- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
741-742

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mounier ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

741

vatorissa ja esiintyi ensi kerran Pariisin
Odéon-teatterissa (1868). Saks.-ransk. sotaan hän otti
osaa upseerina ja tuli 1872 Tliéätre Francais’n
näyttelijäksi ja ou vista 1874 ollut sen
vakinaisia jäseniä ja tukipylväitä. M:n erikoisalana
ovat suuret traagilliset sankariosat, kuten
kuningas Oidipus, Hamlet, Othello. Cid, Hippolyte
(Racinen „Phèdre"ssä) y. m., ja hänen näyttele
iniselleen ominaista on juhlallinen paatos ja
plastiikan monumentaalisuus. J. H-l.

Mounier [munië’], .Jean Joseph
(1758-1806), ransk. politikko; tuli 1779 asianajajaksi;
valittiin 1789 säätvkokoukseen ja ehdotti 20 p.
kesäk. sam. v. että kansalliskokous ei hajaantuisi
ennenkuin se oli antanut Ranskalle valtiosäännön
(vala pallohuoneessa) ; luopui kuitenkin jo lokak.
sam. v. edustajatoimestaau ja poistui seur. v.
Ranskasta; perusti 1795 kasvatuslaitoksen
Wei-mariin; palasi Ranskaan 1801 ja tuli sittemmin
prefektiksi ja valtioneuvoston jäseneksi;
julkaissut m. m. ,,Recherches sur les causes qui out
em-pëché les Francais de devenir libres" (1792).
[Aulard, ,.Les orateurs de 1’assemhlée [-consti-tuante".]-] {+consti-
tuante".]+} J. F.

Mount Everest ks. Everest, Mount ja
Hirn a 1 a j a, palsta 470.

Mount Iron /mamit ian], Yhdysvalloissa,
pienoinen kaivantopaikka Minnesotan rauta-alueella.
Ensimäiset suomalaiset saapuivat sinne v. 1887.
Perheellisiä suomalaisia asettui sinilevästä v. 1892.
Kesäiseen aikaan on siellä kansalaisiamme
nykyään n. 500. Pääasiallisesti he toimivat
rauta-kaivoksissa, mutta myöskin liikealalla,
muutamia liikkeiden omistajinakin. VV. P.

Mount Whitney [maunt uitni], vuori
Länsi-Yhdysvalloissa, Kaliforniassa, Sierra
Nevada-vuoriston eteläpäässä; 4,419 m. M. W:lla 1886
perustettu observatori.

Moustier ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.

Mouton [mutii’], J e a n (k. 1522), ransk.
kuoro-säveltäjä, Josquin’in ja Willaertin oppilas,
aikansa etevimpiä koutrapunktitaitureita. Toimi
Ludvik XII:n ja Frans I:n hovikuorolaulajana.
Sävelsi messuja, motetteja y. m. 1. K.

Mozart
öts-J, Wolfgang Amadeus (oik.
W. T h e o p li i 1 u s, 1756-91), itäv.-saks. säveltäjä,
Haydnin ystävä, [-soitinmusiikin kehittäjänä
hänen ohellaan Beethovenin
lähin edeltäjä. Oopperan
alalla M. oli itsenäinen,
korkealle yli aikansa
kohoava uudistaja, jonka
teosten elinvoima 011 yhäti
vähentymätön, huolimatta
hänen käyttämiensä oop-

peratekstien
heikkouksista. M:n sävellysten
yleisenä tuntomerkkinä ou
kaikkein harmonisin
tasa-suhtaisuus ja valoisin
päi-vänpaisteisuus. mitä
milloinkaan on säveltaiteessa
ilmennyt. Nämät
ominaisuudet jalostuttavat M:n vähäisimmätkin
tuotteet, täyttäen hienotunteisuudella ja
vleväsävvi-sellä huumorilla joka ainoan säikeen niissä.
Mutta senvuoksi vaativat M:n sävellykset, huoli-

