- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
753-754

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muinaisjäännökset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

753

Muinaisjäännökset

754

ajan löytöjä 011 saatu etupäässä Lounais-Aasiasta,
neoliittisen kiviajan kautta koko Aasian,
m. m. Japanista raakkutuukioista.
Pronssikausi on rikas Kiinassa, Keski-Aasiassa
Jeni-sei’n latvoilla, Kaukaasiassa ja koko Etu-Aasiassa;
heikommin edustettu se on Intiassa.
Varhemman rautakauden muistoja on tavattu
lukuisasti Armeeniasta, Kaukaasiasta ja
Etu-Aasiasta. Aleksanteri Suuren jälkeläisten aikana
kävi vahva hellenistinen vaikutus kautta Aasian
Kiinaan asti. Sen jälkeen levisi buddhalaisuus,
joka on painanut leimansa Aasian myöhempiin
mrsiin. — Yleisluontoisia tietoja Aasian
histo-riantakaisista ja varhaishistoriallisista m:stä saa
Hilpreehtin (Etu-Aasia), Morganin, Virehowin,
Roeslerin, Uvarovin (Kaukaasia, Armeenia),
Martinin, Clementzin, J. R. Aspelinin, A. O. Heikelin
(Siperia), Baeltzin, Miinsterbergin, Hirthin
(Japani ja Kiina) y. m. teoksista. Aasian
muinaisuuden tutkija ammentaa kuitenkin parhaat
tietonsa lukuisista engl., ransk., ven. ja saks.
Aasialle omistetuista aikakauskirjoista.

Afrikan muinaisjäännöksistä ovat
tiedot hyvin niukat, Egyptin m:stä ks. Egypti
sekä alemp. Itämaiden
muinaisjäännösten tutkimus. — Algeriasta ja yleensä
Välimeren rannoilta on tavattu megaliittihautoja,
paikoittain puunilaismuistoja ja runsaasti
Rooman vallan aikuisia raunioita. Varsinaisia m:iä
muualla Afrikassa on vain Rhodesiassa, jossa
on tavattu jätteitä vanhoista vuorikaivoksista,
temppeleistä, linnoituksista ja kaupungeista (vrt.
R. H. Hall, „The ancient ruins of Rhodesia").

Ameriikkalaisia
muinaisjäännök-s i ä tunnetaan runsaasti. Paleoliittisten
kiviesineiden tapaisia kivikapineita on sieltä tavattu.
— Nuoremman kivikauden löytöjä ovat
vuorilaji-aseet ja obsidiaani-nuolenterät. -— Intiaanit
osasivat takoa vaskea, ja Meksikossa ja Perössa
vallitsi eurooppalaisten tullessa pronssikausi,
jotavastoin rauta silloin oli koko Ameriikassa
tuntematon. — Ameriikan kiinteistä m:stä
ovat tunnetuimmat cliff dwellers (ks. t.)
kallioasunnot ja n. s. moundit: suunnattomat,
kivistä ja maasta tehdyt laitteet, jollaisia
tavataan etenkin Mississippi’11 suupuolella, mutta
muuallakin kautta Pohjois-Ameriikan. Toiset
moundit ovat pyramidimaisia, toiset
eläintenmuo-toisia. — Ameriikan rannikoilla on
raakkutun-kioita. — Keski-Ameriikassa on runsaasti
azte-kilaisasutuksen (ks. A z t e k i t) jätteitä ja
sitäkin vanhempia muistomerkkejä, katkaistun
pyramidin muotoisia temppeliraunioita. kaupunkeja,
kuvanveistotuotteita y. m. Sellaisia on
paikoitellen tavattu Etelä-Ameriikastakin (ks.
Intiaanit, M e k s i k k o, Inka). [Ameriikan m :stä
Peet. „Prehistoric America".] A. M. T.

Klassillisen muinaisuuden
jäännösten tutkimus. Kreikan m. joutuivat
tavallaan jo antiikkisella ajalla tutkimuksen
alaisiksi. Niinpä jo 5:nnen vuosis. (e. Kr.)
historioitsijat käyttivät joskus todistuskappaleina
hautalöytöjä, piirtokirjoituksia ja muita menneisyyden
muistomerkkejä; atthidografit tekivät (4:nnellä
ja 3: unella vuosis.) m. m. selkoa Attikan
muinaisjäännöksistäkin; 2:selta vuosis. alkaen
käsiteltiin lukuisissa teoksissa eri seutujen
muinaismuistoja. Osaksi niihin nojautuen laati
Pausa-nias 2:sella vuosis. j. Kr. sisältörikkaan matka-

