- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
727-728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mosaiikkitauti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

727

Moser—Moskhos

728

G. v. Moser.

ritsevänä abstraktinen retoriikka.
Huomattavimmat näistä ovat ..Heinrich der Finkler" (1836),
..Cola Rienzi". ..Kaiser Otto III". ..Herzog
Bernhard", y. m. Kootut teokset, 8 nid. (1863). [M:n
elämäkerran on kirjoittanut M. Zschommler
(1893).] J. H-l.

Moser [mözar], Gustav von (1825-1903),
saks. huvinäytelmänkirjoittaja. sai
sotilaskasva-tuksen Berliinissä, luopui
1856 Görlitzissä upseerina
sotilasuralta ja asettui
asumaan Sleesiassa olevalle
maatilalleen Holzkirchiin.
Ensimäisen
huvinäytelmänsä, „Der Husar", M.
kirjoitti jo
upseeriaika-naan (1856). Hänen lähes
sataan nousevista
kappaleistaan ovat parhaat ja
suosituimmat ..Kaudels
Gardinenpredigten" (1871;
suom. mukailtuna
..Remusen kotiripitykset"). „Aus
Liebe zur Kunst" (1873;
suom. esit. ,,Taiteen
harrastuksesta). „Das
Stif-tungsfest" (1873, suom.
„Yhdistysj uhla"), ..Ultimo" (1874, esitetty
suomeksi), „Der Veilchenfresser" (1876. suom.
,.Kuk-kaistuhlari"). ,.Der Hypoehonder" (1878), „Der
Bibliothekar" (1878), "„Der Krieg im Frieden"
(yhdessä Schönthanin kanssa, 1881, suom. ,.Sota
rauhan aikana"), ..Reif von Reiflins;en" (yhdessä
Schönthanin kanssa, 1882), „Militärfromm"’ (1893).
M:n kappaleille ominaista on virkeä saks. huumori
ja huvittavaisuus, jota ne tarjoavat liioin
tavoittamatta kirjallista arvokkaisuutta. J. H-l.

Moser [mözar], Johann Jakob (1701-85),
saks. oikeusoppinut ja valtiomies. Tuli jo 1720
professoriksi Tiibingenin yliopistoon, jossa pvsyi
kauan, ollen kuitenkin välillä Preussin
palveluksessa, osaksi silloisen Frankfurt an der Oderissa
olevan yliopiston professorina. Myöhemmin M.
luopui opettajatoimestaan ja toimi m. m. korkeissa
tuomarinviroissa. Oikeamielisyytensä ja
suoruutensa vuoksi hän joutui valtiollisen vainon
alaiseksi ja sai viettää 5 v. vankeudessa, josta
hänet Fredrik Suuren ja keisarin toimesta
vapautettiin. V:n 1770 jälkeen M. yksinomaan
antautui kirjalliseen työhön. Hänen suuremmat ja
pienemmät julkaisunsa nousevat tavattoman
suureen määrään; useilla on ollut sangen suuri
merkitys Saksan vanhempaan valtio-oikeuteen
nähden. Niistä mainittakoon: ..Deutsches
Staats-r°cht" (1737-54), joka on tavattoman laaja,
..Deutsches Staatsarchiv" (1751-57), „Grundriss
der heutigen Staatsverfassung des deutsclien
Reiehs" (1754). R. E.

Mosheim [möshäim], Johann Lorenz
(1094-1755), saks. teologi, oli ensin professorina
Helmstädtissä v:sta 1723. siirtyi 1747
Göttin-genin yliopiston professoriksi ja kansleriksi. Ole.
matta puhdasoppinen tai pietisti M. koetti
historiallisella tasapuolisuudella arvostella aikansa
uskonnollisia vastakohtia. Kirkkohistorian
tutkijana ja saarnaajana hän nautti aikanaan suurta
mainetta. Teoksista on mainittava : „Institutiones
historiæ ecclesiasticæ" (9 nid. 1755 seur.);
„Sitten-lehre der lieil. Schrift" (1753 seur.). E. K-a.

