- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
691-692

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Morales ... - Mordvalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

€91

Morava —Mordvalaiset

692

kaikki korot määräaikoihin maksettavat. M:ia
on kahta lajia: m. generale, joka on
olemassa, kun maksuajan pitennystä myönnetään
kokonaiselle ryhmälle velallisia, esim. katoa tahi
sotaa kärsivän maakunnan asukkaille, sekä
m. s p e e i a 1 e, jonka yksityinen velkoja antaa
velalliselleen. M:n myöntäminen oli ennen joko
tuomioistuimen tahi hallitsijan tehtäviä. Nykyään
m. speeiale voi »yntyä ainoastaan molempien
sopimuskumppanien myötävaikutuksella. M.
gene-ralen aikaansaamiseksi vaaditaan erityinen
lainsäädäntötoimi. 1 e x s p e c i a 1 i s. A. Cli.

Morava [ Ci-]. 1. Tonavan lisäjoki oik.. Serbian
kansallisvirta, syntyy Kara Daghilta Yskybin
pohjoispuolelta alkavasta Bulgarialaisesta
ja Golja Planinalta Lounais-Serbiassa alkavasta
Serbialaisesta M:sta (niiden pituus 261
ja 213 km) ja laskee Smederevon alapuolella
Tonavaan; 420 km, vesialue 40.701 km-. Pienillä
aluksilla kuljettava Cuprijasta alkaen. M:n
laakso on enimmäkseen leveä, viljava. — Suurin
lisäjoki Bulgarialaiseen M:aan laskeva Nisova.—
2. Ma rclii n (ks. t.) slaav. nimi.

Moray [marei] 1. Murray, James
Stuart (1531-70), M:n kreivi, Skotlannin Jaakko
V:n äpäräpoika. seurasi sisarpuoltansa Maria
Stuartia Ranskaan, kääntj-i palattuaan
Skotlantiin protestanttisuuteen ja pääsi Marian
hallitus-aikana suureen vaikutusvaltaan. Kun Maria
mentyään naimisiin Darnlev’n kanssa alkoi ajaa
jyrkempää katolista politiikkaa, vastusti M.
sisartaan julkisesti, minkä johdosta hänen täytyi
paeta Englantiin. Palasi Rieeion murhan jälkeen
1566, poistui jälleen maasta Darnley’n murhan
tapahduttua; valittiin, sittenkuin Maria oli
vangittu ja syösty valtaistuimelta, hallituksen
hoitajaksi nuoren Jaakko VI: n nimessä 1567.
Hallitsi pontevasti, voitti Langsiden luona Marian,
joka oli paennut vankeudestaan ja koonnut
sotajoukon, minkä jälkeen kuningatar haki turvaa
Englannin Elisabetilta. Yorkin ja Westminsterin
neuvotteluissa M. koetti Elisabetin lähettiläille
todistaa Mariaa syypääksi Darnley’u murhaan.
M. sai surmansa vksityisen vihamiehen kädestä.

G. Ii.

Moray Firth [marei fäpf, suppilonmuotoinen
lahti Skotlannin koillisrannikolla. haarautuu
sisempänä kahteen kapeaan Cromarty Firth ja
Inverness Firth (sisin perukka Beauly Firth)
nimiseen vuonoon. M. F:stä alkaa Kaledonian
kanavan koillispää.

Morbiditeetti 1. morbiliteetti (lat.
moi-bus = tauti), taudintapausten prosenttimäärä:
keskiarvolaskuihin perustuva
sairastumismahdol-lisuus eri ikäluokissa, ammateissa, ilmastoissa
j. n. e.

Morbiditeettitilasto = tautitilasto.

Morbilli [-li’-] (lat.), tuhkarokko.

Morbus (lat.), tauti; m. sacer, langettava
tauti 1. epilepsia; m. Addison ii. Addisonin tauti:
m. Rasedowü, Basedowin tauti y. m. (E. Th-n.)

Morchella ks. Kotelo m aljaiset.

Mordens ks. Mordvalaiset.

Mordente [-e’-] (it., = pureva), mus., nopea
korusävelryhmä, johon kuuluu nuotilla merkityn
runkosävelen ohessa sen
alapuolinen sivusävel ynnä
runkosävelen kertaus, esim.

1. K.

Mordva. 1. Mordvan kansa, mordvalaiset
(ks. t.). 2. Mordvan kieli.

