- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
757-758

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muinaisjäännökset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

753

Muinaisjäännökset

757

Kuosoksessa, it. tutkijat Pliaistoksessa j. n. e.).
— Italiassa on viime vuosikymmeninä sekä tehty
tärkeitä yksityislöytöjä että toimeenpantu
järjestelmällisiä kaivauksia. Niinpä on Roomassa m. m.
pengottu forumin maakerrokset pohjia myöten
ja tehty Rooman vanhintakin historiaa
valaisevia löytöjä. Yleensä italialaiset pyrkivät tätä
nykyä ottamaan isänmaansa m:ten
paljastamisen ja tutkimisen omiin käsiinsä.

Muinaistutkimustvötä klassillisen kulttuurin
entisillä alueilla ovat tehokkaasti tukeneet ja
edistäneet eri kansojen Italiaan ja Kreikkaan
perustamat arkeologiset laitokset. V. 1829
perustivat saksalaiset Roomaan arkeologisen
tutkimustyön ahjoksi „Instituto di correspondenza
arclieologica" nimisen laitoksen, minkä Saksan
valtakunta 1874 otti haltuunsa; siitä asti se on
nimeltään „Das kaiserliche deutsche
archäolo-gische Institut" ja työskentelee kahtena eri
osastona, Roomassa ja Ateenassa; julkaisuja:
„Monu-menti inediti" (1829-85, supplem. 1891),
„An-nali" (1829-85), ..Bullettino" (1829-85),
„Archäo-logische Zeitung" (1843-85), „Antike Denkmäler"
(1886-), „Mittheilungen, Römisehe Abtlieilung"
(1S86-), „Mitth„ Athenische Abtlieilung" (1876-)
v. m. Kreikkalaiset perustivat 1837 Ateenaan
arkeologisen seuran („Arkhaiologike Hetairia"),
joka uhrautuvasti edistää tutkimustyötä:
pää-julkaisu: „Ephemeris arkhaiologike".
Ranskalaisilla on (v :sta 1846) „École franeaise de Rome"
ja (v:sta 1873) „Éeole frangaise d’Athènes";
ameriikkalaisilla (v:sta 1882) Ateenassa
„Ame-rican school of elassieal studies";
englantilaisilla (v:sta 1886) ..British school at Athens",
joka m. m. julkaisee „Annual" nimistä
vuosikirjaa. O. E. T.

Itämaiden muinaisjäännösten
tutkimuksen alalla ovat tuloksiin nähden
Egyptiä ja Tigris-Eufratin laaksoa koskevat
tutkimukset tärkeimmät. Ne näet ovat ulotuttaneet
ihmiskunnan historian eli kirjallisiin lähteisiin
perustuvan tietomme ihmisen muinaisuudesta
4:nteen vuosituhanteen saakka e. Kr. ja lisäksi
melkoisesti valaisseet esihistoriallista aikakautta.
Itämaitten muinaisjäännösten tutkimuksen
edelläkävijöinä on pidettävä itämailla käyneitä
matkailijoita, jotka sanoin ja kuvin ovat esittäneet
näkemiänsä. Kunniasija heidän joukossaan on
annettava Ilerodotokselle, joka kävi sekä
Egyptissä että Babyloniassa. Varsinainen tieteellinen
itämaitten muinaisuuden tutkimus syntyi
kuitenkin vasta viime vuosisadalla. Mahtavan
yllykkeen tähän tutkimukseen antoi Napoleonin
sotaretki Egyptiin. Sen yhteydessä toimitetut
tutkimukset, joitten tulokset julkaistiin 24 nidosta
käsittävässä loistoteoksessa ..Description de
rr-.gypte" (1809-29), muodostavat Egyptiä
koskevan tieteellisen muinaistutkimuksen lähtökohdan.
Käänteentekevää edistysaskelta merkitsi J. F.
Champollion’in keksimä hieroglyfien selitys
(1822), josta varsinainen egyptologia sai alkunsa.
ChampolIion’in aloittamaa työtä Egyptin
muinaisuuden valaisemiseksi jatkoivat I. Rosellini
(„Monumenti dell’Egitto e della Nubia", 1832-44),
Richard Lepsius. joka johti kuningas Fredrik
Wilhelm IV :n lähettämän preussilaisen
retkikunnan töitä Egyptissä 1842-45, Heinrich Brugsch
1853-54 ja 1857-58, Emmanuel de Rougé v:sta
1846. Auguste Mariette 1850-80, Johannes D;i-

