- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
735-736

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moskova - Moskovan arkeologinen seura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

735

Moskovan arkeologinen seura—Mosquito-rannikko

736

kaani 1333 teki suuriruhtinaaksi, rakensivat ja
lujittivat M:aa, ja kun metropoliitta Pietari 1325
oli muuttanut M :aan, tuli siitti Venäjän
hengellinen keskus. Taloudellisesti M. oli alkanut
vaurastua jo 1200-luvun lopulla, jolloin genovalaiset
kauppiaat siirsivät kaupan Dnepriltä ja Kiovasta
Donille, ja 1300-luvun keskivaiheilla M. oli
tullut Venäjän sisämaankaupan keskukseksi.
Dmit-rij Donskojn aikana liettualaiset 1363
menestyksettä piirittivät M :aa, mutta 1382 kaani
Tokhta-mys sen valloitti ja poltti. Sama kohtalo
saavutti sen useasti myöhemminkin. Vasta Iivana
III:n aikana (1462-1505) M. jälleen alkaa
vaurastua, ja siitä tuli vihdoinkin kootun valtakunnan
pääkaupunki. Iivana Julman hallitessa 11 :n taas
valloittivat tataarit 1571, ja tuhoisat tulipalot
(joiden rauhallisempinakin aikoina lasketaan
raivonneen joka 5:s tai 10 :s v.) hävittivät tavan
takaa suuria osia. V. 1591 tataarit viimeisen
kerran hätyyttivät M:aa. Boris Godunovin
kuolemaa (1605) seuranneiden valtaistuintaistelujen
aikana M. kärsi suuresti. V. 1610 Jaakko De la
Gardie piti 5.000 miehellä hallussaan M:aa
maa-lisk.-kesäk. Puolalainen varusväki, joka oli
polttanut suuren osan M:aa, karkoitettiin 1612. V.
1712 Venäjän pääkaupungiksi tehtiin Pietari,
mutta useat myöhemmät hallitsijat asuivat
kuitenkin M:ssa. Napoleonin marssiessa asukasten
jättämään M:aan (1812) 14 p. syysk. alkanut
tulipalo kesti 21 p:ään ja tuhosi enemmän kuin
puolet M:sta. Jättäessään 19 p. lokak. M:n
ranskalaiset Napoleonin käskystä räjähdyttivät osan
Kremljiä. — M:n kärsimät vahingot arvioitiin
857 milj. mk:ksi. — Palon jälkeen M.
rakennettiin nopeasti uudestaan, jolloin suuret osat
uusittiin länsi-eurooppalaisemmiksi. 1830-luvulta asti
M. sai yhä enemmän kauppa- ja
teollisuuskaupungin luonteen; rikkaat aatelissuvut, joista
useimmilla oli M:ssa suuret kartanot, mihin
talvikaudeksi asettuivat joskus tuhansiin nousevien
hovi-orjalaumojensa kanssa (talvisin M :n asukasmäärä
tavallisesti oli kaksi kertaa suurempi kuin
kesällä). myivät talonsa kauppiaille ja tehtailijoille.
— Vallankumousvuosina 1904-06 M. kulki
liikkeen etunenässä; kiivaita katutaisteluja tapahtui
1905. — M:ssa tehtiin 1557 rauha Ruotsin ja
Venäjän välillä; Ruotsin rauliauneuvottelijain
joukossa oli Mikael Agricola. E. E. K.

Moskovan arkeologinen seura ks. M u
i-naismuistoyhdistykset.

Moskovan kuvernementti (ven. Moskovskaja
gnbernija), Venäjän keskellä, Moskva-joen
ympärillä, 33,304 km", 3,304,400 as. (1912),’99 knr:llä
(Venäjän taajimmin asuttu kuvern.). — Maa on
luoteesta kaakkoon viettävää kumpuista tasankoa
(120-160 m yi. merenp.), korkein kohta 315 m yi.
merenp. Joet laskevat pohjoisessa Volgaan
(Sestra, Sosa), etelässä Okaan (Kljazma, Moskva);
kuljettavia vesiteitä on 971 km, josta 302 km
höyryaluksilla kuljettavaa. Ilmasto mantereinen,
v:n keskilämpötila -f 3,8° C, tammikin —12° C,
heinäkin -j- 19,i° C; sataa n. 550 mm. -— Metsiä
oli 1907 27,7% pinta-alasta. — Asukkaista on
97,9 % ven. (isoven.), 0,8 % saks., 0,5 % puol., 0,2 %
juut. Lukutaitoisia on 40,2% (paljon yli
keskimäärän Venäjällä); kansakouluja 2.521, niissä
193,855 opp., ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 239. opp. 27,186, keskikouluja 126, opp.
30,591, korkeakouluja 17, opp. 24,657, muita kou-

