- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
697-698

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mordvalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

(595

Mordvalaiset

697

vallan alaisiksi. Tiedetään, että Iivana IV käski
jakaa ni:n ruhtinasten sukumaat pajareilleen
..mordvalaisten kastamista varten" ja että m:ia
joutui tsaarin hovin alustalaisiksi, joita
sittemmin jaeltiin luostareille ja tilanomistajille.
Kaukaisemmissa seuduissa, kaakkois-osassa
ersäläis-aluetta olot eivät kuitenkaan näy joutuneen
äkkijyrkkien muutosten alaisiksi. M. maksoivat
samaa veroa (jasakkia) kuin ennen Kasaanin
kaanille, pysyen lähinnä omien ruhtinaidensa
alaisina; lisäksi heidän tuli tehdä sotapalvelusta
(1660-luvulla mainitaan erityinen mordvalainen
rykmentti, jota eräs venäläinen pajari komensi).
Pian tuli kuitenkin yhä uusia veroja,
venäläiset herrat ja luostarit anastivat m:n maita, ja
veronkantajat ynnä muut virkamiehet
harjoittivat rajatonta kiskomista. Kun m:ia sen lisäksi
koetettiin väkipakolla kääntää uuteen uskoon, ei
ole ihme, että hekin 1600-luvun alussa
Vale-Dmitrijn samoin kuin myöhemmin Stenka
Ra-rinin aikana olivat mukana kapinoissa
molemmilla kerroilla ahdistaen N.-Novgorodia. Kun ei
aseellisesta vastarinnastakaan ollut toivottuja
tuloksia, alkoivat m. etsiä pääsyä tukalasta
asemastaan siirtymällä uusille asuinsijoille itään ja
etelään, jossa vielä oli paljon asumattomia
seutuja. Niin alkoi jo 17:nnen vuosis.
alkupuoliskolla se suuri kansan vaellus, joka seuraavilla
vuosisadalla yhä suuremmalla vauhdilla jatkui,
hajoittaen suuren osan mordvan kansaa Volgan
takaisiin maihin ja nykyiseen Saratovin
kuverue-menttiin.

Se erikoisasema, jossa m. suureksi osaksi,
samoin kuin „vierasheimoiset" yleensä, Kasaanin
valloituksen jälkeen vielä kauemman aikaa
olivat ja jota yhä uusin asetuksin säännösteltiin,
alkoi jo Pietari Suuren aikana hävitä, joten
m:kin 18:nnella vuosis. joutuivat lopullisesti
venäläisen talonpoikaisväestön tasalle. Samoin
kuin muut „vierasheimoiset" eivät m:kaan,
lukuunottamatta luoteista ersäläis-aluetta, johon
Iivana IV:n edellämainitut toimenpiteet
näyttävät kohdistuneen, yleensä ole olleet yksityisten
maaorjina, vaan välittömästi kruunun alaisia
(yksityisiä poikkeuksia tunnetaan kuitenkin).

Jo Iivana IV harrasti m:n käännyttämistä
m. m. perustamalla kaksi luostaria
ersäläis-alueelle, ja pian alettiin niitä perustaa
mökkiläistenkin keskuuteen, nyk. Tambovin
kuverne-menttiin. Niiden toimesta näkyy lähiseutujen
m:ia jokunen määrä jo aikaiseen tulleen
kastetuksi. Käännytystoimella oli nähtävästi usein
väkivaltainen luonne, ja välit eivät olleet hyvät.
1600-luvun alussa luostarit olivat m:n
hyökkäysten esineinä. Vv. 1654-55 Rjazanjin piispa Misail
teki kaksi lähetysmatkaa Tambovin
kuveruemen-tin mordvalais-alueelle, kastaen kansaa
väkipakolla oikein summakaupalla ja samalla
hävittäen uhrilehtoja ja hautojen päällisiä salvoksia.
Kansa nousi viimein aseelliseen vastarintaan ja
piispa sai surmansa mordvalaisen nuolesta. Jo
17:nnellä vuosis. samoin kuin sitten
seuraavallakin koetettiin, ja nähtävästi jonkinlaisella
menestykselläkin, edistää käännytystyötä
myöntämällä kääntyneille kaikenlaisia aineellisia etuja,
kuten verovapautta määrävuosiksi, vapautusta
sotapalveluksesta, raha- y. m. lahjoja, jota
vastoin (myöhempien asetusten mukaan) niiden,
jotka eivät suostuneet kasteeseen, piti suorittaa

