- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
771-772

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muinaistieteelliset kongressit ... - Muisti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

771

Muinaistutkimus—Muisti

772

Muinaisturkkilaista kirjoitusta. Uigurilaisen hallitsijan
Mo-juntsurin Ihallitsi 746 759 j. Kr.) haudalle (Sine-usu-järven

luona Pohjois-Mongoliassa) pystytetyn patsaan
pohjoissivun yläpää.

Inschrifteu der Mongolei, zweite Folge" (1899);
V. Thomsen, „Dr Stein’s MSS" (1911);
G.J.Ramstedt, „Zwei uigurische Runeninschriften" (1913).]

G. J. R.

Muinaistutkimus ks. M u i n a i s t i e d e.

Muinaisyläsaksa (Althochdeutsch), yläsaksan
vanhin historiallinen kausi, jonka lasketaan
alkavan varhaisimmista kirjallisista lähteistä
(8:nnella vuosis.) ja kestävän vuoteen 1100;
seur. kielikausi on keski yläsaksa (ks. t.).

H. 8-h ti.

Muisti sanaa käytetään sielutieteessä
laajemmassa ja ahtaammassa merkityksessä. Edellisessä
m. on sama kuin uudistava mielikuvitus 1. se
sieluntaipumus 1. -kyky, että sellaiset mielikuvat,
jotka ovat olennaisesti ennen sielussa
esiintyneiden havaintokuvien (tai myöskin, mikäli
pidetään sielunelämän toista 1. mielikuva-astetta
silmällä, edellisten mielikuvien, näihin luettuina
fantasiakuvatkin) kaltaisia, voivat mielessä
säilyä ja uudestaan päästä tietoisuuteen. M.
ahtaammassa merkityksessä on kykymme tahdon mukaan
todellisesti palauttaa mieleemme entistä
sielun-sisällystä. Jokaisellahan on joskus ollut se koke-

mus. jonka voi lausua seuraavin sanoin: „kyllä
minulla on se asia muistissani, vaikken voi sitä
tällä hetkellä palauttaa mieleeni". M:ia sanan
jälkimäisessä merkityksessä voi katsoa
mieleen-palauttamiskyvyksi, siksi kyvyksi, jonka avulla
joku mielessä säilyvä asia herätetään
tietoisuuteen. Täydelliseen muistamisprosessiin 1.
-toimintaan kuuluu: 1) mielikuvan jollakin tavoin
säilyminen sielussa, vaikka se ei olekkaan tietoisesti
tajuttuna mielessä; 2) mielikuvan todellinen
palauttaminen mieleen, itse
mieleenpalauttamis-toimi; 3) tietoisuus siitä, että yksilöllä ennen
on ollut sama mielikuva mielessään tai yleensä
kokenut sitä, minkä hän muistaa; ja jos
muistaminen on varsin selvää, 4) tietoisuus siitä,
milloin ja millaisten olojen vallitessa mielikuva on
ennen ollut tietoisuudessa eli mieleen palautettu
kokemus saatu. — Mielikuvan säilyminen
sielussa, niin että se voidaan palauttaa mieleen,
on sielutieteellisesti vaikea selittää. Fysiologisesti
säilymisen voidaan ajatella perustuvan
määrättyihin aivo-osasten ryhmittelyihin, jotka
tapahtuvat joka kerta, kun yksilöllä on jokin
sielullinen kokemus. Jokainen sielunkokemus jättää
tavallaan „jäljen" aivoihin, toisin sanoen,
määrätyt aivo-osaset joutuvat sen johdosta
määrättyyn liikkeeseen ja asettuvat tämän liikkeen
kautta sellaiseen asemaan toisiinsa nähden, että
niillä on taipumus jonkun aiheen johdosta
uudestaan joutua samanlaiseen liikkeeseen.
Fysiologisesti saattaa niinmuodoin ajatella, että
muistaminen perustuu aivo-osasten saavuttamiin
toiminnallisiin taipumuksiin, siis taipumuksiin joutua
uudestaan samaan toimintaan kuin kokemuksen
ensi kertaa sattuessa, jolloin aivo-osaset ensi
kerrau liikkuivat vastaavalla tavalla. Ainakin
on varmaa, että m:ssa-säilyminen ou
riippuvainen määrättyjen aivokeskusten ja aivo-osien
toimintakyvystä, niinkuin esim. käy ilmi siitä
tosiasiasta, että määrättyjen aivo-osien
vahingoittuminen aikaansaa määrättyjen mielikuvaryhmien
katoamisen m:sta 1. n. s. osittaisen amnesian
(ks. Amnesia). Liikaponnistuksen ja nälän
aikaansaama väsymys voi esim. aikaansaada sen,
että henkilö joksikin aikaa menettää kykynsä
puhua vierasta kieltä, jota hän säännöllisissä
oloissa hyvin taitaa. Tämä m :ssa-säilymisen
fysiologinen selitys ei ole materialistisesti käsitettävä,
sillä se ei sisällä sitä, että aivo-osasten liikunta
ja muodostunut liikuntataipumus olisi itse
muis-tamistoimi, vaan että määrätty aivojentila on
sen edellytyksenä, että määrätty sielunkokemus
voi jälleen päästä tietoisuuteen todellisena tajun
ilmiönä. Fysiologinen selitystapa ei vielä tee
m:ssa-säilymistä sielutieteellisesti
ymmärrettäväksi. Sielutieteen kannalta ei ole yhtä helppoa
kuin fysiologian ymmärtää toiminnallisen
taipumuksen 1. dispositsionin merkitystä, sillä me
voimme kyllä muodostaa havainnollisen
käsityk-sen aivo-osasten jännitystilasta 1. niiden ryhmit
tymisestä siten, että niillä on taipumus vastedes
joutua määrättyyn liikkeeseen, mutta mitä
tajuton mielikuva 1. mielikuva, joka säilyy sielussa
ollenkaan olematta tajuamisen esineenä, on. siitä
meillä ei ole mitään havainnollista käsitystä.
Kuitenkaan ei sielutiedekään näytä voivan olla
edellyttämättä muistissa-säilymisen selittämiseksi
sielullisia taipumuksia 1. dispositsioneja.
Sielutiede voi verrata m:ssa-säilymistä tottumusten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0406.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free