- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
685-686

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

«85

Moos—Moottori

686

Iisakin eräällä vuorella ,,Moorian maassa".
Juutalaiset sijoittavat tämän tapahtuman mainitulle
temppeli-vuorelle: sitä vastoin samarialaisten
pe-rintätieto, josta kerrotaan jo eräässä
„itinera-riumissa" 1. matkaoppaassa v:lta 333 j. Kr.,
pitää Garizimia sinä vuorena, jolla Tisakin
uhraaminen tapahtui. Ar. H.

Moos, Paul (s. 1863), saks.
musiikkiestee-tikko. Teoksissaan (,,Moderne Musikästhetik in
Oeutschlaud", 1902, y. m.) hän perustaa
käsittelytapansa Eduard von Hartmannin filosofiseen ja
esteettiseen järjestelmään. 1. K.

Mooseksen kirjat ks. Pentateukki.

Mooses (hepr. möse = egypt. vies ]. meau =
»syntynyt", „lapsi"; 2 Moos. 2,„ johdettu
heprealaisesta verbistä mäsä = „vetää ulos" — selitys,
joka on ulkonaiseen yhtäläisyyteen perustuva
kansanjohdannainen), Israelin uskonnon
perustaja ja sen kansallisuuden luoja, oli syntynyt ja
kasvanut Egyptissä, polveutuen Leevin heimosta
(2 Moos. 2,). Ollessaan pakomatkalla Midianissa
(Siinain niemimaalla), jossa hän eli Jetro (1.
Re-guel) nimisen papin vävynä, M. sai kutsumuksen
esiintyä orjuudessa eläväin maanmiestensä
pelastajana: erämaan yksinäisyydessä Siinai-vuoren
juurella ilmestyi hänelle Aabrahamin, Iisakin
ja Jaakobin Jumala uudella nimellä „Jahve"
ja ilmoitti valinneensa hänet palvelijakseen
(2 Moos. 3). M:n onnistui vapauttaa israelilaiset
Egyptin ikeestä ja johdatti heidät Siinaille
(2 Moos. 4,-192). Siellä tehtiin Jahven ja
Israelin välillä liitto (2 Moos. 193-J9; 20ls-n; 24:
31„-343j; 4 Moos. 10,o-33), jonka peruslakina
olivat kymmenet käskyt (ks. t.). Jalive-uskonnosta
tuli yhdysside, joka liitti Israelin heimot
kansalliseksi kokonaisuudeksi. ,,Jumalan vuorelta",
Siinailta, suunnattiin kulku pohjoiseen isien
maata, Kanaania, kohti; mukana oli Jahven
läsnäolon merkkinä ja panttina pyhä liittoarkku.
Pysähdyttiin Kaadeksen keitaaseen (4 Moos. 13M;
20,, 14, £,), jossa vietettiin suurin osa
korpivaelluksen ajasta (4 Moos. 13: 14,9-)5). Vihdoin M.
johti kansansa Jordanin itäpuolella olevaan
maakuntaan ja kukisti valtakunnan, jonka
amorilai-set olivat sinne perustaneet (4 Moos. 20,.,-,,; 21,-;.,).
Jordanin länsipuolelle M. ei saanut jalallaan
astua: hänen sallittiin vain Neebon vuorelta luoda
katse ,,luvattuun maahan" (5 Moos. 34, ja seur.).
Näin perintätieto kauniilla tavalla kuvaa M:n
vaivoista ja kieltäymyksistä rikkaan elämän
traagillisuutta. — M. on israelin henkisistä
suur-miehistä suurin; hänen vertaistaan ei tämän
kansan historiassa esiinny toista: yksin M:n
kanssa on Jahve seurustellut „suusta suuhun" ja
„kasvoista kasvoihin" (4 Moos. 12s; 5 Moos. 34,„
ja seur.). Myöhemmät profeetat ovat rakentaneet
hänen laskemalleen perustukselle ja kehittäneet
hänen henkistä perintöään. M. oli jyrkkä ja
tulinen luonne. Ruveten ensimmältä
vastahakoisesti Jahven palvelukseen hän antautui siihen
sittemmin kokonaan ruumiineen ja sieluilleen;
hän pysyi vääjäämättömän uskollisena
kutsumuksellaan ja täytti kaikessa liäikäilemättä
Herransa tahdon. M. oli taistelun mies, joskohta
liän ei koskaan esiinny miekka kädessä. Hänen
oli lakkaamatta taisteltava kansansa
uppiniskaisuutta ja epäuskoa vastaan. Siinä taistelussa
lopulta voitti hänen profeetallisen henkensä
tulinen voima. [Paul Volz, ..Mose" (1907), Hugo

Gressmann. ..Mose und seine Zeit" (1913), A. F.
Puukko, ,,Mooses muinaisitämaisessa
valaistuksessa" (Suomalaisen tiedeakatemian esitelmät
ja pöytäkirjat 1911 I, 32-40).] Ar. H.

