Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moritz ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
719
Mornay—Morone
720
vian maista m. ovat saaneet paljon proselyyttejä,
ja työ jatkuu yhä edelleen useissa Euroopan
maissa. Sitä paitsi julistettiin 1852
monivaimoi-suus m :n uskonnolliseksi velvollisuudeksi, koska
siitä ei riipu ainoastaan ihmisten vapahdus, vaan
myöskin henkien lasten kohoaminen
korkeammalle kehitysasteelle. Sittemmin tämä sääntö on
tuottanut m:lie suuria vastuksia. V:sta 1862 on
nim. Yhdysvaltain hallitus taistellut
monivaimoi-suutta vastaan, ja v:sta 1875 asti se on ollut
kuritushuonerangaistuksen alainen. Kun
lakimääräyksiä myöhemmin vielä kovennettiin, oli
Youngin toinen seuraaja Welford Wood ru ff
1890 pakotettu vapauttamaan kansansa
moniavioisuuden velvollisuudesta, mutta asiantuntijat
väittävät tämän turmiollisen laitoksen siitä
huolimatta jatkuvan. V. 1896 Utah liitettiin
valtiona Yhdysvaltoihin. V. 1909 laskettiin m:eja
olevan kaikkiaan n. 400,000. Viime vuosina on
useissa Euroopan maissa ryhdytty toimenpiteisiin
m:n käännytystyön ehkäisemiseksi. [Hyde, „The
Mormonism, its leaders and designs" (2:nen pain.
1S57); Sehlagintweit, ,.Die Mormonen"!2 :nen pain.
1878) ; Linn. „The story of the Mormons" (1902) ;
Edv. Meyer, ..Ursprung und Geschiclite der
Mor-monen" (1912).] A. J. Pci.
Mornay [-nc’], Charles de (k. 1574), ransk.
aatelismies Ruotsin palveluksessa, oli
uskonnoltaan reformeerattu ja oli 1547 mukana siinä
sotajoukossa, joka Ranskasta lähetettiin Skotlantiin.
V. 1557 hänet ensin tavataan Ruotsissa, jossa
näyttää ruvenneen Eerik herttuan palvelukseen.
Eerikin noustua valtaistuimelle M. pääsi suureen
suosioon, tehtiin kuninkaan neuvokseksi ja
käytettiin lähetystöissä ulkomailla sekä sittemmin
sotapäällikkönä, ensin Vironmaalla, sitten
Tanskan sodassa. Mutta tämän kestäessä hän
syksyllä 1566 päällikkötoverinsa Jaakko
Henrikinpoika Hästeskon (ks. t.) kanssa joutui
tanskalaisten vankeuteen, jossa sai olla 5 vuotta, päästen
vasta 1571 Juhanan hallitessa vapaaksi. Vaikka
tämäkin M:lie osoitti suosiota, näyttää hänen
myötätuntonsa kuitenkin pysyneen hänen vanhan
herransa Eerikin puolella. M. oli Ranskan
Tanskassa olevan lähettilään Dangai’n kanssa
sekaantuneena keskusteluihin, jotka tarkoittivat ransk.
prinssin Henrik Anjoulaisen korottamista
Ruotsin valtaistuimelle. Ja näiden tuumien rauettua
hän 1573 ollessaan Elfsborgin linnanisäntänä
ryhtyi skotlantilaisen palkkaväen kanssa
.salahankkeisiin Eerikin vapauttamiseksi vankilasta
ja Kaarle herttuan julistamiseksi kuninkaaksi.
Hankkeet tulivat kuitenkin ilmi, M.
tuomittiin kuolemaan ja mestattiin 4 p. svysk. 1574
Tukholman Suurtorilla. Hänen viimeisten
sanojensa mainitaan olleen: „Tänään kuolee Kaarle,
jonka hyvänteon johdosta Juhana kuningas elää."
Kaarle herttua, joka oli ollut asiasta tietoinen,
mutta siitä varoittanut, teki M:n puolesta
armon-pyynnön, jota ei otettu huomioon. K. G.
Mornay [ne’], Philippe de (1549-1623),
ransk. valtiomies ja kirjailija, ajoi hugenottien
asiaa sekä kirjoissaan (m. m. „Dissertation sur
l’église visible", 1571) että valtiomiehenä. Oli
mukana vv:n 1574-75 uskonsodissa ja astui 1576
Henrik IV:u palvelukseen, toimien Navarran
ralia-asiain päällikkönä ja valtiollisissa
välitys-puuhissa. Henrikin noustua Ranskan
valtaistuimelle M. nimitettiin Saumurin kuvernööriksi ja
perusti siune 1593 protestanttisen akatemian.
