- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
703-704

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mordvan kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

701

Mordvan kieli ja kirjallisuus

703

Venäjän haltuun, joten venäläinen uudisasutus
pääsi vapaasti leviämään mordvalaisten
keskuuteen.

M. k. on eräissä suhteissa alkuperäisemmällä
kannalla kuin suomi. Niinpä ovat useat
suo-raalais-ugrilaiset, suomessa muuttuneessa asussa
esiintyvät kerakkeet siinä paremmin säilyneet,
kuten s- ja (s-äänne (esim. sejar = hiiri, oza =
hiha; tsapamo = haj an (liappame-)j p’itse =
petäjä; utsa = uuhi, uuttu); r?-äänne eräällä
murie-alalla (esim. kor) = kuu, p’er\’-pii); muljeerattu
s-äänne (esim. s’ada = sata, uz’er’e = vasara,
kirves). Ominaista mordvan äänneasulle on sen
erikoiskehitykseen kuuluva kerakkeiden (paitsi
s:n) yleinen palatalisoituminen etuvokaalien
edessä (ja jäljessäkin), esim. v’ed’ = vesi (vete-),
k’el’ = kieli, p’et’ = päät. Muoto-opin alalla on
huomattava: 1) nimisanan kahdenlainen
taivutus, määräämätön ja määrätty, jommoista ei
tavata missään muussa suomalais-ugrilaisessa
kielessä, esim. kai = (jokin) kala, ruots. „fisk", mutta
kalos’ = (määrätty) kala, ruots. „f isken"; mon.
kait = kaloja, ruots. „fiskar", mutta kaltne =
kalat, ruots. ,,fiskarna"; sitäpaitsi nimisana ja sen
taivutusmuodot sekä eräät seikkasanat osittain
taipuvat teonsanan tapaisesti, esim. ruz =
venäläinen: ruzan = (minä) olen venäläinen, ruzat =
(sinä) olet venäläinen; sir’e = vanha : sir’et’anok
= (me) olemme vanhoja; kudoso = talossa, kotona:
kudosat ? lcudosan! = oletko kotona? (kotona) olen!
kosa = missä, t’asa = täällä: tonkosat? mon Vasan!
= missä sinä olet? täällä minä (olen); 2)
omistusliitteiden kaksinaiset muodot, joista toinen
ilmaisee omistetun esineen yksikölliseksi, toinen
monikolliseksi, esim. kudo-zo = hänen talonsa
(yksi), saks. „sein Haus"; kudo-nzo = hänen
talonsa (kaksi t. useampi), saks. „seine Häuser";
3) teonsanan kahdenlainen taivutus: tavallisen
konjugatsionin ohella on kohteellisilla
teonsanoilla n. s. objektikonjugatsioni, jonka
muodot ilmaisevat myöskin kohteen persoonan,
esim. pultan, pultat, pulti = poltan, poltat,
polttaa, mutta pultasa = poltan hänet 1. sen; pui
tata» = poltan sinut; pultasamak = poltat minut,
puitasak = poltat hänet; pultasamam = (hän)
polttaa minut; pultatanzat = polttaa sinut j. n. e.
Kun vielä tapamuotoja samalla on runsaasti,
nousee verbin taivutusmuotojen lukumäärä hyvin
suureksi.

M. k:tä käsittelevän kirjallisuuden esikoisena
on mainittava Moskovassa 1838 ilmestynyt
venäjänkielinen moksan murteen kielioppi, joka
lähinnä oli tarkoitettu käytettäväksi oppikirjana
Tambovin pappisseminaarissa, missä sen tekijä
P. Ornatov opetti m. k :tä. Seuraavana vuonna
julkaisi tunnettu kielentutkija C. v. d. Gabelentz 1821
ilmestyneen evankeliumienkäännöksen
perustuksella „Zeitschr. f. Kunde des Morgenlandes"
nimisessä aikakauskirjassa ja sitten eri kirjana ersän
murteen kieliopin: „Versuch einer Mordwiuischen
Grammatik" (1839). Tutkittuaan m. k :tä, etup.
moksan murretta itse kansan keskuudessa 1857,
Ahlqvist ensin 1859 Helsingissä
lisensiaattiväitös-kirjana julkaisi moksan nnirteen verbiopin
(„Lä-ran om Yerbet i Mordvinskans
Mokscha-Dia-lekt") ja 1861 Pietarin tiedeakatemian
kustantaman täydellisen kieliopin ynnä tekstejä ja
sanakirjan („Versueh einer Mokseha-mordwinischen
Grammatik nebst Texten und Wörterverzeicli-

