- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
707-708

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - More ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

707

Moreau—Morelli

708

piiätä lyyralla, 1866) ja „Salome"
(vesivärimaalaus, jossa nähdään Johannes Kastajan pää
riippuvana ilmassa tanssivan S:n edessä). M.,
joka valittiin 1892 Pariisin taideakatemian
professoriksi, lahjoitti Ranskan valtiolle
jälkeen-jättämänsä teokset (n. 1,000 öljy- ja
vesivärimaalausta sekä n. 4,000 piirustusta) ynnä
Pariisissa olevan talonsa, joka „Musée G. M."
nimisenä on yleisölle avoinna. [C. Bénédite, „G. M.
et Burne-Jones" (1899), A. Renan, „G. M."
(1900), P. Fiat, „Le musée G. M." (1900), R.
Catteau, „L’esthétique de G. M. en son fatalisme"
(1907) ja L. Deshairs (1912).] E. R-r.

Moreau [-rö’], Jean Michel (1741-1814),
ransk. piirustaja ja kaivertaja; maisemamaalaaja
Louis Gabriel M:n (k. 1806) nuorempi
veli. Kuvitti ransk. klassikoita ja toimi
kuninkaallisen taidekabinetin vaskipiirtäjänä.

Moreau [-rö’], Jean Victor (1763-1813),
ransk. kenraali: kohosi vallankumoussodissa
di-visioonakenraaliksi 1794; toukok.-elok. 1796 M.
Reinin- ja Moselin-armeiain päällikkönä
tunkeutui voitokkaasti Reinin toiselle puolelle
Regens-burgin tienoille asti, mutta kun pohjoisempana
toimivan ransk. armeian päällikkö Jourdan oli
joutunut tappiolle, täytyi Minkin lähteä
peräy-tymisretkelle, jonka onnellisesta suorituksesta
häntä on ehkä liiaksikin ylistetty. V. 1799 M.
Italiassa joutui tappiolle Suvorovia vastaan
taistellessaan ja menetti joksikin aikaa
päälliköntoi-mensa; brumairen vallankeikauksessa sam. v. hän
kannatti Bonapartea; voitti 1800 itävaltalaiset
Hohenlindenissä. M., joka tämän jälkeen oli yhtä
suosittu mies kuin Bonaparte, alkoi nyt toimia
tätä vastaan, mutta helmik. 1804 Bonaparte
vangitutti hänet ja antoi syyttää häntä
osallisuudesta Cadoudalin ja Pichegrun salahankkeisiin;
vaikka syytöstä ei voitu näyttää toteen,
tuomittiin M. kahdeksi vuodeksi vankeuteen, mikä
rangaistus muutettiin karkoitukseksi. Tämän
jälkeen hän asui Yhdysvalloissa v:een 1813, jolloin
hän keisari Aleksanteri I:n kehoituksesta lähti
Eurooppaan ottamaan osaa Napoleonin
kukistamiseen, mutta Dresdenin tappelussa 27 p. elok.
sam. v. tykinkuula murskasi hänen molemmat
jalkansa; kuoli 2 p. svysk. [Dontenville, „Le
gé-néral M.", Picard, „Bonaparte et M.", Daudet,
„L’exil et la mort du général M."] J. F.

Moreau-Nélaton [-rö’ n elatö’], Adolphe
Etienne (s. 1859), ransk. taiteilija, kirjailija
ja lahjoittaja. Työskennellyt maalarina,
kera-miikkona, kuvittajana ja taidekirjailijana. M.
lahjoitti 1906 Louvre-museolle omistamansa
runsaan kokoelman uudenaikaisia ransk.
maalauksia ja piirustuksia. [F. Henriet (1907).]

Moreeni, kivistä sekä karkeammista ja
hienommista kivennäisaineksista muodostunut irtonainen
maalaji, jonka nykyiset tai muinaiset jäätiköt
ovat kuljettaneet mukanaan. M:ksi nimitetään
myös m.-maalajin kasautumia (ks. Jääkausi
ja Jäätiköt). Mille on ominaista
lajittelun puute s. o., että siinä kaikensuuruiset
ainekset: suuret ja pienet kivet, sora, hiekka, ja
savi, ovat järjestyksettä sekaisin. Jään alle
sulloutunut P o h j a-m. on tiukkaa, rautakangella
hakattavaa, kivet särmistään pyöristyneitä ja
usein naarmuisia; jään pinnalla ja osa sisässä
kulkeutuneista aineksista jää jään sulaessa
löysemmäksi pinta-m:ksi, josta sitäpaitsi hie-

