- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
755-756

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muinaisjäännökset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

753

Muinaisjäännökset

756

kauneutta; 1816 ne lunastettiin British
Museu-miin, joka siten kohosi antiikkisen taiteen
ensi-mäi seksi aarreaitaksi. V:sta 1804 alkaen engl.
M. W. Leake otti useilla matkoilla selkoa
muinaisajan Kreikan paikkakuntien asemasta ja
muinaisjäännöksistä. Engl. Clarke. Dodwell ja Gell
löysivät m. m. Argoliin ikimuinaisten linnojen
jäännöksiä. „Klassillisen" taidekauden kehkeytymistä
aikaisesta valaisivat Aiginasta 1811 löydetyt,
temppelin päätykolmiossa olleet
kuvapatsas-ryhmät, jotka lunastettiin Münchenin
glvpto-teekkiin. Samaan aikaan löydettiin Phigaleian
temppeli, jonka korkokuvavyöhyke joutui British
Museumiin. Meloksen Aphrodite, joka löydettiin
1820, tuli Pariisin Louvreen. — 1820-luvulla
käännettiin huomiota myös Ala-Italian ja
Sisilian kreik. m :siin. Engl. arkkitehdit tutkivat
Girgenti’n (Akragaan) temppeliriviä ja
muinaisen Selinus-kaupungin suurenmoisia
temppelirau-nioita, joiden metooppi-korkokuvat luovat
runsaasti valoa arkaisen taiteen kehitykseen:
viimemainitussa paikassa totesi Hanskaan kotiutunut
saks. Hittorf kreik. arkkitehtuurin osittaisen
värillisyyden (polykromian). Metapontionin
raunioita (Tarenton-lahden rannikolla) tutki herttua
de Luynes; Poseidonian (Pæstumin)
temppeleihin oli tutustuttu jo 18:nnella vuosis. —
Muinaisten etruskien alueilla tehtiin tärkeitä
hautalöytöjä. Niinpä Cornetossa (muin. Tarquinii.
1827), Chiusi’ssa (muin. Clusium). Cerveteri’ssä
’muin Cære) y. m. avattiin hautoja, jotka
seinä-maalauksineen, veistokuvilla koristettuine
sarko-fageineen, hautakalustoineen valaisivat
etruskilaista kulttuuria. Suunnattomassa määrin
löydettiin etruskilaisista haudoista (varsinkin
Viiloista. v:sta 1828 alkaen) kreik. maalattuja
saviastioita. jotka valaisivat niin hyvin vanhan ajan
kulttuuri- ja kauppasuhteita kuin kreik. taiteen
historiaa. V. 1836 löydettiin Cerveteri’stä n. s.
liegulini-Galassi-liauta. jonka runsas kalusto
osoittaa mitenkä itämainen kulttuurivirtaus
8:nnella vuosis. e. Kr. ulottui Italiaankin.
Italian vanhinta rautakautta edustaa 1853 löydetty
Villanovan kalmisto (lähellä Bolognaa), hiukan
myöhempää aikaa Marzabotton ja Certosan
kalmistot (löydetyt 1865 ja 1875). 1850-luvulla
oli alettu tutkia Pon tasangon pronssikautisten
paalukylien jätteitä (,,terramare"). — Kreikassa
tutkimustyö pääsi vapautussodan jälkeen ripeään
vauhtiin. Ateenan akropoliista ryhdyttiin
poistamaan turkkilaisvallan jälkiä. Propylaioja
sulkenut turk. linnanmuuri revittiin: Niken temppeli,
jonka kivet oli muuriin käytetty, voitiin
rakentaa uudestaan. Töitä johti ensin saks. L. Ross.
sittemmin kreik. Pittakis. Ross tutki ahkerasti
Aigeian-saariston m:iä. Ransk. tutkijat tekivät
jo 1821 kaivauksia Olympiassa ja veivät
muutamat Zeuksen temppelin metoopeista Pariisin
Louvreen. Harrastus ulotettiin
Vähään-Aasiaan-kin, josta engl. Sir Charles Fellows (1838-44)
löysi ja British Museumiin hankki Kreikankin
taidetta valaisevia Lyykian m:iä. 1850-luvulla
engl. Ch. T. Newton antautui tarmokkaasti
Vähän-Aasian kreik. muinaisjäännösten tutkimiseen;
llalikarnassoksen Mausoleionin säilyneet
veisto-kuvat paljastettiin ja vietiin British Museumiin:
samoin Knidoksen leijona ja Didymaionin
vanhan-aikuiset kuvapatsaat. Engl. Wood löysi
muinaisesta Ephesoksesta m. m. Artemiin temppelin kuu-

