- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
701-702

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mordvalaisten mytologia - Mordvan kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

701

Mordvan kieli ja kirjallisuus

702

kuin sielulliseksi käsitetty aurinko ja kuu
semmoisenaan — uhrirukouksissa ei näitä j,jumalia’’
ensinkään käsitetä ihmisenkaltaisiksi olennoiksi.
Yhtä vähän antaa „eino" nimitys takeita
persoonallisuudesta: Maa-emoa »kaivetaan" ja ,,siihen
kylvetään", Pelto-emon — jonka asemesta
rukoillaan myös »viljapeltoa" — voi hevosen jalka
..hajoittaa" ja »kuljettaa pois vieraaseen
peltoon"; Vilja-emo tosin, mordvattaren pukimissa,
laulaa, mutta itse laulussaan kertoo olevansa
»aamuhämärässä kylvetty, iltahämärässä
korjattu, aittaan heitetty, pääsiäiseksi kaljaksi,
jouluksi piirakoiksi"; Vesi-emo »virtaa", Tuli-emo
»leimuaa".

Paitsi luonnonhenkiä on K’er’em’et’ (moks.
K’er’äm’äd’) nim. jumala 1. haltia ollut yleisen
palvonnan esineenä. Ker’em’et’ ei mordvalaisilla
esiinny palialuontoisena; moksalaisilla on hän
ainakin eräissä seuduin ollut taivaan jumalaa
lähinnä arvossa; häntä mainitaan rukouksessa
„maan kanssa syntyneeksi, maan kanssa
kasvaneeksi".

Uhrijuhliaan jumalille mordvalaiset
myöhempinä aikoina viettivät kyläkunnittain, mutta
aikaisempien tietojen mukaan oli myös semmoisia,
joita suuremmat alueet yhteisesti viettivät.
»Papit" 1. rukoilijat eräiden vanhempien tietojen
mukaan valittiin elinkaudeksi tai määrävuosiksi.
Uhripaikoilla on tiettävästi ollut uhriaittoja
(kudo). Ainoastaan K’er’em’et’m uhripaikat
näyttävät olleen aidatut. — Juhlamenoissa esiintyy
joskus myös taikojen tekoa. Toiselta puolen
niissä huomaa vaikutusta vainajainpalvonnan
taholta; niinpä on useissa paikoin taivaan
jumalalla ollut uhrijuhlassa elävä edustaja, samoin
kuin vainajalla hänelle kotona vietetyssä
juhlassa.

Mordvalaiset ovat nähtävästi myöskin
uskonnon alalla saaneet aikojen kuluessa vaikutteita
vierailta kansoilta: siihen viittaavat puolestaan
lainasanat semmoiset kuin pavas, pas = jumala
(vrt. muin.-int. bliagas »eräs jumala; herra",
muin.-pers. bnga = jumala); pur’g’in’e = ukkonen,
ukkosjumala (= liett. perkunas); k’er’em’et’
(k’er’äm’äd’) = tsuv. kirämät. Suuri
vaikutus on myöhäisempinä aikoina ollut heidän
uskomuksiinsa venäläisellä kansanuskolla. [P.
Meljnikov, »Otserki mordvy" (»Russkij vestnik",
1807, IX, X); W. Mainof, »Les restes de la
mythologie mordvine", Suom.-ugr. seuran
aikakauskirja V, 1889 (molemmat epäluotettavia;
edellisessä arvokas esitys vanhoista
uhrijuhla-menoista); I. N. Smirnov, »Mordva.
Istoriko-et.nografilseskij otserk" (Izvestija obstsestva
årh., ist. t etnografii pri imp. Kazanskom
uni-versitete X-X1I (ylipainoksena 1895).] 77. P.

Mordvan kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Mordvan kielen lähimmät sukulaiskielet ovat
itämerensuomalaiset kielet ja tseremissi.
Ensinmai-nittuja se sekä sanaston että kieliopin puolesta
on lähempänä kuin mikään muu itäinen
sukukieli. Niinpä esim. ovat lukusanat 1-10 kaikki
samoja; melkein kaikki suomen sijapäätteet
tavataan myöskin mordvassa (osaksi vain
adverbi-muodoissa) ; yhteinen on monikon tunnus /.;
omistusliitteiden ja persoonapäätteiden
yhtäpitä-väisyys on helposti huomattavissa j. n. e.
Toisesta lähimmästä heimolaisestaan, valtavan
turkkilaisen vaikutuksen alaisena olleesta tseremis-

sistä m. k. nykyään eroaa ainakin yhtä paljon
kuin suomesta.