ciss"). V. 1865 ilmestyi saman akatemian
./Toimitusten" sarjassa (..Mémoires", VII :e série. T. IX.
n:o 5) ersän murteen kielioppi ja sanasto
(„Gram-inalik der Ersa-mordwinischen Sprache nebst
einem kleinen mordwiniseh-deutschen und
deutsch-mordwinischen Wörterbuch"), jonka tekijä oli
akateemikko F. J. Wiedemann (käymättä koskaan
mordvalaisten asuinpaikoilla hän oli kieleen
perehtynyt sotapalvelustaan suorittavien
mordvalaisten avulla ja käyttämällä painettuja ja
käsinkirjoitettuja lähteitä). Molempain murteiden
sanaston (käännös unkarinkielinen) julkaisi
.,Nvelv-tudomånyi közlemények" nim. aikakauskirjan V
nidoksessa (1866) Budenz, käyttäen lähteinään,
paitsi Ahlqvistin ja Wiedemannin sanastoja,
unkarilaisen Regulyn lS40-luvulla keräämää
aineistoa, jossa on, paitsi molempain murteiden
sanastoa, myös tekstejä, enimmäkseen ersäläisiä.
ja kieliopill. muistiinpanoja moksan murteesta
(nekin ovat main. paikassa ilmestyneet), sekä
saman aikakauskirjan XIII nidoksessa
(eripainoksena 1876) molemmat murteet käsittävän
kieliopin: ,,Moksa- és erza-mordvin nyelvtan".
ynnä sen liitteenä uuden kokoelman Regulyn
kieliopill. muistiinpanoja moksan murteesta. —
Uusimmat julkaisut tällä alalla ovat: H. Paasonen,
,,Mordvinische lautlehre" (lisens.-väitöskirja, 1893;
ilmestyi myöhemmin hiukan täydennettynä
Suom.-ugr. seuran toimitusten XXII osana), jossa eri
murteiden perustuksella esitetään m. k:n
äänneoppia historialliseltakin kannalta; „Die tiirkischen
lehnwörter im mordwinischen" (Suom. ugr. seur.
aikak. XV, 2; eripainoksena 1897) ja saman
tekijän lyhyt kieliopin luonnos ja lukemistoon
liittyvä sanasto („Mordw. chrestomathie mit glossar
und gramm. abriss", 1909); A. A. Sahmatovin
äänne- ja muoto-opillinen esitys kahden
Saratovin kuvernementin samannimisessä
piirikunnassa sijaitsevan ersäläiskylän kielimurteista
(..Mordovskij etnografitseskij sbornik", 1910.
Pri-loz. III). — Mordvalle ja suomelle yhteisiä
sivistyssanoja käsitellään H. Paasosen
kirjoituksessa »Kielellisiä lisiä suomalaisten
sivistyshistoriaan" (Suomi III, 13 ja eripainoksena 1896).

2. Kirjallisuus. Mordvalaisen
kirjallisuuden esikoinen lienee Moskovassa 1806
painettu katkismus. V. 1821 ilmestyivät Pietarissa
evankeliumit ja 1827 muut U:n T:n kirjat;
samoihin aikoihin myöskin lyhyt piplianhistoria.
Kaikki nämä olivat ersän murretta. Ensimäinen
moksalainen kirja lienee 1861 Moskovassa
ilmestynyt „Lyhyt katkismus". „Oikeauskoisen
lähetysseuran" 1876 vuodesta lähtien kannattama,
,,Piispa Gurijn veljeskunnan" yhteydessä
Kasaa-nissa työskentelevä „Käännöskomissioni" on
mordvalaisillekin toimittanut hengellistä
kirjallisuutta (evankeliumeja, piplianhistorian, virsi- ja
rukouskirjan j. n. e.) sekä oppikirjoja (aapisen,
lyhyen venäjän kielen oppikirjan), kaikkiaan n.
kaksikymmentä numeroa (ersäläinen puoli
hiukan laajempi kuin moksalainen), joista
ensimäinen oli 1879 painettu A. I. Tjumenevin tekemä
Mateuksen evankeliumin moksal. käännös, sekä
lisäksi — arvatenkin kansa-i lukuhalun
herättämiseksi — 2 kokoelmaa mordvalaista
(enimmäkseen ersäläistä) kansanrunoutta venäläisille
käännöksilleen: ,,Obraztsy mordovskoj narodnoj
slo-vesnosti". I. ,.Pesni".~ 1882. II. „Skazki i zagadki",
1883. (Kaiken tämän kirjallisuuden on julkais-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0370.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free