- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
733-734

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moskova

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

734

Moskova

732

nuksia, yksityisten palatseja ja komeita
myy-mäläkatuja (pääkadut Tverskaja, Petrovka,
Kuz-netskij most ja Mjasnitskaja). ■— Moskva-joen
rannalla on Moskovan kaunein kirkko,
Lunastajan kirkko (Hram Tiristä Spasitelja, rak. 1837-83
vv:n 1812-14 muistoksi), jonka edustalla 1912
paljastettu Aleksanteri III :n muistopatsas
(Ope-kusinin muovailema, jalusta Suomen graniittia).
Pohjoisempana ovat taidemuseo, Rumjantsevin
museo (Publitsnyj i Rumjantsevskij muzej;
pääosan lahjoittanut ruhtinas Rumjantsev, k. 1826),
jossa n. 1 milj. nid. käsittävä kirjasto,
maalaus-ja kansallispukukokoelmat (m. m. salissa n:o 21
suom. ja suomensukuisten kansojen pukuja) y. m.
Aleksanterin sotakoulu, konservatori,
kotiteolli-suusmuseo, vanhan ja uuden yliopiston
rakennukset, yliopiston kirjasto, kaupungin maneesi,
kenraalikuvernöörin palatsi (edustalla Skobelevin
ratsastajapatsas), useita suuria luostareita.
Keskeisen Teatteritorin (320 m pitkä, 160 m leveä)
ääressä ovat Iso teatteri (tilaa 4,000 katsojalle),
Pieni teatteri ja Uusi teatteri sekä M:n
suurimmat hotellit; jonkun matkaa siitä
maailmankuulu Taiteellinen teatteri ja teatterikoulu.
Valtiopankki, Puskinin muistopatsas (Tverskoj
bulevardilla), synodaalikirjapaino (Venäjän vanhin,
per. 1563), polyteknillinen museo, keis. lastenkoti
(Moskvan rannalla).

Valkoista kaupunkia ympäröi M:n kolmas
vyöhyke Maakaupunki (Zemljanoj gorod),
saanut nimensä entisestä maavallituksesta, jonka
sijalla nyt on 17 km pitkä Puutarhakatu
(Sado-vaja); tämä sulkee piiriinsä myös osan
Moskva-joen takaista kaupunkia (Zamoskvoretsje), sekä
joessa olevan pitkän saaren. Maakaupungissa
asuu etenkin vanhoja kauppiassukuja.
Zamoskvo-retsjessa joen rannalla on kuuluisa veljesten P. ja
S. Tretjakovin kaupungille 1892 lahjoittama
Tretjakovin galleria, joka käsittää yli 2,000
uudempien ven. taiteilijain taulua (hyvin
edustettuina ovat m. m. Repin, V. V. Verestsagin,
Siskin, Kramskoj ja Makovskij). —
Maakaupungin ulkopuolella ovat neljäntenä vyöhykkeenä
1742 rakennetun, nyt rappeutuneen
Kamerkol-lezskij-vallin (alkuaan 37 km pitkä) ympäröimät
etu kaupungit (slobodv), jotka käsittävät
3/, M:n alasta. Etukaupungeissa ovat M:n
työ-väenkorttelit, teollisuuslaitokset (etenkin
Jauza-joen varrella), rautateiden asemat, useat suuret
puistot ja avonaiset kentät, kuten kasvit,
puutarha, Sokoljnitsja rostsa, Petrovskij (missä
kilpa-ajorata), Hodyuskoe (jossa Nikolai II :n
kruunausjuhlallisuuksien aikana kansanjuhlassa
30 p. toukok. 1896 1,400 henkeä sai tungoksessa
surmansa), Neskutsnyj, M:n parhaiten hoidettu
puisto ja Varpusvuoret (Vorobjevy gory, kaunis
näköala M:n yli), molemmat viimemainitun joen
eteläpuolella. Etukaupunkien alueella ovat vielä
kuuluisa, M:n kauppiaitten lahjoittama
yliopiston sairaala (julkisivu 1,« km pitkä), jonka
ääressä Pirogovin muistopatsas, historiallisesti
tunnettu Neitsyt-luostari (Novo-Devitsij
monas-tyrj) lähellä sairaalaa, sekä riemuportti 1812 v:n
sodan muistoksi Tverskaja-kadun luoteispäässä.
— Vanhan historiallisen 5-jaon sijaan on
käytäntöön tullut nyk. virallinen jako 17
kaupunginosaan. Ensimäisen muodostavat Kremlj ja
Kitaj-gorod yhdessä nimellä Gorodskoj utsastok,
Valkoisessa kaupungissa ovat (lännestä itään) II

Tverskaja sekä III Mjasnitskaja, Maakaupungissa
VI Pretsistenskaja, VII Arbatskaja, VIII
Sreten-skaja, IX Jauzskaja, etukaupungeissa XIII
Ha-movnitseskaja, XIV Presnenskaja, XV
Sutsev-skaja, XVI Mestsanskaja, X Basmannaja, XVII
Lefortovskaja, XI Rogozskaja (länsiosa kuuluu
Maakaupunkiin), Moskva-joen takana IV
Pjatnit-skaja, V Jakimanskaja, XII Serpuhovskaja.

