- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
729-730

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moskiitit ... - Moskova

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

799

Moskiitit—Moskova

Kirjoitti eepilliseen runomittaan sievänlaisia,
kiloisia kuvauksia tarustosta, bukolisia runoja y. m.
pikkurunoelmia. Luettiin bukolisiin runoilijoihin.

0. E. T.

Moskiitit ks. Sääsket.

Moskiittorannikko ks. M o s q u i t o-r a
n-n i k k o.

Moskova (ven. Moskvä’), Venäjän entinen ja
yhä edelleen Pietarin rinnalla Venäjän toinen
pääkaupunki, keisarien kruunauspaikka, M:n
ku-vernementin keskusvirastojen, M:n metropoliitan
ja M:n sotilaspiirin ylikomennuskunnan asunto;
muodostaa oman kenraalikuvernementin, 72 km:,
1.617.000 as. (1912; 250,000 1812, lisääntyminen
v :sta 1870 2v:ssa), joista luterilaisia 2%,
juut. 2 foi roomal.-katolisia 1 %. M. sijaitsee
Venäjän sydämessä, Okan kuljettavan lisäjoen
Moskvan varrella (sen yli kymmenkunta siltaa),
suurimmaksi osaksi sen pohjois- ja siihen
laskevan Jauzan länsipuolella, „7:llä kukkulalla"
160-249 m yi. merenp. Ulottuu 15 km lounaasta
koilliseen, 11 km pohjoisesta etelään. Ilmasto
terveellinen (kuolleisuus kuitenkin suuri, 28 "/ooh
mantereinen. v:n keskilämpötila -(-4.s°C,
tammikin —10°C. heinäkin +19,2°C.

M. on aitovenäläinen kaupunki sekä
ulkomuodoltaan että elämältään; kadut ovat
enimmäkseen leveät, mutta yleensä huonosti kivetyt, talot
tavallisesti matalat. Osaksi länsieurooppalaisissa,
osaksi kotoisissa venäläisissä pukimissa
esiintyvien isovenäläisten rinnalla näkee edustajia
kaikista Venäjän monista kansallisuuksista. M:lie
ominaisen leiman antavat jo kaukaa sitä
lähestyessä sen yli 500 kirjavaa sipulitornista kirkkoa
ja kappelia (lisäksi kymmenkunta toisuskoisten
kirkkoa) sekä sen vanhat keskustat Moskva-joen
rannalla Kremlj (ven., = linna) ja
Kitaj-go-rod (tat. ja ven., = keskikaupunki). Niistä käsin
M :n pääkadut haarautuvat säteittäin. —
Kolmionmuotoinen Kremlj peittää n. 40 ha; sitä ympäröi
20 m korkea, 19-torninen muuri, jonka viidestä
portista mainittavin on Kitaj-gorodiin vievä
Vapahtajan portti (Spasskija vorota). Kremljissä
on ainoastaan yleisiä rakennuksia: 120 m pitkä
Iso kremlj-palatsi (Boljsoj kremlevskij dvorets).

Ivan Velikijn kellotorni ja Arkkienkelin kirkko.

Taivaaseenastumisen oaisluostarin Mikaelinkirkko ja
Vapahtajan portti.

rak. 1838-49 tsaarien entisen palatsin paikalle:
jäljellä entisestä palatsista on Ison palatsin
koilliskulmaan liittyvät Fasettipalatsi (Granovitaja
palata, it. Marco Ruffon ja Pietro Antonion
rakentama 1473-91), joka muodostaa yhden ainoan
suuren salin, jossa keisarin kruunauksen
tapahduttua pidetään juhlat vieraille ruhtinaille, sekä
Terem (rakentanut 1636 Mikael Feodorovits)
vanhanaikaisesti sisustettuine huoneistoineen.
Ison palatsin sisäpihalla on alkuaan 1200-luvulla
rakennettu »Vapahtajan kirkko metsässä" (Spas
na boru). Muudan Ison palatsin monista
sivustoista on Varushuone (Oruzejnaja palata), jossa
tavattoman runsaat ja kallisarvoiset kokoelmat
vanhoja varustuksia, aseita, voittosaaliita,
kruu-nunkalleuksia, kulta-, hopea-, jalokivi- ja
taide-teollisuusesineitä y. m. Palatsin itäpuolella on
kolme tuomiokirkkoa: Ilmestyksen kirkko
(Blago-vestsenskij sobor. rak. 1482-89), tsaarien kaste
ja vihkimiskirkko, Arkkienkelin kirkko (Arhan
geljskij sobor. rakentanut 1505-08 milanolainen
Novi), Pietari Suuren edellisten hallitsi jäin
hautakappeli. sekä Marian taivaaseenastumisen kirkko
(Uspenskij sobor, rakentanut 1475-79 bolognalai
neil Fioraventi), jossa tsaarit kruunataan.
Samussa ryhmässä on vielä mahtava kellotorni Ivan
Velikij (ks. t.), jonka huipulta suurenmoinen
näköala yli koko kaupungin; sen toisessa ker
roksessa on synodaali-aarreaitta (sinodaljnaja
riznitsa). Muita Kremljin rakennuksia:
Potesnyj-palatsi (1S12 v:n sodan muistojen museo), ka
särmi, jonka edustalla vanhoja tykkejä, m. m.
jättiläismäiset „tsaaritykki" (5,j m pitkä,
valettu 15S6) ja »yksisarvinen";
synodaaliraken-nus, oikeuspalatsi (rak. 1771-85), Nikolain
palatsi, Taivaaseenastumisen naisluostari
(Vozne-senskij devitsij monastyrj), historiallisesti
muistettava Tsudovon luostari 1. Arkkienkeli Mikaelin
ihmeellisen ilmestyksen miesluostari (Tsudov
muzskoj monastyrj), molemmissa luostareissa
useita kirkkoja. Kaakkoiskulmassa olevan
Pa-raatitorin laidassa on 6.5 m korkea Aleksanteri
Il:n muistopatsas (Opekusinin muovailema).

Kremljistä itään. 22/, km pitkän valkoisen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0383.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free