kertomuksensa, jossa hän, noudattaen
muotisuun-taa, hartaimmin teki selkoa vanhimpien aikojen
tuotteista. Kuu antiikkinen sivistys oli
elähtäneenä hukkunut kansainvaellusajan myrskyihin,
joutuivat muinaisuuden jätteet, mikäli niitä
säilyi joko näkyvinä tai vuosisatojen soraan
peittyneinä, miltei täydelliseen unohdukseen.
Rene-sanssiajalla tuo uinunut kauneusmaailma
ikäänkuin heräsi uuteen eloon. Alussa sitä käsitettiin
yksinomaan kauneuden kannalta, ihailtavina
esikuvina. Italian maan povesta löydettyjä
antiikkisia veistokuvia (enimmäkseen kreik.
taideteosten roomalaisaikuisia jäljennöksiä) koottiin
innokkaasti, korjattiin (usein kovin
mielivaltaisesti) ja jäljennettiin. Hartaasti tutkittiin ja
jäljennettiin komean roomalaisen arkkitehtuurin
jäännöksiä -— mutta samalla niitä häviteltiin
häikäilemättä, niitä kun käytettiin
kivilouhi-moina uusia loistorakennuksia varten. Silloin täi
löin joku rohkea muinaisuuden harrastaja teki
tutkimusmatkan Turkin vallan alaiseen
Kreikkaan; niin (1436, 1437) Cyriacus Anconalainen.
Enimmäkseen kuitenkin Kreikan muinaisuuden
tutkijat 16:nnellakin vuosis. tyytyivät
kirjallisiin lähteisiin. 17:nnellä vuosis. useat
ranskalaiset tutkivat Ateenan muistomerkkejä. Markiisi
de Nointelin matkalta (1674) ovat peräisin
Car-reyn nimellä käyvät piirustukset, jotka kuvaavat
Parthenonin veistokuvia sellaisina kuin ne olivat
ennen Königsmarckin (1687) toimeenpanemaa
pommitusta. Runsaita tietoja Ateenan
muinaisjäännöksistä tuotti ransk. Spon’in ja engl.
Whe-lerin ja Vernonin tutkimusmatka (1675, 1676).
18:nnella vuosis. oli englantilaisilla johtava
asema Kreikan muinaistutkimuksen alalla. Vv.
1751-54 J. Stuart ja N. Revett tutkivat,
mittasivat ja kuvasivat Ateenan muistomerkkejä;
Chandlerin johtama retkikunta, jonka 1733 perustettu
..Society of dilettanti" 1764 lähetti etupäässä
Vähän-Aasian kreik. m :iä tutkimaan, sai toimekseen
myös Stuartin ja Revettin tutkimusten
täydentämisen. Tuloksena olivat suurteokset ..Antiquities
of Athens" (1762-1816) ja „Antiquities of Ionia"
(1769, 1797). Aikaisemmin oli mainitun seuran
toimesta tutkittu Palmvran ja Baalbekin
suurenmoisia jäännöksiä. — Italiassa tehtiin aina
silloin tällöin satunnaisia löytöjä. 18:nnella
vuosis. alettiin kiinnittää huomiota kauniisiin
maalattuihin enimmäkseen kreikkalaisiin
saviastioihin, joita löydettiin Ala-Italian ja Etrurian hau
doista ja jotka kauan kävivät ..etruskilaisten
vaasien" nimellä. Ennen aavistamattomia antiikkisen
elämän ja taiteen näkemyksiä tuottivat Hercula
neumiu ja Pompeji’n kaivaukset. Edelliset
aloitettiin 1711 ja suoritettiin varsinkin 1738-66;
Pompeji löydettiin 1748, ja siitä lähtien siellä
tehtiin kaivauksia, tosin ajoittain kovin
laimeasti. Tieteeksi kohotti muinaisen taiteen ja
sen jäännösten käsittelyn nerokas, v:sta 1755
Roomassa toimiva saks. J. J. Winckelmann
(pääteos : ,.Geschichte der Kunst des Alterthums".
1764). Hänen tietonsa kreik. taiteesta
perustuivat vielä parhaasta päästä roomalaisaikuisiin
jäljennöksiin. Aitokreikkalaisen taiteen mitä
ja-loimpiin tuotteisiin saatiin tutustua, kun lordi
Elgin 19:nnen vuosis. alkuvuosina toi
Englantiin valtavan osan Ateenan Parthenonin
veisto-kuvista. Kesti tosin jonkun aikaa, ennenkuin
opittiin oivaltamaan niiden ankaraa ja puhdasta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0397.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free