luja 650, opp. 6,887 (1911). Sairaaloita 670
(paljon enemmän kuin missään muussa kuvern.),
lääkäreitä 2,017 (1910). — Elinkeinot.
Maanviljelyksestä sai toimeentulonsa 29,7%,
teollisuudesta ja vuorityöstä 34,7 %, kaupasta ja
liikenteestä 13,2%. Maa ei ole kovin hedelmällistä,
mutta sitä viljellään jokseenkin hyvin; sato 1912:
193,200 t. ruista, 109,700 t. kauraa, 5,600 t.
ohraa, 478,900 t. perunoita, herneitä, tattaria,
pellavaa, hamppua. Puutarhanhoito tärkeä. Karjaa
pidettiin 1912: nautakarjaa 352,644, hevosia
196,627, lampaita 211,578 kpl. — Vuorityö tuottaa
melkoiset määrät kivihiiltä ja rautamalmia. —
Pääelinkeino on teollisuus. Teollisuuslaitoksia oli
1910 2,005, niissä 307,330 työntekijää.
Tuotannon arvo oli aksiisista vapaissa tehtaissa (299,893
työntekijää) 13,617 milj. mk. (18,s% kaikkien
samanlaisten Venäjän tehtaitten tuotantoarvosta).
Kehittynein on puuvillateollisuus. Useimmat
teollisuuslaitoksista ovat Moskovan kaupungissa ja
sen lähimmässä ympäristössä, mutta myöskin
maaseudulla on suuria teollisuusalueita.
Tehdasteollisuuden ohella kotiteollisuus on tärkeä. —
Rautateitä 1.449 km (1911); kuvernementin
pääkaupunkiin Moskovaan keskittyy Venäjän
rautatieverkko. — M. k. jaetaan 13 piirikuntaan.

E. E. K.

Moskoviitta, moskovalainen, oli ennen
länsimailla Moskovan valtakunnan asukkaiden ja
yleensä venäläisten nimityksenä.

Moskovskija vedomosti [-o’v-], ,,Moskovan
sanomat", Moskovan yliopiston julkaisema
sanomalehti, joka perustettiin 1756. Eri aikoina
on sillä ollut virallisen lehden luonne.
Alkuvuosina etenkin Novikovin ollessa toimittajana
annettiin lehden mukana runsaasti lisäyksiä, jotka
sisälsivät yleishyödyllisiä kirjoituksia tieteen y. m.
alalta ja kaunokirjallisia teoksia. V. 1859 lehti
muuttui jokapäiväiseksi. Sen toimitukseen
ottivat osaa etupäässä Moskovan yliopiston
professorit. Suurimman poliittisen merkityksen ja
laajimman leveneniiseusä lehti saavutti Katkovin
ja Leontjevin ollessa sen toimittajina. Lehden
suunta on ollut konservatiivinen, kirkolliseen
oikeauskoisuuteen vivahtava. Viime aikoina on
kuitenkin lehti kadottanut vaikutuksensa.

V. J. M-kka.

Moskus ks. M y s k i h i r v i.

Moskva [-a’]. 1. Joki (ven. il. reka)
Keski-Venäjällä, Okan lisäjoki vas.; M. alkaa
Smo-lenskin kuvernementin itäosassa, lähellä Gzatskin
kaupunkia, virtaa ensin itään, Moskovan
kaupungista alkaen kaakkoon, laskee Kolomnan
kohdalla Okahan; 456 km. Syvyys Moskovan
yläpuolella 1,4 m, alapuolella paikoin 7 m;
kuljettava höyryaluksilla Moskovasta alaspäin. Jäässä
5 kuukautta. N. 80 lisäjokea. -— 2. ks.
Moskova. (E. E. K.)

Mosquito-rannikko [-ki’-], alue Nicaraguan
tasavallan itärannikolla, n. 360 km pitkä, 65 km
leveä. Se on enimmäkseen alavaa, rannikolla rä
meistä (suuri rannikkojärvi Las Perlas),
kasvullisuus heinäsavannia, jokien (Bluefields, Grande
y. m.) varrella aarniometsää. — As. n. 15,000;
niistä tärkeimmät, mosquito (alkuaan
miss-kito) intiaanit, ovat tummaihoisia, henkisesti
harvinaisen kehittyneitä. M.-r. oli Englannin
suojeluksen alaisena v:een 1S60, jolloin Englanti
erään riidan johdosta Yhdysvaltain kanssa luo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0388.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free