verot kastettujenkin puolesta, siirtyä pois koti
kylästään j. n. e. Uuden vauhdin tämä
lähetystoiminta sai 1740-luvulla, jolloin (v. 1740)
Svijazskiin perustettiin erityinen toimisto
vierasheimoisten käännyttämistä varten. Sen
ensimäi-nen johtaja Setsenov toimi innokkaasti m:n
käännyttäjänä, varsinkin tultuaan 1742
nimitetyksi N.-Novgorodin piispaksi, jossa virassa oli
kuusi vuotta. Hänen toimintansa oli kovin
väkivaltaista: vastahakoiset pantiin kiinni, heitä
pieksettiin, ja kun ei muu auttanut, pistettiin
heidät kasteammeeseen sidottuina. N. s. terjuhani
mordvalaisten (N.-Novgorodista lounaiseen päin
asuvien ersäläisten) vastarinta kukistettiin
asevoimalla. Samantapaista menettelyä noudatettiin
myöskin moksalais-alueella, nyk. Tambovin
ku-vernementissa, jossa eräs esipappi retkeili
sotilas-komennuskunta mukanaan ja eräs innokas
maal-likko-virkamies omasta aloitteestaan ajoi 1,000
henkeä kirkon helmaan. Eivät uusille
asuinsijoille siirtyneetkään jääneet rauhaan. Ennen
18:nnen vuosis. loppua nähtävästi kaikki m. oli
saatu kastetuiksi. — Tämän ohella on m :n
hengellistä valistamista tarkoittavina toimenpiteinä
mainittava, että heidän niinkuin muiden
vierasheimoisten lapsia jo 1730-luvulla otettiin
kouluihin valmistettaviksi papeiksi omaa kansaansa
varten ja että Kasaanin lähellä olevaan
Dzylan-taun luostariin 18:nnen vuosis. keskipaikkeilla
perustettu pappiskoulu, jonka oppilaat olivat
vierasheimoisten lapsia, oli tarkoitettu myöskin
mordvalaisille. Valistuneen Damaskin piispan
aikana (1784-94) oli m. m. mordvankin kieli
oppiaineena N.-Novgorodin pappisseminaarissa,
jossa nähtävästi oli myös m:ia oppilaita; silloin
(1790 v:n paikoilla) käännettiin myös katkismus,
piplianhistoria ja uskontunnustus ersänmurteelle
(käsikirjoitukset ovat Pietarissa tallella) . —
Kau-san valistuksen tärkeimpänä edistäjänä on
mainittava Kasaaniin 1872 perustettu
opettajaseminaari, jonka tarkoituksena on opettajien
valmistaminen etupäässä vierasheimoisille, mikäli
mahdollista heidän omista kansalaisistaan, ja jonka
yhteydessä sen vuoksi onkin valmistava koulu
eri osastoineen eri kansoja, m. m. m:ia varteu.
ks. Mordva ii kieli ja kirjallisuus,
Mordvalaisten mytologia. [P. Melnikov,
„Otserki Mordvy", Russkij Vestnik 1867. VI
(historia) ; V. Mainov, „Rezuljtaty antropologitseskih
izsledovanij sredi Mordvy-erzi" = Matériaux pour
la deseription authropologique de la Russie I
(1SS3); „Otserk juriditseskago byta Mordvy" =
Zapiski imp. russk. geograf. obstsestva po otdel.
etnogr. XIV, 1 (1885) — suom. käännös:
„Mord-vankansan häätapoja" = Suomi II, 16
(eripainoksena 1883); „Mordvankansan lakitapoja" = Suomi
111, 3 (ylipainoksena 1888); A. O. Heikel,
..Rakennukset Tseremisseillä, Mordvalaisilla,
Virolaisilla ja Suomalaisilla" = Suomi II. 20 (myös
yliopist. väitöskirjana 1887) — saksaksi „Die
Gebäude der Ceremissen, Mordwinen, Esten und
Finnen" = Suom.-ugr. seuran aikak. IV;
„Mord-valaisten pukuja ja kuoseja" (Suom.-ugr. seuran
julkaisu, 1899); I. N. Smirnov, „Mordva.
Isto-riko-etnografitseskij otserk" (Izvestija obstsestva
arheol., istor. i etnografii pri imp. Kazanskom
universitete X-XII; eripainoksena 1895:
histo-riallis-kansatieteellinen yleisesitys, lopussa
lähdeluettelo) ; H. Paasonen, „Die sogenannten Karataj-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0367.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free