luisain korkokuvilla koristettujen pylväiden
tynkiä — nekin ovat nyt British Museumissa.
Tutkiessaan 1860-luvulla Aigeian-saariston
vanhimpia m:iä saks. A. Conze sai selville, että
kreikkalaisten keskuudessa ennen 8: unella vuosis.
valtaan päässyttä orientaliseeraavaa tyyliä oli
vallinnut hyvin alkuperäinen geometrinen tyyli, ja
1871 löydettiin Ateenan dipylon-portin edustalla
olevasta kalmistosta joukko saviastioita
(„dipy-lonin-vaaseja"), jotka vahvistivat Conzen
keksinnön ja laajensivat sen merkityksen. Samoihin
aikoihin aloitti innokas saks. autodidakti H.
Sehlie-mann suurituloksiset kaivaustyönsä. Homeros
oppaanaan hän löysi Hissarlikista muinaisen
Ilionin (Troian) paikan ja paljasti (1871-90)
9 päällekkäin olevaa asutuskerrosta; v. 1874 hän
(oppaanaan Pausanias) paljasti Mykenain, 1880
Orkhomenoksen. 1884 Tirynsin rauniot; siten
saatettiin päivän valoon ennen tuntematon
mahtava kulttuurikausi (ks. Mykeneläinen
kulttuuri). Vv. 1875-80 saks. tutkijakunta,
joiitajinaan E. Curtius ja F. Adler, suoritti
Olympiassa suurisuuntaiset kaivaustyöt, jotka eivät
ainoastaan olleet tärkeät saavutettujen tulosten
vuoksi, vaan myös siksi että siellä kehitetty
tarkka kaivaus- ja tutkimusmenetelmä sai
aikaan käänteen muinaistutkimuksen työtavoissa.
— Yhä enenevässä määrässä ottavat eri kansat
osaa klassilliseen muinaistutkimukseen.
Kreikassa ovat helleenien jälkeläiset käsittäneet
maansa m:n paljastamisen ja tutkimisen
kansalliseksi kunnia-asiaksi. Heidän lukemattomista
kaivauksistaan mainittakoon Epidauroksen
pyhäkön paljastaminen ja 1884-91 suoritettu Ateenan
akropoliin perusteellinen tutkimus: irtonaiset
maakerrokset poistettiin kalliopintaan asti:
löydöt loivat uutta valoa akropoliin vanhimpaankin
rakennushistoriaan. Attikan taidehistoriaan ja
erityisesti vaasi-tyylien kronologiaan.
Saksalaiset ovat, pienempien Kreikassa suoritettujen
kaivausten ohessa, erityisesti antautuneet
Vähän-Aasian muinaisten kreik. kaupunkien
paljastamiseen. Pergamonista oli 1878-79 kaivettu
ilmoille ja viety Berliiniin Zeuksen
alttariraken-nuksen merkilliset hellenistiset korkokuvat; sen
jälkeen on kaupungin suurenmoiset jätteet
paljastettu; vv. 1895-99 paljastettiin Prienen hyvin
säilyneet jäännökset; 1899 ryhdyttiin Miletoksen
raunioihin. Itävaltalaiset ovat niinikään
lähettäneet tutkijakuntia Vähään-Aasiaan: 1880-luvulla
pääasiallisesti Lyykiaan. jolloin m. m. tutkittiin
Giölbasin heroonia ja vietiin sen korkokuvat
Wieniin; v:sta 1896 Ephesokseen. Ranskalaiset
ovat v:sta 1873 alkaen eri erin suorittaneet
kaivauksia Deloksessa; Delplioissa, jossa
aikaisemmin olivat tehneet pienempiä kaivauksia, he
ovat 1890-luvulla paljastaneet koko pyhän alueen.
Sitäpaitsi ranskalaiset ovat tutkineet Algerian
ja (v:sta 1881) Tunisian enimmäkseen
roomalais-aikuisia muinaisjäännöksiä. Ameriikkalaiset ovat
tehneet kaivauksia Sikyonissa ja Argoksessa.
englantilaiset Spartassa, tanskalaiset Rhodoksessa
j. n. e. Vihdoin on 1890-luvulta alkaen Kreetassa
paljastettu suurenmoisia muinaisjäännöksiä, jotka
täydentävät tietoamme n. s. mykeneläisestä
kulttuurista, vieläpä antavat runsaspiirteisen ja
värikkään kokonaiskuvan Kreikan ja yleensä
Aigeian rantamaiden pronssikautiskulttuurin
kehityksestä (A. J. Evans y. m. engl. tutkijat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0398.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free