M. k. jakautuu kahteen päämurteeseen, ersän
ja moksan murteeseen, joiden välinen ero on
rajaseutuja lukuunottamatta — niin suuri,
että niitä puhuvat eivät liioin ymmärrä toi
siaan (ehkä lähes yhtä suuri kuin on ero
suomen ja viron välillä). Se ilmenee
kaikissa suhteissa: sanastossa, päätteissä
(etenkin omistusliitteissä), äänneasussa (etupäässä
ääntiöiden alalla) ja suuressa määrin
korostuksessa : moksan murteessa on selvä, vahva
korko, tavallisimmin ensi tavulla, mutta jos siinä
on umpinainen ääntiö (u: n, i: n tapainen) ja
joss#ikin seuraavassa (muuttumaton) a, ä, niin
on korko Viimeksimainitulla; ersän murteessa
taas korko on hyvin epämääräinen, häilyvä ja
usein vaikeasti tajuttava. Ersän murretta
puhutaan paljoa laajemmalla alalla kuin moksan, ja
siinä voi erottaa etupäässä ääntiöiden puolesta,
mutta myöskin muoto-opin alalla toisistaan
melkoisesti eriäviä alimurteita.

M. k. (etupäässä sen sanasto) on aikojen
kuluessa saanut vaikutteita monelta eri taholta.
Siinä esiintyvien, tarkemmin vielä tutkimatta
olevien arjalais- 1. indo-iraanilaisperäisten
sanojen joukossa on vanhojen mordvalle ja kaikille
taikka muutamille muille suomalais-ugrilaisille
kielille yhteisten perujen ohella varmaan
semmoisiakin, jotka ovat m. k:een, sen jälkeen
kuin se jo oli varsinaisesti eristynyt muista,
tulleet nykyisen Etelä-Venäjän mailla aikoinaan
asustaneiden iraanilaisten skyyttiläislieimojen
kielistä, joiden kanssa mordvalaiset ovat
saattaneet olla jonkinmoisissa kosketuksissa aina
meidän ajanlaskumme alkupuolelle asti. Tähän
aikaan tai mahdollisesti jo vähän aikaisemminkin
on mordva joutunut, vaikka vain vähäisessä
määrässä, liettuan kielen vaikutuksen alaiseksi.
Koska useat siinä tavattavat
liettualaisperäi-set sanat — niitä ei liene kuin vähän
toistakymmentä kaikkiaan •— esiintyvät myöskin
itämerensuomalaisten kielten alalla, on siitä tahdottu
päättää (Thomsen), että nämä lainasanat ovat
osaksi kulkeutuneet mordvaan viimemainittujen
kielten kautta, jotenka siis siihen aikaan
mordvalaiset eivät vielä olisi olleet aivan eristetyt
näistä läntisistä heimolaisistaan. Ne pari
ger-maanilaisperäistä sanaa, jotka mordvasta ehkä
löytää, saattanee olettaa siihen tulleiksi vähän
myöhemmin, 4:nnen vuosis. keskipalkoilla, jolloin
erään historiallisen tiedon mukaan (Jordanes)
mordvalaiset näyttävät vähäiseksi aikaa
joutuneen itä-goottien vallan alle. Merkillisen
vähäinen on mordvaan — tseremissiin ja permiläisiin
kieliin verraten — ollut tsuvassin kielen
vaikutus, joka lienee alkanut viime vuosituhannen
jälkipuoliskolla: vanhoja, laajemmalti levinneitä
tsuvassilaisia lainasanoja ei näytä olevan kuin
toistakymmentä. Sitä enemmän on siihen
jättänyt jälkiä (n. 200 sanaa) toisen turkkilaiskansan,
tataarien kieli, suurimmaksi osaksi luultavasti
14:nnen ja 15 :nnen vuosis. kuluessa, jolloin
osa mordvalaisista oli heidän alueelleen
tunkeutuneiden tataari laisten vallan alaisena. Venäjän
kielen vaikutus on varsinkin sanaston alalla
ollut valtava ja sitä jatkuu yhä; suuremmassa
määrässä se lienee alkanut sitten kun koko
mord-valaisalue 16:nnen vuosis. keskipalkoilla joutui

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0369.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free