- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
713-714

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Morgenstern ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

713

Morgenstern — Moriskot

714

Morgenstern /-si], Lina (1830-1909), saks.
naisliikkeen tienraivaajia; perusti useita
yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja laitoksia. Berliinin
kan-sankeittiöyhdistyksen 1866,
lastensuojelusyhdis-tyksen 1868; akatemian naisten tieteellistä
kasvatusta varten 1869, y. m.: julkaisi aikakauslehtiä
ja m. m. teokset ..Die Frauen des 19.
Jahrhun-derts" (1888-91), ,.Der häusliche Beruf" (1890).

J. F.

Morgenstierne, B r e d o Henrik von
Munthe af (s. 1851), norj. laki- ja
tiedemies. Oltuaan eri toimissa hän tuli 1887 vlim.
ja 1889 vakin. lainopin professoriksi
Kristiaa-nian yliopistoon, jonka rehtorina hän nyk. on.
M., joka myöskin on tunnettu arkeologina
erittäinkin vanhojen rahain tuntijana, 011 ottanut osaa
valtiolliseenkin elämään, kuuluen edistysmielisiin
konservatiiveihin. Valtiollisten näkökohtain hän ei
ole antanut vaikuttaa oikeudelliseen
vakaumukseensa, niinpä hän, vastoin norj. valtiomiesten
enemmistöä, aina on kannattanut sitä (oikeana
pidettävää) perustuslain tulkintaa, että Norjan
kuninkaalla perustuslakiasioissa on n. s.
absoluuttinen veto-oikeus. (Tämä kysymys on nyt
suurkäräjäin tekemällä päätöksellä, jonka
kuningas 1913 on julkaissut — vahvistusta
e i käytetty — ratkaistu siten, että kuninkaalla
ei enää ole minkäänlaista vahvistus- eikä
veto-oikeutta perustuslakiasioissa.) — Julkaissut m. m.
„Samling af norske love vedkommende liandel og
sofart" (1878), „Om erstatningsansvar for andres
handlingar" (1887), „Rigsakten og eget
uden-rigsstyre" (1892). ,.Lærebog i norsk
statsforfat-ningsret" (1900. 2:nen pain. 1910), „Das
Staats-reclit des Ivönigreichs Norwewn" f1911). R. E.

Morges [mori] (saks. Morsee),
piirikunnankau-punki Sveitsissä. Vaud’n kanttonissa, 12 km
Lau-sannesta länteen Genève-järven rannalla.
Simp-lon radan varrella: 4.438 as. (1900). Linna
1200-luvulta; paljon pensionaatteja. Vilkasliikkeinen
satama. — Lähellä on Vufflens niminen linna.

Morghen [-ge’n], Raffaello (Raphael)
(1758-1833), it. vaskenpiirtäjä; alankom.
sukuperää. Oli synnyinkaupungissaan Firenzessä
vaskipiirron opettajana ja kokonaisen
jäljentävän vaskipiirroskoulun päämies. Leonardo da
Vinci’n ..Ehtoollinen" v:lta 1800 on kuuluisin
M:n n. 252 työstä, joihin sitäpaitsi kuuluvat
jäljennökset eräistä Rafaelin. A. del Sarton,
G Reni’n, Mengsin y. m. teoksista sekä
myöskin useat muotokuvapiirrokset.. [N. Palmerini
(1810).] E. R-r.

Morgonbladet /-«-/. Helsingissä 1872-84
ilmestynyt ruotsinkielinen, mutta suomenmielinen
valtiollinen päivälehti; oli sen suomalaisen
sivistyneen luokan äänenkannattajana, joka näihin
aikoihin vielä oli ruotsinkielinen mutta harrasti
suomen kielen saattamista oikeuksiinsa.
Päätoimittajana oli ensin E. A. Forssell (alussa vuotta
1872), sitten melkein koko ajan August Hagman
(1877 K. W. Forsman. 1884 K. Castrén).
Mor-gonbladetilla oli, puolustaessaan
kansallisuusaatetta ja tehdessään sitä tunnetuksi
ruotsinkieliselle yleisölle, suuri merkitys Suomen
sanomalehdistön historiassa. Siihen kirjoitti viimeisinä
elinvuosinaan myöskin J. V. Snellman, taistellen
m. m. liberaalista puoluetta ja sen ohjelmaa
vastaan.

