Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moss ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
737
viltti kaikki oikeudet M.-r:oon Nicaragualle,
ehdolla että mosquito-intiaanit säilyttäisivät
vapautensa. Oikeuksistaan intiaanit luopuivat 1894,
jolloin M.-r:sta tehtiin Zelaya niminen
departementti. Pääkaupunki hyväsatamainen
Blue-fields (n. 2,000 as.), jossa herrnliutilaisten
lähetysasema. — M.-r:n löysi Kolumbus 1502;
en-simäiset valkoihoiset asettuivat sinne 1630.
Samalla vuosis. M.-r. oli merirosvojen parhaita
pesäpaikkoja. E. E. K.
Moss, kaupunki Etelä-Norjassa, Smaalenene
nimisessä amtissa Kristiaanian-vuonon
itärannalla, Van-järvestä tulevan M.-joen suussa;
8.676 as. (1910). Useita sahoja ja myllyjä,
selluloosa-, paperi-, lasi- ja säilyketehtaita.
Laivan-varustusliike melkoinen.
Kristiaanian-Fredriks-haldin rautatie kulkee M:n kautta. — M.
mainitaan lastauspaikkana 1560, kauppakaupunki
1720. M:ssa tehtiin 14 p. elok. 1814 Norjan
ja Ruotsin yhdistymistä valmistava M :n sopimus.
(E. E. K.)
Mossamedes [mosamc’dcs], samannimisen
piirikunnan pääkaupunki Portugalin Angolassa,
Länsi-Afrikassa, M.-lahden rannalla; n. 5.000 as., joista
ehkä 2.000 euroop. M:n ympäristö on autio,
hiekkainen, terveellinen. Satamassa hyvä
ankkuripaikka. Kauppa melkoinen, kalastus
samoin. Rautatie vie sisämaahan.
Mossa (it.), mus. piil m., nopeammin, meno
m. hitaammin. Näitä tempo-osoituksia käytetään
sävellyksissä esiintyviä pitempiä jaksoja varten,
jotka temponsa puolesta jonkun verran
poikkeavat sävellyksen yleisesityksestä. I. K.
Mosso, ’ A n gel o (1846-1910), it. fysiologi,
nimitettiin 1876 farmakodynamiikan ja 1880
fysiologian professoriksi Torinoon. Hänen monista
julkaisuistaan ovat tärkeimmät ,,über die
Bewe-gungen der Speiseröhre" (1872), „Von einigen
neuen Eigenschaften der Gefässwand" (1874),
,.Die Diagnostik des Pulses" (1879), „über den
Kieislauf des Blutes im menscliliclien Gehirne"
(18S1), „La respirazione periodica e la
respirazione superflua e di lusso" (1885) ja „Sulla
paura" (s. v.), „Die Ermüdung" (1892), „Die
körperliche Erziehung der Jugend" (1894) ja
„Die Temperatur des Gehirns" (1894).
Loppu-ijällään hän harrasti alppitutkimuksia ja hänen
toimestaan perustettiin tätä tarkoitusta varten
laboratori Monte Rosalle. E. Tli-n.
Most, Johann Joseph (1846-1906), saks.
anarkisti; toimi alkujaan agitaattorina ja
sanoma-lehtimiehenä Saksan sosiaalidemokraattisessa
puolueessa; 1S74-78 Saksan valtiopäiväin jäsenenä.
Kun hänen agitatsioninsa alkoi saada yhä
anar-kistisemman, väkivallantekoja suosittelevan
suunnan, niin hänet erotettiin
sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Saksasta karkoitettuna M.
jatkoi toimintaansa Lontoossa ja sittemmin
Ame-riikassa; tuomittiin sekä Englannissa että
Ame-riikassa vankeusrangaistukseen; julkaisi „Die
Freiheit" nimistä lehteä. M:n „Memoiren"
ilmestyivät 1903. J. F.
Mostaert [mostärtj, alankom. taiteilijasuku,
Suvun huomattavimpia jäseniä ovat K. van
Manderin ,,Schilderboeck"issaan kuvailema,
Haar-lomista kotoisin oleva Jan M. (n. 1474-n. 1555),
joka pitkät ajat oli Margareeta Itävaltalaisen
hovimaalarina ja teki alttaritauluja ja
muotokuvia, sekä saman suvun flaamilaiseen haaraan
24. VI. Painettu >% 14.
738
kuuluva Gillis M. vanh. (k. 1598), joka
maalasi uskonnollisia täytekuvia sisältäviä
maisemia. [Sander Pierron, „Les Mostaert" (1912).]
