- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
695-696

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mordvalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

(595

liitonsolminiismuotoja (morsiamen ryöstöä j. n. e.) .
varsinkin ersäläisillä huomaa niissä paljon
venäläistä vaikutusta.

Historia. On arveltu, että m. ovat
mainittuina jo Herodotoksella, joka historiansa IV
kirjassa Olbiassa (Mustan meren rannikolla)
saamiensa tietojen perustuksella kertoo m. tn.
eräästä androfagoi (= ihmissyöjät) nim. kansasta,
joka asusti Borysthenes- (Dnepr-) virran suusta
11 päivänmatkaa pohjoiseen ulottuvien
„maata-viljelevien skyyttien" takana, heistä vielä suuren
erämaan erottamana, ja oli ainoa ihmisenlihaa
syövä kansa niillä mailla. Mordva nimi — niin
selittää itävaltalainen oppinut Tomaseliek, joka
on koettanut tarkemmin perustella mainittua
mielipidettä — on skyyttiläistä (iraanilaista)
alkuperää ja merkitsee ihmissyöjää; Herodotoksen
käyttämä kreikkalainen nimi on siitä käännös.
Tähän selitykseen soveltuisi hyvin, että kansa
itse ei käytä puheenaolevaa nimeä, ja
epäilemät-tömältä näyttää, että Herodotoksen mainitsemissa
skyyttien pohjoispuolella asuvissa kansoissa
todella oli suomalais-ugrilaisia. Sen mukaisesti
olisivat m. siihen aikaan asuneet paljoa
lännempänä kuin nykyään. — Suomessakin kannatusta
saaneen, nimien samankaltaisuuteen perustuvan
mielipiteen mukaan olisivat Strabon ja
Ptolemaioksen mainitsemat aorsit olleet mordvan
kansan ersä-heimo; se kulttuurikuvaus, joka aorseista
annetaan (paimentolais- ja samalla kauppakansa,
joka kävi karavaanikauppaa Intian ja
Babylonian tavaroilla) tuskin kuitenkaan soveltuu
er-säläis-hypoteesiin, jota paitsi 011 huomattava, että
aorsit asuivat Kaspian-meren rantamilla, kun
taas kielellisten todistusten mukaan m. niihin
aikoihin asuivat lähellä liettualaisia, siis
pikemmin lännempänä kuin nykyään.

Ensimäinen varma historiallinen tieto m :sta on
Jordaneksen (n. 551 j. Kr.) antama, jonka mukaan
itägoottien kuningas Ermanarik 4:nnen vuosis.
keskivaiheilla pani valtansa alle m. m. mordens
nimisen kansan (nimi on ?is-loppuinen goottil.
akkus.-muoto). Epätodennäköinen on arvelu, että
ersäläiset olisivat mainittuina yhtenä rj<s-kansan
kolmesta heimosta eräillä arabialaisilla
kirjailijoilla, joiden alkulähteenä näyttää olleen 900 v:n
paikkeilla kirjoittanut Dzaigani. Eräässä
kasaa-rien kuninkaan Joosepin n. v. 960 laatimassa
kirjeessä (jota toiset ovat pitäneet
väärennyksenä) mainitaan Volgan varsilla asuvien
kasaa-reille veronalaisten kansojen joukossa aristi
niminen, jota on arveltu ersä-lieimoksi. Bysanttilainen
historioitsija, keisari Konstantinos
Porphyrogen-netos (n. 950) tietää, että Mordia niminen maa
sijaitsi 10 päivänmatkan päässä petsenegien
maasta.

Ensimäiset venäläiset- tiedot m:sta tavataan
n. s. Nestorin aikakirjassa, jonka mukaan
Muromin ruhtinas Jaroslav Svjatoslavits v. 1103
taisteli heidän kanssaan ja tuli voitetuksi; toisessa
paikassa mainitaan ,,Mordva" niiden kansojen
joukossa, jotka maksoivat Pusille veroa. V:lta
1184 on tieto, että Vladimirin suuriruhtinas,
palatessaan sotaretkeltä Volgan-bolgaareja vastaan,
..pani ratsuväkensä hyökkäämään m :n
kimppuun". Hyökkäykset näyttävät jatkuneen 13 :nnen
vuosis. alussa mainittujen ruhtinaskuntien
puolelta pohjoisessa ja Bjazanjin ruhtinaiden puolelta
etelämmässä, saivatpa venäläiset rajaseuduissa jo