michen 1863-65, Ernst von Bergmann 1877-78.
Karl Piehl. J. de Morgan y. m. Alkaen
1880-luvulta ovat useat seurat toimittaneet
järjestelmällisiä kaivauksia ja julkaisseet niiden
tuloksia. Ranskan valtion kustantama ..Mission
archéo-logique" Kairossa, jonka johdossa ovat de Maspéro.
Bouriant ja Grébaut. on jo julkaissut
parikymmentä nidosta, joissa m. m. valaistaan Teli
Amarnaa, Theban hautoja sekä Luksorin, Edfun
ja Pliilæn temppelejä. Engl. „Egypt exploration
fund"in julkaisuissa ovat Gardner, Griffith,
Murray, Naville, Petrie. Tylor ja muut telineet
selkoa eri paikoilla toimitetuista kaivauksista
(Pithom, Tanis, Naukratis, Gosen, Teli
elJahu-dije. Bubastis, Ahnas, elKab, Deir elBahari, Den
derå. Abydos, Diospolis parva y. m.).
,.Archaeo-logical survey of Egypt" nimisen yhdistyksen
julkaisussa (v:sta 1890) selostellaan m. m.
Beni-Hasanin ja elBersehin löytöjä. Vihdoin
,,Egyp-tian research account"in julkaisuissa (v:sta 1896)
käsitellään Ramesseumia, elKabia ja
Hieracon-polista y. m. Hyvin tärkeät ovat myös W. M.
Flinders Petrie’n v:sta 1888 ilmestyneet
julkaisut (Hawara, Biahmu, Arsinoe. Kahun, Gurob,
Illahun, Medum, Koptos, Tell elAmarna). Myös
Saksassa 1S98 perustetun ,.Deutsche
Orient-Gesell-schaft"in toimesta on viime aikoina Egyptissä
toimitettu tärkeitä tutkimuksia, esim. Abusirissa
L. Borchardtin johdolla. Tärkeimmät Egyptin
muinaisjäännösten säilytyspaikat ovat Kairon
egypt. museo, jonka kokoelmien luettelosta jo on
ilmestynyt 67 nidosta, sekä Pariisin, Lontoon ja
Berliinin museot. Abessiinian muinaisjäännösten
järjestelmällisen tutkimuksen aloitti 1905 eräs
saks. retkikunta Aksumissa.

Babylonian ja Assyrian muinaisjäännösten
tutkimus pääsi vauhtiin ja varmalle pohjalle,
sittenkuin oli keksitty nuolenpääkirjoituksen (ks. t.)
selitys. Joukko rohkeita miehiä on viime
vuosisadan alusta alkaen kuokalla ja lapiolla
paljastanut Kaksoisvirtainmaan muinaisjäännöksiä.
Claudius James Rich kartoitti 1811 Babylonin
ja 1820 Niniven rauniopaikat sekä toimitti
ensi-mäisenä kaivauksia niissä. Engl. maalari Sir
R. K. Porter piirusti Babylonin rauniot 1818.
Sitten kului parikymmentä vuotta ennenkuin
Richin aloittamia kaivaustöitä jatkettiin, ja
lähes 50 v:n ajan olivat kaivaustyöt yksinomaan
ranskalaisten ja englantilaisten hallussa.
Ranskan konsuli Mosulissa P. E. Botta aloitti 1842
Khorsabadin 1. Sargonin rakennuttaman
DOr-Sarruktnin esille-kaivattamisen, minkä työn
V. Place lopetti. V. 1851 Ranskan valtio lähetti
F. Fresnelin ja J. Oppertin johtaman retkikunnan
Babyloniaan. Birs-Nimrudista (Borsippasta) saa
dut esineet ynnä osa Khorsabadin löydöistä
kuitenkin upposivat niitä Tigriillä kuljetettaessa.
Vasta 1877 ransk. taholta jälleen ryhdyttiin
kaivauksiin. Basran konsuli E. de Sarzec silloin
aloitti ne Etelä-Babylonian Tellohissa, minkä
rauniot osoittautuivat erinomaisen rikkaaksi
löytöpaikaksi, joka valaisee Babylonian vanhinta
historiaa, taidetta ja sivistystä. Kaivaustöitä
jatkettiin 1894, 1898 ja 1900 "de Sarzecin sekä 1903
ja 1904 Crosin johdolla (näistä ks. teoksia
,,Dé-couvertes en Chaldée" ja „Nouvelles fouilles de
Tollo"). Englantilaisten toimittamat kaivaustyöt
aloitti A. H. Layard, joka 1845-47 ja 1849-51
kaivoi Nimrudissa (Kaihissa), ja Xinivessä. vähän

»

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0399.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free