- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
747-748

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mudéjar-tyyli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

747

Muhammed

748

bin taloon ottopojaksi. Lapsuutensa M. vietti
lammaspaimenena, mahdollisesti hän sai myöhemmin
seurata setäänsä tämän laajoille kauppamatkoille
Syyriaan y. m. 25-vuotiaana M. tuli rikkaan
kauppiaanlesken Khadidzan palvelukseen ja
joutui siten parempaan yhteiskunnalliseen asemaan.
Myöhemmin M. nai häntä vanhemman Khadidzan,
jonka kautta hän pääsi aineellisesti
riippumattomaksi kauppiaaksi. Avioliitto Khadidzan kanssa
oli onnellinen: siitä syntyneestä kuudesta lapsesta
tuli liuomatuimmaksi tytär Fätima, josta
myöhemmin tuli kalifi Ali’n puoliso. —
Valitettavasti nämä ovat ainoat varmat tiedot M:n
nuoruudesta. Varsinkin on se aika, jolloin
ensi-miiiset uskonnolliset tunteet M:ssa heräävät,
miltei kokonaan satujen ja legendojen verkkoon
kietoutunut. Epävarmaa on, olivatko
uskonnolliset epäilykset vaiko jo lapsesta heikossa M:ssa
varmasti todistettavissa oleva sielullisen ja
ruumiillisen terveyden huononeminen, joka ilmeni
m. m. epileptisissä kohtauksissa, syynä siihen,
että hän vetäytyi erämaahan paastoamaan ja
rukoilemaan. Mitään tarkempaa emme tästä M:n
kehityskaudesta tiedä. Varmaa on, että hän
40-vuotiaana tällaisen hysteeris-epileptisen
kohtauksen valtaamana ensi kerran luuli
Korkeimman puhuvan hänen kauttansa (luultavasti siira
96.1-s), ja tässä uskossaan, että hän oli jumalan
valitsema oikean, puhtaan uskonnon julistaja,
häntä vahvisti hänen vaimonsa Khadidza.
Voidaksemme arvostella M:n profeetallisuutta oikein,
emme silti saa uskoa, että M. valheellisesti
julisti itsensä jumalan lähettilääksi, vaan meidän
täytyy pitää mielessä, että itämailla profeetta,
nabi, juuri merkitsi haltioitunutta, sielullisesti
sairasta ihmistä, jonka sairaloisissa
hurmautumis-tiloissa luultiin jumalan ilmenevän. Että M.
itsekin, samoinkuin hänen aikalaisensa, näin
käsitti nämä uskonnolliset hetkelliset mielenhäiriöt,
saattaa pitää varmana. Myöhemmin tosin M.
varmasti käytti petollisesti hyväkseen luultua
jumalallista kutsumustaan varsinkin taisteluissa
vihollisiaan vastaan, mutta olisi ehdottomasti väärin
väittää, että hänen esiintymisensä jumalan
välikappaleena alusta alkaen olisi ollut tietoista pe
tosta. Hänen ilmestyksensä ovatkin hänen
ensimäisen kutsumuksensa (leilet-el-qadr = kohtalon
yö) jälkeisiltä vuosilta yksinkertaisia, usein
ylevän juhlallisia, sisäisen vakaumuksen ilmaisuja.

Uskonnonhistoriallisesti ei M:n esiintyminen
uuden uskonnon julistajana yhtä vähän kuin
islamin nopea ja tavaton leviäminen M:n
viimeisinä ja hänen kuolemansa jälkeisinä vuosina
ollut satunnainen. Arabialaisten uskonto,
alkuaan tähtienpalvelus, oli M:n esiintymisen
edellisenä aikana vajonnut raa’aksi
epäjumalanpalvelukseksi. Useissa arabialaisissakin oli
herännyt uskonnon puhdistuksen toiveita, ja
heikkoja yrityksiä kohottaa maanmiesten alhaista
uskonnollista tasoa oli ilmaantunut. M. itse oli
mekkalaisena lapsesta saakka tutustunut aikansa
uskonnolliseen onttouteen, Mekka kun jo ennen
M :ia oli Hedzasin uskonnollinen keskus, jonka
pyhättöön, Ka’abaan, jo silloin tehtiin taajoja
pyhiinvaellusretkiä. Kauppamiehenä hän oli
saanut tilaisuuden tutustua muihin itämaalaisiin
uskontoihin. Tulee muistaa, että sekä
kristinusko että varsinkin juutalaisuus jo siihen aikaan
olivat arabialaistenkin keskuudessa voittaneet