742

matta näennäisestä lielppotajuisuudestaan,
yksityiskohdittain elävöitynyttä esitystä; sen puut
teessä ne ikäänkuin tomuttuvat ja jäävät vaille
ymmärtämystä, etenkin nykyisellä ajalla, jolloin
on totuttu yhä jyrkempien ristiriitaisuuksien
ilmentämiseen taiteessa. — M:n taiteellinen kelii
tys alkoi it. sävellystyylistä, joka siihen aikaan
vallitsi kaikilla musiikin aloilla. Mutta kuten
Gluck sai aikaan käänteen ,.vakavan"
sankari-oopperan (opera serian) alalla, samoin M. kohotti
leikillisen sävelnäytelmän (opera buffan) aavista
mattomalle ihanteellisuuden tasolle, johon elämän
täysi vakavuuskin pääsee kuvastumaan omalla
laillansa. M:n teoksissa ja etenkin juuri
oopperoissa ilmenevää taiteellista kehityskulkua
vastaa samanlaatuinen kehitys hänen omassa
elämässään. -— M. syntyi sopusointuisessa ja peräti
musikaalisessa perheessä. Hänen isänsä, joka oli
kapellimestari Salzburgin arkkipiispan hovissa,
etevä viulupedagogi ja myös tottunut säveltäjä,
johti pojan opintoja ja kasvatusta mitä liuolelli
simmin. Tosin M. sai äkkikypsän ihmelapsen ta
voin varhain esiintyä julkisesti (Münchenissä ja
Wienissä 1762. Pariisissa. Lontoossa y. m. 1763
66) pianonsoittajana, improviseeraajana, jopa sä
veltäjänäkin: m. m. painettiin 1764-05 hänen
sä-veltämiään pieniä sinfonioja, 16 viulusonaattia
y. m. Mutta tästä ei kuitenkaan hänen yleinen
kehittymisensä päässyt häiriytymään. Täydeksi,
kaikinpuoliseksi hyödykseen hän jo kykeni
käyttämään matkaansa Italiaan (isänsä seurassa
1769-71). Siellä hän saavutti oopperasäveltäjänä mitä
loistavinta menestystä. Mutta niin pian kuin hän
mieheksi varttuneena pyrki itsenäiseen
taiteelliseen asemaan, sai hän kokea taiteilijauran
ohdak-keisuutta askel askelelta. Kaikkialla oli hänen
tiellään kadehtijoita taikka muita esteitä.
Salzburgin orkesterissa hänelle annettiin konsertti
mestarin toimi; mutta siellä hänen oli työläs sie
tää osakseen tulevaa nöyryyttävää kohtelua.
Virkavapautta epäämällä riistettiin häneltä
mahdollisuus saada jalansijaa muualla. Senvuoksi M.
jätti tämän varman paikkansa ja koetti onneaan
Münchenissä, Mannheimissa ja Pariisissa (1777
79). Pettymykset pakottivat hänet palaamaan
jälleen entiseen asemaansa, joka nyt kävi kahta kar
vaalinnaksi. Vihdoin hän rikkoi kokonaan välit t_\
lvn herransa kanssa ja asettui Wieniin 1781 ilman
vakinaista toimeentuloa. Siellä hän meni naimi
siin 1782, toivoen vähitellen pääsevänsä
tuottavampaan asemaan. Vasta 1787 hän sai pienen vuo
tuisen kannatuksen „keis. kamarisäveltäjänä".
Tämän johdosta hän isänmaallisuudessaan
hylkäsi Preussin kuninkaan tarjooman edullisen
hovikapellimestarinpaikan (1789), saamatta silti
vastaavaa etua omalta hallitsijaltaan. Niinpä M:n
voimat uupuivat, kun hän päivisin antoi tunteja
ja öisin sävelsi. Ja kun hänen elämänsä sammui
(5 p. jouluk. 1791), oli varojen puutteesta
hautaus toimitettava n. s. „vhteiskuoppaan". niin
ettei hänen hautansa sijaakaan tiedetä. — Elämän
vastoinkäymiset eivät M:ia katkeroittaneet;
hänen heleä huoleton luonteensa vain syventyi ja
miehistyi, ja sen pohjasävynä säilyi loppuun
saakka se nuorekas herttaisuus. joka hänen säve
listiiiin kauttaaltansa hohtaa. — M:n
varhaisemman oopperatuotannon viimeinen teos oli
„Ido-meneo" (1781), jossa jo tuntuu klassillisuuden
henkäystä. Sam. v. valmistunut „Seraljista-

Mounier—Mozart

Mozart.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0391.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free