Moitittuaan ankarasti Henrikin siirtymistä
ka-tolinuskoou M. kadotti hallitsijan suosion ja
antautui sitten teologisiin opintoihin. Tuloksena
näistä oli teos „De Pinstitution, usage et doctrine
du saint sacrement de 1’eucharistie en 1’église
an-cienne" (1598). Hänen kirjoittamakseen on myös
väitetty kuuluisaa teosta ,.Vindicia> contra tyrän
nos" (ks. Langu et). M:ta sanottiin
„hugenotti-paaviksi".
Morning Leader, [mönii] Iida], suuri
Lon-toossa ilmestyvä engl. aamulehti,
kansanvaltainen ja vapaamielinen, perustettu 1892.
Rauhanaatteen ja pienten kansallisuuksien oikeuksien
puolustaja. Yhdistettiin 1912 toiseen
vapaamieliseen lehteen Dailv Newsiin.
Morning Post [mönirj poust], Lontoon vanhin,
konservatiivinen päivälehti. Se perustettiin jo
1772, ajoi aikoinaan vapaamielisiä aatteita;
Pit-tin ja Palmerstonin äänenkannattaja;
Englannin ylimystön lehti.
Morny [-vi’], Charles Auguste Louis
Joseph de (1811-65), herttua, ransk.
valtiomies, Hollannin kuningattaren Hortensen ja
kreivi de Flahaulfin avioton poika; otti 1836-38
upseerina osaa taisteluihin Algeriassa: toimi
tämän jälkeen liikemiehenä ja valittiin 1842
edus-tajakamariin, 1849 lakiasäätävään kokoukseen
kuuluen Orléans’in suvun kannattajiin: sittemmin
hän lähestyi velipuoltaan Ludvik Napoleonia ja
auttoi häntä valtiokaappauksessa 2 p. jouluk.
1851: oli sen jälkeen muutamia viikkoja
sisäasiainministerinä: valittiin 1852 lainsäätäjäkin!
taan ja nimitettin 1854 sen puheenjohtajaksi:
edusti Napoleon IIT:ta suurella loistolla
Aleksanteri II :n kruunuauksessa 1856. M. sekaantui
suuriin ja arveluttaviin liikeasioihin: sai m. m.
Napoleon UI:n kannattamaan erään pankkiiri
Jeeke-rin saatavaa Meksikon hallitukselta ja siten
aloittamaan onnettoman Meksikon sodan: korotettiin
1S62 herttuaksi. [Loliée. ,,Le duc de Morny et la
soeiété du second empire".] J. F.
Moro [mö-J, Antonio 1. A n t o n i s Moor
(Mor) van Dashorst (n. 1512-78), alankoni,
taidemaalari: Jan van Scorelin oppilas, sai
myöhemmin vaikutusta it. renesanssimaalauksest».
varsinkin Tizianista. Työskenteli
synnyinkaupungissaan Ut.rechtissa, Antverpenissa ja
Koomassa sekä hallitsijahoveissa Lissabonissa,
Madridissa, Lontoossa ja Brysselissä, jossa kuoli.
En-noi, Rubensia M. oli kuuluisin ja etevin alankoni,
muotokuvamaalari, jonka parhaimmat
maalaukset ovat realistisen tarkkoja ja
luonteenkuvaukseltaan erittäin teräviä ajantyyppejä. M :n
muotokuvista, joita tavataan useissa suurissa museoissa,
mainittakoon Englannin Maria Verisen kuva
miestariteos Madridissa) ja hänen oma kuvansa
(Firenzen Ufizzi-galleriassa). [H. Hymans,
„An-tonio Moro. Son oeuvre et son temps" (1910).]
E. R t.
Morone [-rö’-], G i o v a n n i de (1509-80), il.
kardinaali, Modenan piispa 1529, oli paavin
nun-tiuksena Wormsin uskonnonkeskustelussa sekä
Regensburgin ja Speierin valtiopäivillä 1541 ja
1542. tuli kardinaaliksi 1542. legaatiksi Trentoon
sam. v. sekä Bolognaan 1544. Tultuaan 1553 No
varan piispaksi M. sai määräyksen lähteä
Augsburgin valtiopäiville 1555, mutta uskonrauhaa
hän ei saanut estetyksi. Paavali IV epäili häntä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