alaa ja varsinkin olivat Medinan ympärillä
monet arabialaisheimot omaksuneet juutalaisten
uskonnon. Että nämä proselyytit tosin hyvin
pintapuolisesti olivat tutustuneet uuteen
uskontoonsa, on kieltämätöntä; sitä todistavat M:n
omat perin pintapuoliset tiedot mainituista
uskonnoista. Mutta varmana saattaa pitää, että
tutustuminen näihin monoteistisiin
uskonsystee-meihin on painanut leimansa koko Koraanin
sisällykseen; on sattuvasti sanottukin, että
Koraani on valikoima Vanhan ja Uuden
testamentin oppeja (vrt. Geiger, „Was hat M. aus dem
Judentum aufgenommen", 1 :nen pain. 1833).
Mitään dogmaattisesti uutta ei M. koskaan luonut,
siihen hän oli liian sivistymätön ja oppimaton.
Koko hänen opetuksensa voidaan palauttaa
kahteen päädogmiin: ei ole jumalaa paitsi Allah,
sekä: Muhammed on Allahin profeetta (ks. I
s-1 a m i).

M:n ensimäinen kannattajajoukko oli
erinomaisen pieni, tuskin kymmenkunta henkeä. Ja kauan
kestikin, ennenkuin M:n profeetalliselle
kutsumukselle alettiin synnyinkaupungissa antaa
arvoa. Mekkalaiset pelkäsivät uuden uskonnon
vähentävän pyhiinvaeltajien retkiä, joista heidän
kaupunkinsa pääasiallisesti eli. Samassa suhteessa
kuin M:n ilmestykset kävivät taajemmiksi kasvoi
myös vastustajien luku. M:n loistokkaat
kuvaukset paratiisin iloista eivät voineet ajan pitkään
estää uuden uskon tunnustajia kipeästi
kärsimästä maanmiestensä yhä kasvavasta pilkasta ja
vainosta. Niinpä lähti osa pakoon Abessiiniaan
etsien sikäläiseltä kristilliseltä seurakunnalta
turvaa. Sillä välin M. ajatteli uskontonsa
levittämistä Mekan ulkopuolelle. Varsinkin hänen
onnistui voittaa puolelleen muutamia Medinassa
asuvia heimoja. Siten vahvistettuaan asemaansa
M. 622 teki rohkean päätöksen ja pakeni
uskon-heimolaisineen Medinaan, jonka entinen nimi
Jatrib vähitellen vaihtui uuteen nimeen
Medinet-en-Nebi (..profeetan kaupunki") 1. lyhyesti
Medina („kaupunki"). Tästä tärkeästä
tapahtumasta (n. s. hedzra, s. o. pako) muhamettilaiset
laskevat ajanlaskunsa.

Medinassa M:n asema oli kokonaan toinen
kuin Mekassa. Hän rakennutti Medinaan
ensimäisen uskovaisten moskeian, jonka tornista,
minareetista, rukoushetket ilmoitettiin. hän
muutti rukousasennon suunnan, kihlan, lännestä
Jerusalemiin päin idäksi Ka’abaan päin, määräsi
köyhille annettavat kymmenykset y. m. Medinassa
laskettiin pohja islamille, uudelle
maailmanuskonnolle. Uuden asemansa mukaisesti M. alkoi yhä
jyrkemmin esiintyä toisuskoisia kohtaan.
Ystävällisyys juutalaisia kohtaan muuttui, kun nämä
eivät kääntyneet uuteen uskontoon, katkeraksi
vihaksi, jopa julmuudeksi. Yhä uusia arabialaisia
heimoja käännytettiin, ja M:n toiminta sai päivä
päivältä yhä enemmän poliittisen leiman. M :n
yksityiselämässäkin tapahtui suuri muutos
Khadidzan kuoltua. M. nai Abu-Bekrin nuoren
tyttären Aisan, mutta otti itselleen yhä useampia
vaimoja, niin että niiden luku lopulta oli 15.
jalkavaimoja lukuunottamatta. Yleensä täytyy
myöntää, että M:n toiminnalta hedzran jälkeen
puuttuu se välittömyys ja harras uskonnollisuus,
joka antoi hänen toiminnalleen Mekassa leimansa.
Myötäkäymiset nostivat hänen itsetuntonsa, eikä
: hän häikäillyt käyttää ..jumalallisia" ilmestvk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0394.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free