Mordvalaiset (ven. mordva’) ovat
suomalaisugrilainen kansa, joka jakautuu kahteen myöskin
kieleltään melkoisesti eriävään heimoon:
ersäläi-siin fer’z’a) ja moksalaisiin (moksa), joilla
itsellään ei ole mitään kansallista vhteisnimeä.
Perusteeton on oletus, että n. s.
Karatai-mordvalai-set (Kasaanin kuvernementissa) ja terhujaanit
(N.-Novgorodin kuvernementissa), joista
edelliset ovat kieleltään tataarilaistuneet. jälkimäiset
taas venäläistyneet, olisivat olleet erityisiä
heimoja.

Asuinalue. M. asuvat nykyään vähäisiin,
enintään vain kymmenkunnan kyläkuntaa
käsittäviin ryhmiin pirstoutuneina hyvin laajalla
alueella pääasiallisesti Keski- ja Itä-Venäjällä,
Tambovin, Xiznij-Novgorodin, Penzan, Simbirskin,
Saratovin. Kasaanin, Samaran, Ufån ja
Oren-burgin kuvernementeissa. Naapureina on heillä
kaikkialla venäläisiä, monin paikoin tataareja
kin. idempänä paikoittain myös tsuvasseja.
Moksalaiset asuvat kaikkein suurimmaksi osaksi
Volgan länsipuolella, etupäässä Okan sivujoen
Moksan ja siihen laskevien pienempien jokien
varsilla: Tambovin ja myöskin Penzan kuverne
mentin mordvalainen väestö on suurimmaksi
osaksi tätä heimoa, jota sitäpaitsi vielä
melkoisin määrin tavataan Saratovin kuvernementissa.
— Viime vuosisadalla on m:ia siirtynyt myös
Siperiaan, varsinkin Tomskin kuvernementtiin.
sekä keski-aasialaisiin alueihin. Niin
hajanainen ja laajalle ulottuva kuin nykyään
mordva-lais-asutus ei Euroopan puolellakaan ole kauan
ollut. Vielä 16:nnen vuosis. puolivälissä oli
Sura-joki sen varsinaisena itärajana. Lännessä asui
m :ia tiettävästi vielä 17:miellä vuosis. Okan
itärannalla, ainakin Muromin kohdalla, etelässä
taas nyk. Tambovin tienoilla, siis melkoista
etelämpänä kuin nykyään (tietymätöntä on. kuinka
vanha tämä asutus oli) ; pohjoisessa ulottui
mord-valais-asutus tämän vuosituhannen alkupuolella
ainakin nyk. Niznij-Novgorodin kaupungin
kohdalla Volgaan asti.

Väkiluku. M:ia oli v. 1807 1.023.841
henkeä (niistä Siperiassa 20.802 ja
keski-aasialai-sissa alueissa 13,080). Tarkempia tietoja eri hei
mojen lukumäärästä puuttuu; epäilemättä ersä
heimo on melkoista suurempi.

Antropologia. Ainoastaan ersä-heimon
keskuudessa on toimitettu tarkempia tutkimuksia,
niitäkin verrattain harvoissa seuduissa. V.
Mai-novin mukaan ersäläiset ovat keskikokoisia, oi
Ien kuitenkin pisimpiä suomalais-ugrilaisista
kansoista (miehet 164.3. naiset 155,j cm) ; lyhytpäisiä
(pääkallon-indeksi 1. -osoittaja 82.«s) ; iho
vaalea ; hiukset suorat, kohtalaisen tiheät,
enimmäkseen tummahkot (naisilla yleensä vaaleammat):
parrankasvu niukka; ruumis karvaton; muoto
soikea tai pyöreähkö; otsa litteä; kulmakarvat
kaarevat, tuuheat; silmät vaaleansiniset; nenä
leveä, naisilla kippurainen; suu suora,
keskikokoa; leuka miehillä terävä, naisilla pyöreähkö;
kädet ja jalat pienet. — Moksalaisten kesken
huomaa suuremmassa määrin toisistaan eroavia
tyyppejä; heissä on enemmän tummaihoisia.

Elinkeinot. Pääelinkeinona on
maanviljelys; karjanhoito sen yhteydessä vähäpätöinen.
Seuduissa, joissa metsät ovat paremmin säilyneet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0364.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free