Moskeia (arab. masdzid = paikka, missä
rukoileva heittäytyy kasvoilleen maahan) on
muhamettilaisen rukoushuoneen yleisnimitys. Suuret,
yhdellä tai usealla minareetilla (ks. t.)
varustetut moskeiat käyvät dzämi’n 1. kokoushuoneen
nimellä. Ensimäisen m:n perusti Muhammed
Medinan lähellä olevaan Kubä-kylään, missä hän
levähti paetessaan Mekasta. Pyhimmät m :t
ovat Masdzid alharäm ..rauhoitettu m."
Mekassa. Masdzid annabi ,.profeetan m." Medinassa
ja Kubbet assakhra ..kalliomoskeia" eli Omarin m.
Jerusalemissa. Jokaisen m:n edustalla on piha
(sahn), jossa on uskonnollisiin pesuihin ja
puhdistuksiin tarpeellinen kaivo y. m. Suuriin
mos-keioihin kuuluu vielä toinenkin piha
puuistutuk-sineen ja hautoineen y. m. sekä sen syrjällä ole
vat kylpylaitokset (hammäm), köyhäinkeittiöt
(’imäret), oppikoulut (medrese), alkeiskoulut
(mekteb) y. m. rakennukset. Itse moskeiain
rakenne vaihtelee eri maissa; arabialaiset
lähentelevät bysanttilaisten basilikain muotoa, samalla
osoittaen vaikutelmia sassanidien tyylistä.
Turkkilaisten moskeiain esikuvana on ollut
Konstantinopolin Sophia-kirkko. joka samoin kuin
lukemattomat muut kirkot on muutettu moskeiaksi.
Tunnusmerkillinen moskeiain rakenteelle on
yleensä kupuholven monipuolinen käyttö.
Sisustus on yksinkertainen ja arvokas. Se kohdistuu
pääasiassa osaan, joka suuntaa Mekkaan päin.
Tätä suuntaa (kihla) osoittaa seinään tehty
komero (mihräb), joka tavallisesti on koristettu
kalleilla kivilajeilla ja veistoksilla, mutta ei
kuvilla, ja vastaa kristittyjen kirkkojen
pääalttaria. Miliräbin oikealla puolella on saarnastuoli
(mimbar). josta muinoin itse kalifi, nyttemmin
khätibiksi sanottu imaami (ks. t.) perjantaisin
puhuu seurakunnalle, ylistäen Jumalaa ja hänen
lähettilästänsä Muhammedia ja rukoillen
hallitsijan (kalifin) puolesta. Vasemmalla puolella on
moskeioissa. joissa hallitsija käy, hänelle varattu,
kullatulla ristikolla varustettu parvi (mnksüra).
Vielä huomataan lava (mahfil, dikjce), niistä saar
nuajan avustaja (muballigh) toistaa luetut
Koraanin sanat loitompana seisovia varten, ja
toi-n e r. koroke (maslaba), mistä muessin kutsuu
läsnäolijat rukoukseen. Seiniin ja pilareihin on
kiinnitetty suuret taulut, joihin on piirretty
Jumalan, profeetan ja neljän ensimäisen kalifin
nimet sekä valittuja Koraanin lauselmia.
Ikkunat ovat usein lasimaalauksilla ja arabeskeilla
varustetut. Katosta riippuvat suuret rautaiset
kruunut lukemattomine öljylamppuineen.
Lattia on peitetty matoilla. Istuimia ei ole
ensinkään. Kuvia ks. Konstantinopoli.

K. T-t.

Moskenstrommen, tavattoman raju merivirta

Norjan länsirannikolla Lofoten-saaristossa,
Mos-kenesoen nimisen saaren eteläpäässä. Tuntuva
vuorovesiliike (pinta-ero 2-4 m) synnyttää
kaikissa Lofoten-saariston kapeissa salmissa
vuoro-virtoja, joista M. on voimakkain. Kovimmillaan
se virtaa 6 solmuvälin nopeudella, ja kun tuuli
sattuu vastaan, syntyy pauhaava, kauas kuuluva
tyrsky. M:n pyörteet (norj. malstrøm) ovat
hankkineet sille sen entisen nimen Malstrommen.
M. oli ennen suuresti pelätty. (E. E. K.)

Moskhos, kreik. runoilija, kotoisin
Syrakuu-sasta, näkyy oleskelleen Aleksandriassa
Aris-tarkhoksen seurapiirissä (2:sella vuosis. e. Kr.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0382.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free