- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
723-724

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moroni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

723

rautatien varrella; 30,200 as. (1910). — Saippua-,
kangas-, tupakka- y. m. tehtaita. Hyvin vilkas
vilja- ja karjakauppa.

Morse [mös], Samuel Finley Breese
(1791-1872), amer. taidemaalari ja
elektromagneettisen kirjoitus-sähkölennättimen keksijä;
suoritettuaan taidemaalauskurssin Yale
collegessa hän oleskeli Euroopassa opintomatkalla
1811-15, tehden huomattavia saavutuksia
taidemaalauksessa. V. 1825 hän otti osaa National
academy of designin perustamiseen ja tuli
laitoksen ensimäiseksi esimieheksi (1826-45). Vv.
1829-32 hän taas teki opintomatkan Eurooppaan
tutkiakseen maalaus- ja piirustuskouluja. M. oli
paljon mietiskellyt elektromagnetismin
sovelluttamista käytäntöön ja teki paluumatkalla
Ame-riikkaan 1832 kirjoitus-sähkölennättimen sekä
siihen kuuluvan viivoista ja pisteistä yhdistetyn
kirjaimiston (M:n aakkoset) ensimäisen
suunnittelun. Valtion avustuksella hän rakennutti
Wa-shingtonin ja Baltimoren välille sähkölennättimen,
jolla ensimäinen sanoma lähetettiin toukokuussa
1844. V. 1857 10 Euroopan valtiota myönsi
hänelle 400,000 frangin palkinnon tunnustukseksi
hänen ansioistaan sähköttämisen alalla. U.S:n.

Morse-avain ks. Sähkölennätin.

Morsen aakkoset ks. Morse ja
Sähkölennätin.

Morsian ks. Avioliitto, Kihlaus,
H ä ä m e n o t.

Morsinko ks. Isatis tinctoria.

Mort [mörj (ransk.), kuolema; kuollut.

Mortaliteetti (lat. mortä’litas, < mors =
kuolema), kuolevaisuus, kuolleisuus (ks. t.).

Mortier /-ë’/» Édouard Adolphe
Casimir Joseph (1768-1835), Trevison herttua,
ransk. marsalkka, tuli 1799 divisioonakenraaliksi;
1804 marsalkaksi; otti huomattavalla tavalla osaa
useihin Napoleonin sotaretkiin; tuli
restauratsio-nin jälkeen pääriksi, oli 1834-35 pääministerinä
ja sotaministerinä; joutui heinäk. 28 p. 1835
kuningas Ludvig Filipiä vastaan suunnatun
murhayrityksen uhriksi.

Mortillet [-ij&], LouisLaurentGabriel
de (1821-98), ransk. muinaistutkija. 1860-luvulla
M. perehtyi pohjoismaiseen muinaistutkimnkseen,
jonka innokas suosija hän sittemmin oli. V. 1867
hän järjesti muinaistieteellisen osaston Pariisin
näyttelyyn, julkaisten osaston oppaan. V. 1868
hänet nimitettiin St. Germain-museon
konservaattoriksi, myöhemmin École d’antropologien
profes-soiiksi. Vista 1880 alkaen hän oli Ranskan
antropologisen seuran presidentti. M. on tehnyt
aloitteen kansainvälisten muinaistieteellisten
kongressien (ks. t.) perustamiseksi. Hänen
julkaisutoiminnastaan on etusijassa mainittava hänen
perustamansa aikakauskirjasarja: ,.Matériaux pour
1’bistoire primitive de l’homme" sekä arvokas
kuvateos ,,Musée préhistorique" (1881).

A. M. T.

Mortteli, metallinen tai kivinen,
pyöreäpohjai-nen, raskas astia, jossa survimella murskataan
tai hierotaan rikki kaikenlaisia aineita, vrt. H u
h-m a r. V. H.

Morula on blastulan (ks. t.) esiaste:
munasolun vakoutuessa syntyvä pallomainen
solu-rvhmä, jonka keskessä ei vielä ole suljettua
onteloa. Ulkomuodoltaan m.-aste muistuttaa m ui
peri-puun (Morus) hedelmää; siitä nimi. II. A. ti.

724

Morus ks. Mulperipuu.

Morus, Thomas ks. More.

Mosabacka, rautatiepysäkki
Helsingin-Riihimäen rataosalla, Malmin ja Tikkurilan asemien
välillä, 13 km Helsingistä. — Lähellä pysäkkiä
„Sanduddin tapettitehdas o. y:n" tehdas ja
konttori. — Huvila-asutus. L. Tl-nen.

Mosaiikki (ransk. mosaique) 1.
musiivi-nen työ (it. musä’ico, lat. [opus]müsl’vum) on
laajemmassa merkityksessä vierekkäin asetetuista
erivärisistä, vasituisella sideaineella, kitillä tai
sementillä, toisiinsa ja alustaansa kiinnitetyistä
pienoiskappaleista muodostettua kuosi- tai
kuvapintaa, jolloin siis myöskin kaikenlainen
inkrus-tatsioni, intarsia ja marketeria on pidettävä
m:na. Suppeammassa merkityksessä m :11a
ymmärretään sitä (pienempien koruesineiden)
seinäin ja holvien pintain koristamistapaa, jossa
kappaleet ovat joko kuosin mukaan leikattuja
(florentiininen m.) tai kolmio- ja neliömäisiä,
monikulmaisia ja epäsäännöllisiä, suunnilleen
samankokoisia kivi-, lasi- ja terrakottanastoja,
vaikutuksen lisäämiseksi usein emaljia ja kultaa
käyttämällä (bysanttilainen, roomalainen,
venetsialainen m.). — Itämailla alkunsa saaneena
työtapana m. kumminkin vasta aleksandrialaisella
ja roomalaisella ajalla kehittyy itsenäiseksi
taiteen haaraksi (Pompeji’n Aleksanterin-taistelu
ks. t.) ja kohoaa muinaiskristillisellä ajalla sekä
sitä seuraavilla vuosisadoilla Rooman, Ravennan,
Konstantinopolin, Etelä-Italian ja Sisilian
kirkoissa monumentaalisen seinämaalauksen arvoon.
Myöhemmin m:n syrjäyttää esityksissään
vapaampi öljymaalaus, kunnes Italiasta lähtenyt
herätys (ks. S a 1 v i a t i) uudella ajalla on
antanut tällekin vanhalle tekniikalle uutta virkeyttä.
— Aineeseensa ja pintaan sidottuna
m.-maalauksella on ihan omat erikoiset lakinsa, joita
vastaan taiteilijat kumminkin ennen ja vielä
nyky-aikoiliinkin usein ovat rikkoneet, kun ovat
yrittäneet m:iin siirtää sellaisia vaikutuksia, joita
muuten vain öljymaalaus kykenee tulkitsemaan.
M :lle vieraita ovat nopeat liikkeet, syvät
perspektiivit, liian hienot siirrot valoista varjoihin

Roomalaista lattiamosaiikkia.

Morse—Mosaiikki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0380.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free