- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
709-710

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Morelly ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

709

Morelly—Morfinism!

710

hänen mielipiteensä, joita aluksi vastustettiin,
ovat suureksi osaksi tulleet hyväksytyiksi. Omat
maalauskokoelmansa M. lahjoitti Bergamon
kaupungin museoon. E. R-r.

Morelly [-li’], ransk. yhteiskuntafilosofi, eli
18:nuen vuosis. keskipalkoilla, uudenaikaisen
kommunismin edelläkävijöitä; teoksia:
utooppinen valtioromaani: ,,Naufrage des iles flottantes
ou Basiliade du célèbre Pilpai" (1753) ja siihen
perustuva systemaattinen esitys „Code de la
nature" (1755), joka vaikutti suuresti varsinkin
Babeufin (ks. t.) mielipiteisiin.

Morena, Sierra, ks. Mariaaninen
vuoristo.

Morendo [-e’-] (it., = kuollen), mus., haihtuen,
eammueu.

Moreski (ransk. m auresque),
arab.maurilainen, etenkin n. s. damaskolaisessa
metallityössä (ransk. damasquinerie, saks.
Tauscliier-arbeit) käytetty hieno ornamentti. U-o N.

Moreto y Cabana /-e’- i kava’nja],
Augustin (1618-69), esp. näytelmänkirjoittaja syntyi
Madridissa puoleksi it. suvusta, astui myöhemmin,
kuten moni muu esp. runoilija, hengelliseen
säätyyn. Hänen kappaleilleen ominaista on se, että
ne ovat vapaat satunnais-vaikuttavaisuuksista ja
että jännittäväisyys luonnollisesti johtuu itse
luonteista. Hänen monista näytelmistään ovat
parhaat mestarillinen, hieno komedia „E1 desdén
con el desdén", jota Moliére ja Gozzi
jäljittelivät, ja murhenäytelmä „E1 valiente justiciero".
M. määräsi jälkisäädännössään, että hänen
ruumiinsa oli haudattava ..hirtettyjen niitylle" s. o.
teloitettujen hautuumaahan. J. 11-1.

Moretto da Brescia
rc’t- da bresjaj, oik.
Alessandro Bonvicino (n. 1498-n. 1555),
it. taidemaalari; synnyinkaupunkinsa Brescian
huomattavin mestari, työskenteli enimmäkseen
Bresciassa. Lähenee Venetsian maalauskoulua ja
kehittyi G. Bomaninon, Tizianin ja Rafaelin
vaikutuksen alaisena. Lukuunottamatta joitakuita
yksinkertaisen suurenmoisia muotokuvia, jotka
kuuluvat renesanssiajan parhaimpiin, M. maalasi
vain hartauskuvia, joissa hän mielellään esittää
ihania naisia komeissa puvuissa. Rauhallinen
suurpiirteisyys yhtyneenä haaveelliseen [-tunnelmaan, muotojen kauneus ja ylhäinen
luonteenkuvaus ovat tunnusomaisia hänen
maalauksilleen samoinkuin jokin hopeanharmaa tuntu
niiden väritykselle, joka kuitenkin v :n 1541
jälkeen alkaa käydä raskaammaksi ja kylmemmäksi.
Brescian kirkoissa ja kokoelmissa ovat useimmat
ja melkein kaikki hänen pääteoksensa, joista
mainittakoon „Marian kruunaus" (S. Nazaro e
Celso kirkossa), ,.Pyhä Nikolaus esittää
koululapsia madonnalle" (S. Maria dei Miracoli
kirkossa) ja „Madonna pilvissä" (museossa). Brescian
ulkopuolella olevista kuvista on kauneimpia „Pyhä
Justina yksisarvisen ja polvistuvan
aatelismiehen seurassa" (Wienin keisarillisessa
galleriassa). [Molmenti, „I1 M. da Brescia" (1898).]

E. R-r.

Moret y Prendergast [möre’t i-J, S e g i
s-mundo (1838-1913), esp. valtiomies, oli
professorina Madridissa julkaisten
finanssipoliittisia kirjoituksia; tuli 1869 siirtomaaministeriksi
ja lakkautti tässä toimessa ollessaan orjuuden.
Amadeus kuninkaan aikana hän oli raha-asiain
ministerinä, sittemmin lähettiläänä Lontoossa;

oli Alfonso XII :n hallitessa kerran pääministerinä
ja sittemmin useampia kertoja jäsenenä
Sagas-tan ministeristöissä; Mauran kukistuttua 1909 M.
oli lyhyen ajan pääministerinä ja Canalejaksen
murhan jälkeen (1912) hän tuli edustajakamarin
puhemieheksi. J. F.

