- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
739-740

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moss ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

739

Roxen, Glan v. m.) läpi. Ei ole kulkukelpoinen;
vettä käytetään Gööta-kanavassa; koskien
varrella on useita teollisuuslaitoksia ja
sähkölaitoksia.

Motetti (< it. motto = lauselma). mus.,
polyfoninen hengellinen (kirkollinen) kuorolaulu,
enimmiten säestyksetön. M:eja sävellettiin jo
13:nnella vuosis. (Pariisin ars antigua). Näissä
oli eri äänillä eri sanat ja eri nuottiarvot;
silloiset m:t olivat siis ensimäisiä kömpelöitä
polyfonisen moniäänisyyden kokeita. Kukoistukseensa
m.-sävellys pääsi 15 :nnen vuosis. loppupuoliskolla.
Tekstinä oli lauselma psalttarista tahi muualta
raamatusta. Musiikillinen käsittely perustui
senlaatuiseen jäljittelevään tyyliin, että samat
sävel-aiheet samoine sanoineen laulettiin eri äänissä
eri aikoina. Myöhemmällä ajalla on m:eja
sävelletty monentyylisiä ja erimuotoisia.
Kuuluisia ovat Bachin m:t. I. K.

Motettikuoro, mus., hengellinen taidekuoro,
joka pääasiallisesti esittää a-cappella-sävellvksiä.

L K.

Motiivi (ransk. motif, < lat. mov&re = panna
liikkeelle), vaikutin (ks. t.); peruste, syy; aihe;
mus., sävelaihe (ks. t.).

Motley [-li], John Lothrop (1814-77),
amer. historioitsija ja diplomaatti; opiskeli
1830-luvulla Saksassa; oli 1841 lyhyen ajan
lähetystö-virkamielienä Pietarissa, mutta antautui sitten
kokonaan kirjallisiin töihin ja asettui 1851
Eurooppaan tutkiaksensa Alankomaiden historiaa;
oli lähettiläänä Wienissä 1861-67, Lontoossa
1869-70. M:n kuuluisimmat teokset ovat
Alankomaiden vapaussodan aikoja esittävät huolelliseen
tutkimustyöhön perustuvat: „History of the rise
of the dutcli republic" (18-56, käännetty
ruotsiksi), „History of the united Netherlands"
(1860-68) ja „The life and deatli of John
Barne-veld" (1874). Ilänen kirjeenvaihtonsa,
,,Corres-pondence", julkaistiin 1889. [Holmes, ,,Memoir
of J. L. M."] J. F.

Moto ks. Con m o t o.

Motorinen (ks. M o o 11 o r i), ruumiin lihasten
hermottamista välittävä, hermottamista koskeva.

Motsioni (lat. mötiö = liike). 1.
Ruumiinlii-kunta. — 2. Esitys (ks. t.), eduskuntaesitys (ks. t.).
vrt. Esitysoikeus.

Motsionioikeus ks. Esitysoikeus.

Motte Fouqué [mol fukë’], De la, F. H.
K-ks. Fouqué (palsta 1177).

Motti, Felix (s. 1856), itävalt.
kapellimestari ja säveltäjä. Toimi orkesterinjohtajana
Karlsruhessa 1881-1903, siirtyi sieltä Miincheniin,
jossa tuli musiikkiakatemian (konservatorin)
johtajaksi 1904 ja hovioopperan johtajaksi 1907.
Johti 1886 Bayreutliin juhlanäytäntöjä.
Säveltänyt oopperoita („Agnes Bernauer", 1880).
jouhi-kvartetin y. m. I. K.

Motto (it., sukkela sanansutkaus, mietelmä),
jonkun kirjailijan lause, joka on asetettu
vaalilauseeksi kirjan nimilehdelle tai (kilpailijan
nimikirjoituksen asemasta) palkittavaksi aiottuun
kilpatehtävään tai romaaninluvun otsakkeeksi
j. n. e., ilmaisemaan sisällystä tai yleistä
tarkoitusperää.

Mouche [mus] (ransk.), kärpänen.

Mouches volantes [mus volä’t] (muscæ
i*o!i-tuntes) »lentävät kärpäset", tummien, liikkuvain
esineiden harhanäkyjä. Harhanäkö johtuu saira-

740

loisesti muuttuneiden silmäväliaineiden (lasiai
ncn) haitallisesta vaikutuksesta silmään tuleviin
valonsäteisiin. Ilmiö tunnetaan myös nimellä
M y o d e s o p s i a. 1". K.