E. R-r.
Mostar, kaupunki Itävalta-Unkarissa.
Hertsegovinan pääkaupunki, Narentan ja Narentan
laaksoa kulkevan rautatien varrella; 16.392 as.
(1910), enimmäkseen serbo-kroatsialaisia, liki
puolet muhamettilaisia. — M :11a on puoleksi it.,
puoleksi turk. ulkomuoto; monta kirkkoa,
parikymmentä moskeiaa, n. 1500 rak. kivisilta (siaav.
..Stari most", josta M: n nimi) Narentan yli,
vanha linna. Vanhastaan tunnettua ase- ja
nahkateollisuutta; tupakka- ja viininviljelystä.
Room.-katolisen ja kreik. piispan istuin. —
Lujat, uudenaikaiset linnoitukset. — M. on vanha
roomalais-kaupunki. E. E. K.
Mosiil. 1. Vilajeetti Turkin Etu-Aasiassa,
suurimmaksi osaksi Tigris-virran vas. puolen ; 91,000
km2, n. 350.000 as. (näistä ehkä 30.000
kristittyä).— 2. Edellämainitun vilajeetin pääkaupunki,
Tigris-virran oik. rannalla, vastapäätä Niniven
raunioita; 40,000-80,000 as., arabialaisia, kurdeja
ja armeenialaisia. — M:ia ympäröivä leveä,
alkuaan vahva muuri on osaksi sortunut, suuret
alat sen sisäpuolella ovat asumattomia, kadut,
basaarit, moskeiat, osittain alabasterikipsillä
silatut rakennukset tekevät rappeutuvan
vaikutuksen, samoin ainoastaan puolitiehen Tigris-virran
yli vievä kivisilta. Ennen kukoistava teollisuus
(m. m. M:sta nimensä saaneiden
musliinikankai-den valmistus) mitätön. Kauppa vähäinen, vaikka
M. onkin monen karavaanitien risteyksessä. —
M. on suunnitellun Bagdadin radan varrella. —
M:n paikalla oli 600-luvun alkupuolella
(Al-Mausil niminen) kaupunki. Se saavutti
suurimman kukoistuksen kalifikauden loppupuolella.
E. E. K.
Moszkovski [-osko’-], Moritz (s. 1854),
puol. pianisti ja säveltäjä. Teki Berliinistä
käsin konserttimatkoja 1873-97, siirtyi sitten
Pariisiin. Sävelsi etenkin piano- ja
orkesteriteoksia („Jeanne d’Arc", 4-osainen sinfoninen
runoelma). I. K.
Motacilla ks. Västäräkit.
Motala Imu-], kaupunki Ruotsissa,
Itä-Göötan-maalla, Vätternin itärannalla, M:n-virran ja
Göötan-kanavan lähtökohdassa; 2,827 as. (1911).
Kaunis raatihuone. Kesällä laiva3’hteys
Tukholmaan ja Gööteporiin; selvitykset 170,668
rek.-ton. (1910). Oma kauppalaivasto 3,821 rek.-ton.
— M. tuli kauppalaksi 1823, kaupungiksi 1881.
— N. 1 km M:n ulkopuolella on M:n
konepaja (per. 1822, omist. v:sta 1S92 ,,M. verkstads
aktiebolag", pääoma 2 milj. kruunua), joka
yhteen aikaan oli Ruotsin suurin (lukuunottamatta
haaraosastoja, joita oli useissa kaupungeissa,
valmistusarvo 1874 korkeimmillaan ollessaan oli
6,5 milj. mk.). Valmistaa höyrykoneita,
vetureita, höyryaluksia (useat Suomen vanhemmista
höyryaluksista ja laivakoneista tilattiin M:n
konepajasta) y. m. (E. E. K.)
Motalan-virta, Etelä-Ruotsin suurimpia
jokia, laskee Vätternistä Itämereen; 100 km,
sadealue 15,390 km2 (josta 2,720 km2 tulee järvien
osalle), leveys keskim. 50-60 m, vesimäärä
100-360 m3. Lähtee Vätternistä Motalau kaupungin
luona, laskee mereen Norrköpingin kautta,
Brå-vikenin perukkaan. Virtaa usean järven (Boren,
Moss -Motalan-virta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
