- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
751-752

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muhammed Ahmed ... - Muinaisjäännökset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

751

Muham medin uskon to—Muinaisjäännökset

752

rättiin ottamaan osaa Berliinin kongressiin sekä
ylipäälliköksi Albaniaan; täällä hänet
surmasivat kapinalliset. G. R.

Muharnmedinuskonto ks. I s 1 a m i.

Muherikangas ks. Mohair.

Muhos. 1. Kunta, Oulun 1., Oulun kihlak.,
Muhoksen-Utajärven nimismiesp.; kirkolle Oulun
kaupungista 38 km. Pinta-ala 1,016.8 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 5,879 lia (siinä luvussa
luonnonniityt 3,579 ha). Manttaalimäärä 62 "/„„
talonsavuja 277, torpansavuja 44 ja muita
savuja 15 (1907). 4.233 as. (1912); 861
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 538 (1901). 404 hevosta, 2.307
nautaa (1911). — Kansakouluja 6 (1913). Koivikon
karjanhoitokoulu. Säästöpankki. Apteekki. -—
Teollisuuslaitoksia: Tikkalan ja Saaren
höyrysahat ja myllyt; Saarelan. Laitasaaren ja
Matalan meijerit. — Luonnonnähtävyyksiä: Pvhäkoski
Oulujoessa. — Höyrylaivayliteys Ouluun. .— 2.
Seurakunta, keisarillinen, Kuopion hiippak.,
Oulun tuomiorovastik.; kuului alkujaan Saloon
kappelina; kun Liminka n. 1477 erotettiin Salosta,
tuli M. siihen kuuluvaksi kappeliksi ja kun Oulu
1610 erotettiin Limingasta, tuli M. taas sen
alaiseksi kappeliksi; M. erotettiin Oulusta omaksi
khrakunnaksi kun. käskykirj. 20 p:ltä elok.
1766. Utajärvi (per. 1761) 011 kuulunut M:een
kappelina v:een 1900 (määrättiin erotettavaksi
sen. päät. 22 p:ltä helmik. 1886). Kirkko puusta,
rak. 1634, korjattu perinpohjin 1872. [A. H.
Snellman, „Oulun kihlakunta" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. IX); Hj. Appelgren, ,,Suomen
muinaislinnat" sivv. 207-209 (Suom. muinaism.-ylid.
aikak. XII).] L. IJ-nen.

Muhu ks. M o o n.

Muhuniemi (ruots. Wr edeby), maatila
Anjalan pitäjässä Kymijoessa olevan Muhujärven
rannalla 9 km Inkeroisten asemalta lounaaseen,
yhdistetty useammista rälssitiloista ja tilanosista,
yhteensä 3 S7/,„ manttaalia, n. 1.450 ha. — Mylly
ja pärehöylä. -—Tilan muodosti 1800-luvun alussa
vapaaherra, majuri Fabian Gottlieb Wrede
useista siihen asti Anjalan kartanoon
kuuluneista taloista, jotka kamarikollegin määräyksen
mukaan v:lta 1805 tulivat rälssiluontoisiksi. Tila
on yhä edelleen Wrede-suvun hallussa. Nvk.
omistaja senaattori Rabbe Axel Wrede. —
Kaksikerroksinen, puinen, taitekattoinen päärakennus rak.
1812-14. A. Es.

Muhvi (ruots., saks., engl. muff, kesk. lat.
muffula = talvihansikas). 1. M. 1. p u u h k a, ontto,
alk. aina silinterinmuotoinen, päistään avoin
vaatetusesine, johon kädet, niiden lämpöisinä
pitämiseksi, pistetään; valmistetaan vaatteesta ja
(usein sangen kallisarvoisesta) turkisnahasta.
M :ja käytettiin jo keskiajalla.

2. Lyhyt, tav. sisäpuolelta kierteillä
varustettu torvenpätkä, joita käytetään putkien tai
akselien jatkoskohdissa liittämään osat toisiinsa
kiinni. V. J7.

Muhvitorvi, putki, jonka pää on laajennettu
niin, että sen sisään mahtuu toisen siihen
liitettävän putken pää. Vesi- ja likajohtotorvet ovat
tav. m:ia. V. E.