Mouhijärvi. 1. Kunta, Turun ja Porin 1..
Tyrvään kihlak.. Mouhijärven-Suodeniemen-Lavian
nimismiesp.; kirkolle Karkun rautatieasemalta
10 km. Pinta-ala 260,s km-, josta viljeltyä maata
(1910) 4.S44 ha (siinä luvussa luonnonniityt
690 ha). Manttaalimäärä 52 ’/„. talonsavuja 133,
torpansavuja 188 ja muita savuja 786 (1907).
4.50S as. (1910) : 951 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 643
(1901). 601 hevosta, 1,866 nautaa (1910).
Kansakouluja (1913) 5 (8 opett.). Apteekki
(Tyrvään haara-apt.). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Mouhijärven villakehruutehdas o. y.;
osuusmeijeri; lliikon höyrysaha ja mylly:
Viiran saha (ynnä höyläyslaitos ja mylly); Tillon
mylly ja salia; turvepehkutehdas. — Laivayhteys
Siuroon (Kulovedestä pääsee laivalla M:n kirkon
sivutse Uotsolaan asti Mätikköjärvelle). —
Vanhoja kartanoita: Selkee (ks. t.). —
Näköalapaikkoja : Soperon ja Ryömälän vuoret. — 2. S e u r
a-kunta, konsistorillinen, Turun arkkihiippak..
Tyrvään rovastik.; kuulunut Karkkuuu
kappelina v:sta 1592, kunnes 8 p. lokak. 1639 siitä
erotettiin omaksi khrakunnaksi. M :een kuuluu vielä
toistaiseksi Suodenniemen 1. Pohjakvlän kappeli,
joka ou määrätty eroamaan eri khrakunnaksi
sen. päät. 7 p:ltä helmik. 1908. M:sta
erotettiin Lavia eri khrakunnaksi keis. käskykirj.
13 p :ltä kesäk. 1870. -— Kirkko tiilestä, rak.
vv. 1855-58. L. 11-nen.

Moulinage [mulinä’z] on silkkilangan kertaus,
kun kaksi tai useampia raakasilkkilankoja
kierretään keskenään. E. J. »S.

Moulins [mulä’], kaupunki Keski-Ranskassa.
Allier nimisen departementin pääkaupunki.
Allier-joen (jonka yli kaunis silta) oik. rannalla Lyonin
ja Orléans’in ratojen risteyksessä; 18,997 as.
(1906). — M:n vanhassa kaupunginosassa on
komea goottilaistyylinen tuomiokirkko (rak.
1465-1507: molemmat 95 m korkeat tornit uudet).
neliömäinen torni 1300-luvulta (jäännös
Bourbonien linnasta), kellotorni 1400-luvulta y. m. Useita
museoita, teatteri, kirjasto; piispan istuin. —
Teollisuus sekalainen. — M. tuli Bourbonin
hert-tuain hallituskaupungiksi 1300-luvun puolivälissä.

(E. E. K.)

Mounds [maundz] (<inon. engl. mound =
maa-kasa, valli), melkein kaikkialla Yhdysvalloissa,
etenkin Mississippi’n ja Ohion laaksoissa
löydettyjä ihmiskäsin tehtyjä maakasoja. Ne ovat
hyvin erimuotoisia, pyöreitä, pyramidimaisia,
jotain eläintä esittäviä (puhvelin, hirven, suden,
ilveksen, linnun, käärmeen y. m. kuvia), ja
erikokoisia (käärmeenmuotoinen ,,great serpent"
Ohiossa on 400 m pitkä). M:n tarkoituksesta
ja niiden rakentajista on esitetty paljon eriäviä
mielipiteitä; hyljätty on nyttemmin oletus, että
niiden rakentajat eivät olisi intiaaneja, vaan
jotain aivan erityistä, korkeammalla sivistysasteella
olevaa kansaa (mound-buildcrs). Eläin-m. ovat
todennäköisesti jonkunlaisia totem-merkkejä.

E. E. K.

Mounet-Sully [muné-sylV], Jean (s. 1841),
kuuluisa ransk. näyttelijä, syntyi Bergeracissa
Dordognessa, suoritti opintonsa Pariisin konser

Motetti—Mounet-Sully

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0390.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free