Morgue /morfi/ (ransk.), rakennus, jossa tunte-

mattomien henkilöiden ruumiit 3 päivän ajan
ovat nähtävinä, jotta saataisiin selville, kuka vai
naja on. Ranskan suurimmissa kaupungeissa on
kaikissa tällainen rakennus; tunnetuin on
Pariisin La morgue, joka v:sta 1864 saakka on ollut
Lr. cité nimisellä Seine-virran saarella; nyt
purettu.

Morian [mü’-], Johan Christoffer von
1752-1811), laamanni; tuli ylioppilaaksi Turussa
1762, oli v :sta 1771 virkamiehenä
kansliakolle-gissa, 1786-95 laamannina Kymin
laamannikun-nassa. Aleksanteri T :n saapuessa Porvoon
valtiopäiville M. oli häntä vastaanottamassa rajalla ja
piti Loviisassa keisarille puheen, jossa hän esitti
keisarin tulleen yhdessä uusien alamaistensa
kanssa vahvistamaan niitä lakeja, jotka kansa
kunnalla oli vanhastaan olemassa. Ennen
Porvoon tuomiokirkossa tapahtunutta juhlallista
toimitusta häii vielä kerran puhui Speranskille
Suomen valtiosäännön säilyttämisen puolesta; oli
jon-kun aikaa mukana Porvoon valtiopäivillä.

Morian-vuori ks. M o o r i a n-v u o r i.

Moring [mürirj], Karl Johan (1832-68),
suom. musiikinopettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä,
Lagin ja Richterin oppilas. Opiskeli Leipzigin
konservatorissa 1856-58 ja 1860-61. M:n
kuoro-sovituksia lauletaan yhä mielellään (esim.
..Blom-mande sköna dalar"); yleisesti suosittu on myös
hänen ylevän kirkas koraalisävelmänsä virteen
.,Taivaat julki julistavat" (Svk. n :o 333). /. K.

Moringin kamiini. Helsingissä olevan
valtionrautateiden konepajan ent. johtajan insinööri K.
Moringin suunnittelema
valurautainen
rautatie-vaunukamiini. Kamiini
on sovitettu vaunun
lattian alle, niin että
ainoastaan savupiippu nousee
vaunun läpi. Kamiinin
ympärillä on
rautalevy-vaippoja ja suojuksia,
joiden kautta kulkiessaan
ilmaluukun R kautta
sisään painunut ulkoilma
lämpiää ja johtuu
vaunuun lattian alla olevasta
suuresta kanavasta,
sohvien alle sijoitettujen
luukkujen kautta. Niinkuin
kuvasta näkyy, on
kamii-nissa ripaseinäinen
kierto-putki, jonka läpi tuli johdetaan kulkemaan, sitten
kuin se on hyvästi syttynyt. Silloin suljetaan
pellillä H suorastaan savupiippuun johtava
kulkutie, jolloin palamiskaasujen täytyy kulkea kierto
putken läpi savupiippuun päästäkseen.
Lämmitystä hoidetaan vaunun sisästä käsin ja
pudotetaan polttopuut kamiiniin savupiipun syrjässä
olevasta luukusta, josta myös voidaan tarkastaa
palamisen kulkua. F. //.

Moriskot (esp. moriscos), oik. ..pikku
maurilaiset"; kristinuskoon kääntyneet kastetut
Espanjan muhamettilaiset, joista suurin osa oli samaa
rotua kuin Espanjan kristityt. Granadan
valloituksen jälkeen 1492 muhamettilaisille luvattiin
uskonvapaus, mutta tämä lupaus rikottiin pian.
ja muhamettilaisten oli pakko joko kastattaa
itsensä tai lähteä maanpakoon: useimmat taipuivat
kasteeseen. Siitä huolimatta m :oja. joiden epäil

Moringin kamiini.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0375.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free