noimmat ainekset ovat huuhtoutuneet pois
sulavesivirtojen mukana. Riippuen jään alla olleen
vuoriperän laadusta sekä sulamiskaudella
vallinneista olosuhteista m:n kokoomus vaihtelee
suuresti. M.-s o r a s s a on ainoastaan karkeata
soraa ja kiviä, m.-h i e k a s s a taas hiekkaa ja
kiviä, m.-s a v e s s a niin paljon saviaineksia, että
se on kosteana plastillista, m.-m e r k e 1 i on
vahvasti kalkinpitoista. M:iin sisältyvät
kivilohkareet saattavat olla joko pääasiallisesti samoja
vuorilajeja kuin seudun vuoriperä
(paikallis-m., yleisintä esim. Suomessa) tai on siinä
enemmän tai vähemmän vieraita
siirtolohkareita. Jos niiden emäkallio on
määrättävissä (johtolohkareet), niin ne ovat hyviä
todistuksia jään kulkusuuntaan nähden. Missä
m:ia on ohuemmalti, mukautuu se vuoriperän
muotoihin täyttäen syvänteet ja peittäen vuorien
rinteet. Paikoin on jää lykännyt m:n
yhdensuuntaisiksi ja kulkusuuntansa mukaisiksi selänteiksi,
harjuiksi (d r u m 1 i i n i t) ja vaaroiksi, mikä
vesistöjen ja soiden rajapiirteissä näkyy sekä
suuressa että pienessä mittakaavassa erittäin selvänä
juovikkaisuutena. Seuduilla, missä jäänreuna on
kauemman aikaa pysynyt paikoillaan, on m.
kasaantunut poikittaisiksi selännejonoiksi (pää
ternit) ja pieniksi kukkuloiksi. Niillä alueilla,
jotka jääkauden lopulla joutuivat meren peittoon,
min pintaosat ovat huuhtoutuneet kivikkoiseksi
ja puhtaaksi soraksi (h u u h d e s o r a). Osaksi
tämä huuhtelu on saattanut tapahtua muinaisen
merenpinnan yläpuolellakin sulavesivirtojen
vaikutuksesta. M. on Suomen yleisin maalaji, ja
täyttää, sitä peittäviä soita lukuunottamatta,
vähintään */3 koko maan pinta-alasta. E. M-nen.

Moreeniharju ks. Moreeni.

Moreenihiekka ks. Moreeni.

Moreenisavi ks. Moreeni.

Moreenisora tarkoittaa moreenia, jossa paitsi
kiviä on ainoastaan karkeata soraa.

Morelli [-re’l-], Domenico, oik. D. S
o-liero (1826-1901), it. taidemaalari;
nimitettiin 1886 senaattoriksi, oli Napoli’n akatemian
ja taideteollisuusmuseon presidentti. Nykyajan
Italian kuuluisimpia maalareita. Maalannut
romanttisen realistisia historia- ja laatukuvia,
raamatullisia esityksiä ja muotokuvia. [P. Levi
(1906).] E. R-r.

Morelli [-re’l-], Giovanni, käytti
kirjailijana salanimeä Ivan Lermolieff (1816-91),
it. taiteentutkija; oli alkuaan luonnontutkija ja
tuli lääket. tohtoriksi Miinchenissä. Otti osaa
Italian vapaustaisteluihin, oli edustajakamarin
jäsenenä 1860-70 ja nimitettiin senaattoriksi
1873. Matkoillaan M. oli tutustunut Italian
re-nesanssimaalaukseen, josta hän vanhoilla
päivillään julkaisi tutkimustensa tuloksia m. m.
teoksessa „Die Werke italienischer Meister in
den Galerien von Miinchen, Dresden und Berlin"
(1880), mikä laajennettuna ilmestyi nimellä
„Kunstkritische Studieu iiber italienische
Male-rei" (1890-93). Taiteentutkijana Milla oli
käänteentekevä merkitys sen kokeellisen ja
tyylikrii-tillisen menetelmän keksijänä, jonka mukaan
kuvien tekijät määrätään vertaamalla toisiinsa
varsinkin taideteosten yksityiskohtia (esim.
käsiä, korvia, vaatetusta y. m.), joilla usein on
taiteilijain tuntomerkiksi sopiva
erikoisluon-teensa. M:n monet tekijännimien muutokset ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0372.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free