696

pysyväisen jalansijan molemmilla tahoilla.
Alisen Moksan varrella sijaitsevassa Kadomissa oli
Rjazanjin ruhtinaalla sotapäällikkö (tysjatskij),
joka mainitaan tulleen tapetuksi 1209. ja 1220
v.n paikkeilla perustettiin Oka-joen suuhun,
,,pakanallisten mordvalaisten hallussa olevaan
maahan", Niznij-Novgorodin kaupunki. Vv.
1226-29 oli yhä taisteluja. Venäl. aikakirjojen
antamista niukoista tiedoista näkyy, että m. eivät
muodostaneet valtiollista kokonaisuutta:
mainitaan kaksi johtomiestä, Purgas pohjoisessa, Pures
etelässä, edellinen siis ersäläinen, jälkimäinen
luultavasti moksalainen; viimemainittu oli
venäläisten puolella, ja hänen poikansa voitti
polov-tsien avulla Purgasin. Ainakin pohjoisessa 111. jo
huomattavassa määrässä harjoittivat
maanviljelystä ja karjanhoitoa. Venäläisiä uudisasukkaita
näyttää jo silloin olleen Purgasin alueella.

Pian lakkasivat kuitenkin nämä vihollisuudet
(viimeinen taistelu mainitaan v:lta 1232) ja
pysähtyi pitkäksi aikaa venäläisten eteneminen.
Syynä siihen olivat tataarit, jotka kävivät
molempain riitapuolten kimppuun. 1230-luvun
loppupuolella, venäl. aikakirjan mukaan v. 1239, nämä
uudet tulokkaat valtasivat m:n maan;
samotes-saan myöhemmin länteen aina Saksaan asti he
veivät oman päällikön johdossa olevan tuoksahti
-sen sotajoukon mukanaan, joka, Rubruquisin
mukaan, suureksi osaksi siellä tuhoutui. Ensi alussa
näyttävät Kultaisen ordan tataarit rajoittuneen
ryöstöretkiin; niinpä mainitaan heidän vielä
1288 hävittäneen m:n maata, mutta ordan
ruve-tessa hajoamaan alkoi tataarilaisruhtinaita
pysv-väisesti asettua mordvalais-alueelle. V. 1298
Bahmet niminen ruhtinas valtasi alisen Moksan
ja siitä etelään Tsnan varsilla olevat maat.
Moksan latvapuolen (nyk. Narovtsatin tienoiden)
valtiaana mainitaan taas 1361 Togai niminen
Astrakaanin seuduilta sinne siirtyneet
tataarilai-nen murza, ja keskisen Moksan varsilla oli
toisia sieltäpäin tulleita ruhtinaita. — Pohjoisessa,
ersäläis-alueella näyttävät m. paremmin säilyneen
näiltä tataarilaisilta anastajilta, mutta myöhem
min joutuneen Kasaanin tataarilaisvallan
alaisiksi; Kurbskij mainitsee siihen kuuluvien
vieraiden kansakuntien joukossa myöskin m. ja
sanoo Oka-joen länsirannalla sijaitsevan Muromin
kaupungin olevan Kasaanin valtakunnan rajalla.

14:nnellä vuosis. näkyy venäläinen uudisasutus
alkaneen jftlleen tunkeutua m:n alueelle
pohjoisessa. Turhaan koettivat ersäläiset 1360-luvulla
vallata venäläisten tukipaikkaa N.-Novgorodia.
V. 1377 he Pjana-joen varrella auttoivat
tataareja sinne tunkeutuneen venäläisen sotajoukon
tuhoamisessa, jonka taas venäläiset kostivat heille
tekemällä uuden hävitysretken.

Murrettuaan tataarien mahdin Kulikovin
kentällä 1380, alkoivat venäläiset etelässä
moksalais-alueella taas levittää valtaansa. Sikäläiset
tataa-riiaiset pikkuruhtinaat alistuivat vähitellen, ruve
ten venäläisten sotapalvelukseen. Iivana IV :n
voitollisella sotaretkellä Kasaanin kaanikuntaa
vastaan 1552 oli mukana moksalaisiakin tataari
laisen ruhtinaansa johdolla. Ei myöskään
ersäläis-alueella näy tehdyn mitään mainittavaa
vastarintaa venäläisille sotajoukoille, jotka kulkivat
kahta eri tietä m:n maan kautta Kasaania kohti.
Samalla kun Kasaanin tataarilaisvalta (1552)
kukistui, joutuivat myöskin ersäläiset Venäjän

Mordvalaiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0366.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free