Oppi- ja sivistyslaitoksia. Yliopisto,
per. 1755, on Venäjän vanhin ja suurin, 4
tiedekunnassa (hist.-kielit., luonnont., lainopillinen,
lääket.) on 9,666 ylioppilasta (1912), kirjastossa
370,000 nid., suuri joukko tiet. laitoksia ja
kokoelmia. M:n hengellinen akatemia (per. 1685,
uusittu 1814) sijaitsee Sergievskij posadissa 7
pe-nink. M :sta koilliseen (250 opp.). Muita
korkeampia oppilaitoksia: teknillinen korkeakoulu,
insi-nöörikorkeakoulu, maanviljelyskorkeakoulu
^akatemia"), maanmittarikorkeakoulu,
kauppakorkeakoulu (3,700 opp.), taidekorkeakoulu,
korkeammat naiskurssit (4 tiedekuntaa, 5,700 opp.),
Laza-revin itämaisten kielten opisto (I. ja J.
Lazarev-veljesten perustama 1815), perintöruhtinas
Nikolain „lyseo": lainopillinen tiedekunta ja sen
yhteydessä lukio (v:sta 1906 korkeakoulu),
San-javskijn kansanyliopisto, musiikkikonservatori,
teatterikoulu, useita sotakouluja, n. 50 poika- ja
tyttölukiota sekä reaalikoulua. — Aikaisemmin
mainittuihin kokoelmiin lisättäköön vielä
Stsu-kir.in museo (muinaismuisto- ja
taideteollisuus-esineitä) , osa keis. kotiarkistoa, ulkoministeriön
ja oikeusministeriön arkistot (asiakirjoja
1300-1700-luvuilta, mytiskin Suomesta ja Ruotsista),
semstvojen keskuskirjasto. -—
Hyväntekeväisyyslaitoksista huomattavin Katariina II :n 1764
perustama lastenkoti, jossa 2,500 hoidokkia
(lähikyliin sitäpaitsi sijoitettu 30,000 lasta).

Elinkeinot. M:n tavaton taloudellinen
merkitys johtuu ensi sijassa sen asemasta
Venäjän keskellä. Se on valtakunnan rautatieverkon
keskus; siitä haarautuu 6 pikajuna- ja 3
tavallista linjaa (lisäksi 2 valmistumassa).
Paikallista liikennettä välittävät M:n ympäri kiertävä
rautatie, raitiotiet (keskuspaikka
vilkasliikkeinen Lubjanskaja-tori) ja höyrypurret. M. on
Venäjän tärkein teollisuuskaupunki, tärkeimmän
teollisuusalueen (vrt. Moskovan
kuverne-mentti) keskustassa, joka lisäksi tuottaa
rautamalmia ja kivihiiltä. Kukoistavin
teollisuudenhaaroista on puuvillateollisuus (45,000
työntekijää, valmistusarvo 534 milj. mk. 1902). Muita
ovat ravintoaine-, rauta-, metalli-, kone- ja
kemiallinen teollisuus. Koko tuotannon arvo oli
1902 800 milj. mk., työväestön lukumäärä 100.000.
— M :aan keskittyy suuri osa Venäjän
sisä-maankauppaa. Pankki- ja rahalaitokset Venäjän
suurimmat: Valtiopankki, Venäläis-aasialainen
pankki, Siperian kauppapankki, Unionipankki,
Moskovan kauppiaspankki.

Historia. M. mainitaan asiakirjoissa ensi
kerran 1147, mutta arkeologiset löydöt osoittavat,
että sen paikalla on ollut asutus ainakin pari
sataa v. aikaisemmin. V. 1156 M. linnoitettiin
puu-muureilla ollakseen etuvarustuksena
pääkaupungille Vladimirille läntisiä vihollisia vastaan.
Kauan M. kuitenkin pysyi mitättömänä paikkana.
Aleksanteri Nevskij antoi sen kuollessaan 1263
perintömaaksi pojalleen Daniilille. Tämän pojat,
etenkin Iivana Kalita (k. 1340), jonka tataari-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0387.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free