Morfeemi (kreik. morphë’ = muoto) 1. kielen
,,muoto" on jokainen kielen foneemi (ks. t.), joka
ilmi tuo jonkin merkityksen. M :eja ovat siis
sekä sanat (esim. maa, maassa, maita, maaksesi,
emämaa. ■—- Terveeksi.’) ja sanayhtymät (esim.
iso kaupunki, Helsingin kaupunki, kylä ja
kaupunki. — Tää maani mulle armas on. — Herää,
Suomi!) että sanain osat, johto- ja
taivutuspäätteet, etu- ja jälkiliitteet (esim. emä-maa.
maa-ssa, tervee-fcsi, maa-lainen, maasta-pa,
maas-ta-fcira, ruots. o-viss, slå-ss, saks. ««-wiss, lat.
qui-fis, sulim cui-^ue, prae-, pro-, posi-positio).
Sellaista kieliopin osaa, jossa kielen ilmiöitä
käsitellään m:ina 1. muodon kannalta, sanotaan
morfologiaksi 1. muoto-opiksi (ks. Kielioppi).
[Noreen, „Vårt språk" VII 5.] E. A. T.

Morfiini (morpliium), C17H„N03, opiumin (ks.
t.) tärkein alkaloidi, ensimäinen kasvikunnasta
erotettu emäksinen aine (Sertiirner, 1817). M. on
kiteinen, karvaanmakuinen, alkalisesti
reagee-raava aine, liukenee helposti alkoholiin,
vaikeasti veteen. Sen happojen kanssa muodostamia
suoloja, jotka ovat helposti liukenevia, esim.
suolahapon m.-suola (morpliium liydrocltlorium),
käytetään lääkeaineeksi. Vähissä annoksissa m.
ja sen suolat vaikuttavat rauhoittavasti,
tuskaa-lieventävästi ja nukuttavasti; suuret annokset
vaikuttavat suorastaan myrkkynä. Jos m:ia on
pitemmän aikaa käytetty, saavutetaan tottumus,
joka tekee suurten, tavallisissa oloissa
kuoletta-vainkin annosten nauttimisen mahdolliseksi.
Lääkkeenä käytetään m:ia joko ihon alle
ruiskeena tai sisällisesti otettuna monessa eri
taudissa lieventämään kipua.

Morfinismi, morfiininhimo ja siitä johtuva
pitkällinen morfiinimyrkytys, on läheisessä
yhteydessä Pravazin ruiskun yleiseen käytäntöön
tulon kanssa, mikä tapahtui viime vuosisadan
loppupuoliskolla. M:n lähimpänä syynä on
useimmiten morfiinin pitkitetty käyttäminen
ruumiillisten ja sielullisten tuskain lievittämiseksi.
Varsinkin silloin on vaara tarjona kun morfiinin
käyttö jätetään sairaan itsensä tai hänen
omaistensa huostaan. Morfinistiksi tulemiseen
vaaditaan näitten asianhaarojen lisäksi kumminkin
vielä alentunut vastustuskyky morfiinin
turmiollisille vaikutuksille, joka on ominaista
etupäässä degeneroiduille ja psykopaattisille
henkilöille. M:ssa erotetaan myrkytys- ja
pidättymis-1. abstineussioireet. Edellisistä ovat tärkeimmät:
häiriöt ruuansulatuksessa ja
sukupuolitoimin-nassa, troofiset muutokset useissa eri elimissä
(varsinkin ihossa, silmissä ja sydämessä), yleinen
kuihtuminen, ärtyisyys, valheellisuus,
tunne-elä-mäu tylsistyminen sekä tarmon ja työkyvyn
aleneminen. Jälkimäisistä mainittakoon refleksien
kiihottuminen, eritysten äkillinen lisääntyminen,
sydämentoimi nnan heikontuminen (joskus
kol-lapsi ja kuolema), kivut, vapiseminen,
levottomuus, tuska, unettomuus ja psyykilliset
häiriötilat. — Morfinisti kykenee ainoastaan
poikkeustapauksissa omin voimin vapautumaan morfiinin
kahleista, senvuoksi täytyy vieroittamisen tapah-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0373.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free