Muikku (Coregonus albula) on isompien
jär-viemme tärkein kala. M. kuuluu lohikalojen
(Salmonidae) heimoon ja siian (Coregonus) sukuun,
siikalajeista erottavana tunnusmerkkinä sillä

on yläleukaa pitempi alaleuka. M:n
levenemis-alue käsittää Euroopan pohjoiset osat
Keski-Euroopan pohjoisosia myöten. Esiintyy meillä
koko maassa, missä sopivia järviä on, myös
Pohjanlahden vähäsuolaisessa rannikkovedessä
(„maiva") sekä jonkun verran Suomenlahdenkin
perukoissa. M. on eri vesissä erikokoinen:
syvem-missä ja laajemmissa vesissä yleensä
pienikokoinen, 8-12 cm pitkä ja 10-30 grammaa painava,
pienemmissä isompi. Laatokassa esiintyy sekä
pieni- että isokokoinen m. Jälkimäiset ovat
siikojen kokoisia ja painavat monasti yli puolen
kilon. M. on selkävesien kala käyttäen
ravinnokseen plankton-eläimiä, etupäässä pikkuäyriäisiä,
joita se siivilöi vedestä kiduskaarien sisäpinnalla
olevain lisäkkeiden avulla. M. kutee jo toisesta
ikävuodesta lähtien, meillä lokakuulla. Nousee
silloin samoinkuin syönnin aikana kesällä
rantavesille. Laskettu mäti painuu pohjaan ja
kehittyy talven aikana. Pojat syntyvät keväällä
jäit-ter lähtiessä. M. on suurenmoisen kalastuksen
esineenä. Mäti arvokasta. Itä-Suomessa m :sta
käytetään paikoin myös nimityksiä muje ja
rää-pys. Kuva ks. Kalat, liitekuva Järvika
1 o j a. T. n. J-i.

Muinainen jako ks. F o r n e s k i p t.

Muinaiseläimistötiede ks.
Paleontologia.

Muinaisenglanti 1. anglosaksin kieli,
tieteellinen nimitys englannin kielen
varhaisim-malle historialliselle kaudelle, jonka tav. lasketaan
ulottuvan v:een 1100. Vanhemmassa kielit,
kirjallisuudessa käytettiin tätä nimitystä
myöhäi-semmästä, nykyään yleisesti
keskienglan-niksi kutsutusta aikakaudesta (1100-1500), joka
erottautuu edellisestä etenkin siinä, että
taivutus-tavujen moninaiset vokaalit ovat muuttuneet r :ksi.
Varhaisinta kielikautta taas sanottiin
anglosaksiksi, ja tämä nimitys on vieläkin
jotenkin yleisesti käytännössä m.-nimen rinnalla, vrt.
Englannin kieli ja kirjall isuus.

n. s-hti.

Muinaisitalialaiset kielet ks. 11 a 1 i s e t

kielet.

Muinais-juutalaisuus tarkoittaa Israelin
uskonnollisen ja kansallisen elämän muotoja
aikoina ennen maanpakoa, vastakohtana
myöhemmälle juutalaisuudelle, joka muodostui Juudan
valtion kukistuttua ja hallitsi Palestiinan
henkistä elämää seuraavina aikoina Jeesuksen
päiviin asti. Ar. 77.

Muinaisjäännökset ovat jätteitä edellisten
ihmispolvien töistä, olivatpa ne i r t o n a i s i a, s. o.
työ-, sota- ja talouskapineita, koristuksia y. m. s.,
tai kiinteitä, hautoja, asuinpaikkoja, linnoja,
kirjokiviä, kalliopiirroksia, vanhoja teitä j. n. e.
Irtonaisista m:stä historiantakaisilta
ajoilta Euroopassa ks. Esihistorialliset
ajanjaksot. — Kiinteistä m:stä ks.
Asuinpaikka 2, Asuinpaikkalöydöt,
Hauta, Linna, L u o 1 a-a s u k k a a t,
Luola-asunnot, Muinaislinnat.
Kalliopiirros. — M:iä koskevista lakisäädöksistä
Suomessa ks. Muinaismuistot.

Aasian muinaisjäännökset (ks. myös
Arabia, Assyria, Babylonia,
Pales-tiina, Siperian muinaisjäännökset
sekä alemp. Itämaiden
muinaisjäännösten tutkimus). — Paleoliittisen kivi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0396.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free