erotetaan neljä moodia:
indikatiivi, potentsiaali,
konditsio-naali ja imperatiivi (ks. n.). A. K.

Moolok, kananealainen epäjumala, jota
israelilaisetkin ajoittain palvelivat. Sana M. on
alkuaan = melek = kuningas, ja on siis samaa juurta
kuin alkupuoli jumalannimessä Melkart (ks. t.).
Useat israelilaiset henkilönnimet, esim. Abimelek,
ovat todistuksia siitä, että melekiä. jo aikaisin
palveltiin Israelissa. Heprealaisessa tekstissä
esim. 2 Kun. 2310 kirjoitetaan nimi Molek,
Septuaginta-käännöksessä Molok. M:npalvelus oli
julmaa; hänelle uhrattiin lapsia. Palveluksen
pääpaikka oli Tofet Hinnomiu-laaksossa lähellä
Jerusalemia, Jer. 731. Ammonilaisten jumalan nimi
Milkoin on myöskiu muodostelma sanasta melek.

E. K-a.

Moon I. M o h n (vir. Muhu). saari Viron
länsirannikolla, kuuluu Liivinmaahan; n. 200 km2.
M: n erottaa mantereesta n. ’/a peninkulmaa
leveä M.-salmi ja lännessä olevasta Saarenmaasta
vielä kapeampi Pienisalmi. jonka poikki 1894-96
rak. 3 kin pitkä ajovalli. M:n pohjoisrannikko
on korkeaa. As. virolaisia.

Moor, Antoni s, ks. M o r o. Antonio.

Moore Imua], 1. Henry M. (1831-95), engl.
taidemaalari, maalasi maisemia ja erittäin
suosittuja merikuvia. — 2. Albert. M. (1841-93),
edellisen veli, tunnettu etupäässä koristeellisista,
kauniita viivoja ja asentoja sekä hienoja värejä

Thomas Moore.

tavoittelevista maalauksistaan, joissa liä.i
varsinkin on kuvannut engl. naisia kreikkalaismalli
sissa, runsaspoimuisissa puvuissa. E. R-r.

Moore Imua], Thomas (1779-1852),
Irlannin kansallisrunoilija, synt. Dublinissa. Opiskeli
synnyinkaupunkinsa
yliopistossa lakitiedettä,
asettui 1799 asianajajana
Lontooseen. missä hän heti tuli
ylhäisimpieu seurapiirien
suosikiksi. V. 1800 hän
julkaisi loppusoinnullisen

Anakreon-käännöksensä,
joka saavutti suurta
suosiota. ja seur. v.,
salanimellä ..Thomas Little".
sarjan omia runoelmiaan,
joissa on paljon keskin
kertaista, mutta samalla
sellaista, mikä jo ilmaisee
suurta lyyrikkoa. M:lle
hankkivat hänen
VVhig-puolueeseen kuuluvat
suosijansa sihteerinpaikan Bermudas-saarten
ami-raliteettioikeudessa. Mutta M. ei viihtynyt tässä
toimessa, vaan otti pian sijaisen ja palasi
Lontooseen, oleskeltuaan sitä ennen Pohjois-Ameriikassa
yli vuoden. V. 1806 M. julkaisi runokokoelman
..Epistles, odes and otlier poems". M :n pääteos on
runokokoelma „Irisli melodies" (124 laulua, 10
kokoelmana 1807-34), jonka hän sepitti tekstiksi
Stevensonin kokoamiin irlantilaisiin
kansansävelmiin. Näissä ihanissa runoelmissa M. laulaa
sorretun synnyinsaarensa „smaragdisaaren", luontoa,
muistoja, kärsimyksiä ja toiveita, eräissä kaikkein
kauneimmista on ikuistettu M:n
nuoruuden-ystävä. irl. vapaudensankari Robert Emmet. —
M:n muut lyyrilliset runokokoelmat ovat
„Na-tional airs" (1815) ja „Sacred songs" (1816).
,,Iiriläisten sävelmien" rinnalla on M:n
tuotteista kuuluisin itämaalaisaiheinen runoelma
..Laila Rookh" (1817). Sen suorasanaiseen
kehysnovelliin on sovitettu neljä runollista
kertomusta, jotka muudan persialainen prinssi
tuntemattomana kertoo morsiamelleen matkalla
pääkaupunkiinsa. saavuttaakseen lemmittynsä
rakkauden. Tätä runoelmaa kaunistavat
loistavat ja värikkäät itämaalaiset kuvaukset. V. 1817
oli M:n sijainen Bermudas-saarilla epärehellisellä
menettelyllään saattanut M:n taloudelliseen
ahdinkoon. Hallitus vaati M:ea tilille, ja vankeutta
peläten hän vetäytyi ulkomaille, eläen osaksi
Italiassa, osaksi Pariisissa. Parissa vuodessa M.
ylhäisten suosijain avulla sai nämä raha-asiat
järjestetyiksi, ja 1823 liän palasi kotimaahansa.
Ranskassa hän m. m. kirjoitti romaaninsa „The
Epicurean" (pain. 1827) ja runollisen
kehyskertomuksen „Loves of the angels" (1823), joka ei
vedä vertoja „Lalla Rookli"ille. — Hänen
viimeiset teoksensa olivat elämäkerrallisia, m. m.
erinomainen Byronin elämäkerta. — M:n kootut
teokset ilmestyivät Lontoossa 1S40-43 (10 nid.).
[Symington, ,’,Th. M." (1830); Vallat, „The M..
sa vie et ses ceuvres" (1886); S. Gwynn, „Th. M."
(1905).] " J. n-i.

Moorian-vuori (hepr. liar-hammörijä) oli 2 Aik.
3, mukaan nimeltään se Jerusalemissa oleva
kukkula. jolle Salomo rakensi temppelin. 1 Moos. 22.
Aabraham saa käskyn mennä uhraamaan poikansa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0360.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free