Moottori (lat. movtfre = panna liikkeelle),
yleensä kaikki voimakoneet, s. o. sellaiset koneet,
joissa joku luonnonvoima pakotetaan panemaan
jotkut koneen osat määrätyntapaiseen liikkeeseen
ja siten toimittamaan hyödyllistä työtä. Useim
missä voimakoneissa on pyörivä akseli, johon
liike johdetaan joko suorastaan (esim. turbiinit)
tahi kampivälineen avulla (mäntäkoneet). Riip
puen siitä, mitä luonnonvoimaa käytetään, on
erilaisia m: ja, nim. höyry-m:t 1. höyrykoneet
ja höyryturbiinit, polttomoottorit,
lämminilma-m:t, vesi-m:t, tuuli-m:t, sähkö-m:t.

Mitä m:ia kulloinkin on käytettävä, riippuu
suuressa määrin olosuhteista. Tuuli-m:t eivät
sovellu käytettäviksi teollisuudessa, koska ne ovat
riippuvaisia tuulesta, minkä voima on niin
suuresti vaihtuvainen, ja tällaisen m:n nopeuskin
liian paljon vaihtuu: sitä paitsi tuuli-m:sta voi
daan saada ainoastaan pieniä työmääriä,
korkeintaan ehkä noin 10 hevosvoimaa hyvällä
tuu-leila; niitä käytetäänkin enimmäkseen vain
maataloudessa veden pumppuamiseen. Höyry-,
polttoja vesi-m :ja voidaan rakentaa kaikkia työmääriä
varten, muutamasta hevosvoimasta aina useaan
tuhanteen. Vesi-m:ia kuitenkin luonnollisesti
voidaan käyttää ainoastaan milloin on tarpeeksi
suuri putous tarpeellisine vesimäärilleen
käytettävänä. Jos vesimäärä on vaihtuvainen ja siksi
pieni, että se matalan veden aikana ei riitä
tarvittavan työn suorittamiseen, voidaan vesi-m.
yhdistää toiseen m:iin, mieluimmin
höyrykoneeseen, ja on sovitus silloin sellainen, että
käytettävänä oleva vesimäärä käytetään täydelleen,
ja höyrykoneesta otetaan koko tarvittavasta
työmäärästä kulloinkin puuttuva erä. Yhä enemmän
on ruvettu käyttämään sitä sovitusta, että
tehdaslaitoksen pää-m. (tahi pää-m:t) käyttää
dynamo-konetta, ja tästä saatu virta taas käyttää useita,
eri paikoin tehdaslaitosta olevia sähkö-m:ja.

M:n käyttökustannuksia laskettaessa on
otettava huomioon paitsi juoksevia kustannuksia
kuten kulutettu polttoainemäärä, koneenkäyttäjän
palkka y. m. vielä liankkimiskustannusten ja
kuoletuksen suuruus y. m. Esimerkkinä
mainittakoon tässä yksinkertaisen 20 hevosvoimaisen
höyrykoneen käyttökustannusten laskeminen.

Haukkimiskustannukset:

Kone, höyrykattiloilleen, valmiina paikallaan . . mk. 13.000

Kone- ja kattilahuonerakennus.......„ 6,000

Vuosikustannukset:

Korko, kuoletus ja kunnossapitokust......mk. 1,560

(12 °/0 konelaitolcsen hinnasta)

Samoin, 7 °/0 rakennusten hinnasta............„ 420

Koneenkäyttäjäin palkka...........1,500

Voiteluaineita y. m.............m 150

Puumenekki (300 10-iuntista työpäivää), 300.000

kg it 1,20 100 kg kohti.........- 3,600

Vuosikustannukset kaikkiaan mk. 7,230
Kustannus hevosvoimaa kohti tunnissa =

7230 = Smk. 0,is — 12 p.
300 X 10 X 20

Tässä on edellytetty, että kone on sellaisessa
paikassa, missä vesi saadaan ilmaiseksi (järven
ranta y. m.). Jos vedestäkin on maksettava.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0361.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free