- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
773-774

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muisti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

773

Muisti

774

muodostumiseen ja ajatella m :ssa-säilvmisen
merkitsevän sitä, että joka kerta kun sielulla on
ollut määrätty sieluntoimi. se on saavuttanut
taipumuksen tuon saman toimen uudestaan
suorittamiseen helpommin kuin ennen.

Säilyvätkö m:ssa kaikki kerran saadut
kokemukset? Tavallisten olojen valossahan näyttää
selvältä, että moni kokemus kokonaan hukkuu
unohdukseen eikä enää koskaan uudistu mieleen;
ajateltakoonpa vain niitä lukemattomia
pikkutapahtumia, joita joka hetki koemme. Mutta
erinäiset seikat ovat saaneet sielutieteilijät
ajattelemaan, vaikuttaisiko muistinkin alalla
jonkunlainen voiman häviämättömyyden laki. Se. minkä
yksilö on aikoja sitten luullut kokonaan
hautautuneen unholaan, saattaa erikoisten aiheiden
johdosta nousta mieleen; vanhus saattaa muistaa
lapsuudestaan pikku tapahtumia, jotka eivät ole
uudistuneet hänelle mieleen kertaakaan sitä
ennen; kuumetilassa saattaa joku sivistymätön
henkilö lukea ulkomuistista pitkät jaksot
vieraskielisiä oppineita sanoja, joita hän
vuosikymmeniä takaperin on sattumalta kuullut niihin
huomiota kiinnittämättä ja joista hänellä ei
tavallisissa oloissa ole minkäänlaista muistia j. n. e.
Näin ollen ei ole aivan perusteeton se väite,
että se, mikä kerran 011 mielessä ollut, ei
kokonaan siitä koskaan häviä, vaan voi uudistua
mieleen, jos vain palautumisen ehdot käyvät
erikoisen suotuisiksi.

Mutta kun tavallisissa oloissa varsin suuri
määrä kokemuksia todellisuudessa unohtuu, niin
on monessa suhteessa mielenkiintoinen se
kysymys, mistä ehdoista sellainen m:ssa-säilyminen
riippuu, että asianomaiset mielikuvat voidaan
tarpeen tullen palauttaa mieleen. Ehdot ovat
osaksi ruumiillisia, osaksi sielullisia.
Mielessä-säilyminen riippuu toiselta puolen siitä
vireydestä ja voimakkuudesta, mikä ruumiillisella
elämäntoiminnalla 011 m :ssa-säilytettävän
mielikuva-aineksen vastaanottamisen hetkellä.
Lapsuuden ja nuoruuden muistot säilyvät
tuoreim-pina; sellaiset kokemukset, jotka saadaan
virkeässä ja voimakkaassa ruumiintilassa, kiintyvät
lujemmin muistiin kuin ne, jotka olemme
uupuneessa ruumiintilassa ottaneet vastaan.
Sielullisia edellytyksiä ovat saadun kokemuksen
voimakkuus, joka riippuu esim. aistimuksen
voimallisuudesta. sen outous ja mielenkiintoisuus, 1.
yleensä se harrastuksen määrä, joka yksilön
tahtomatta tai tahdosta liittyy kokemukseen, ja
toiseksi vaikutuksen kertaaminen 1. uusiminen.
Varsin suuri merkitys on m :ssa-säilymiselle se
tarkkaavaisuuden ja harrastuksen eloisuus, millä
olemme vastaanottaneet muistamisaineksen. Kun
tahdomme säilyttää jotakin varmasti
muistissamme, niin koetamme yhdistää sen siihen, mikä
herättää harrastustamme. Esim. historiassa
mainittu vuosiluku sellaisenaan 011 ..kuiva", mutta jos
siihen yhdistämme mielenkiintoiset tapahtumat,
jotka sinä vuonna tapahtuivat, niin luku
monien viehättävien mielikuvien avulla kiintyy
m:iimme. M:n riippuvaisuus harrastuksesta
ja tarkkaavaisuudesta on varsinaisena m:n
harjoittamisen edellytyksenä. Voimme harjaantua
tarkkuudella vastaanottamaan kokemuksia ja
oppimisaineksia. Tämä tarkkaamiskyvyn harjoitus
kohdistuu kuitenkin aina johonkin määrättyyn
alaan eikä niinmuodoin merkitse sitä. että m.

yleensä, yleisenä kykynä, harjaantuisi. M:n
harjoittamisesta ja parantamisesta ei nykyaikainen
sielutiede näin ollen enää hyväksy sitä vanhan
kasvatusopin käsitystä, että m:ia yleensä voisi
parantaa määrätyin menettelytavoin, esim.
ulkoluvun harjoituksella. Ken harjoittaa m:iansa
esim. lukemalla ulkoa merkityksettömiä tavuja,
jollaista m:iin-painamisen ainesta usein
käytetään nykyaikaisen sielutieteen m;ia käsittelevissä
tutkimuskokeissa, hän parantaa kyllä m:iansa
tai ehkä paremmin sanoen m;iinpainamis- 1.
oppimiskykyänsä tällä määrätyllä alalla ja myös
sellaisilla, jotka ovat mitä lähimmässä
yhteydessä tällaisen merkityksettömäin tavujen ja
sanojen oppimisalan kanssa, toisin sanoen hän
kohottaa kykyänsä painaa m :iinsa vieraskieli
siä sanoja, proosaa ja runokappaleita,
kirjaimia, numeroita y. m., mutta ei paranna
m:iansa aivan toisenlaiseen muistamisainekseen
nähden. M. hajaantuu oikeastaan moneen eri
koiskykyyn, sana-m:iin. kieli-m:iin, historial
liseen m:iin, laskuopilliseen m:iin j. n. e.
Koskeeko harjoituksella saavutettu m:n
parantuminen vain oppimis- 1. tiedonhankintakykyä vai
myöskin itse muistissasäilytyskvkyä, on vaikea
ratkaista, koska kokeissa tietysti ei voida tarkoin
eristää tätä säilytyskykyä oppimiskyvystä. Juuri
sen vuoksi, että nämä molemmat kyvyt ovat
todellisuudessa aivan yhteeukietoutuneita, voidaan
käytännölliseltä kannalta puhua m :n parantami
sen mahdollisuudesta, sillä sitä kokeellinen
sielutiede ei kiellä, että m :iin-painamisen tehokkuus
on harjoituksen avulla määrätyllä alalla
parannettavissa tai pysytettävissä kerran saavutetulla
asteella.

Sitä, ettei m. ole mikään yleiskyky, vaan
haa-raantuu moneen erikois-m:iin, johtuu myöskin,
että eri yksilöjen mtiistamisvoimaa verrattaessa
on otettava huomioon, millä alalla heidän m:nsa
paraiten toimii. Toinen muistaa paremmin
vuosilukuja, toinen henkilöitä, kolmas sävelmiä j. n. e.
Erilaisia m.-tyyppejä johtuu siitä, että mielikuvat
voivat eri yksilöillä liittyä pääasiallisesti näkö-,
kuulo- tai liikuntoaistimuksiin (ks. Mieli
kuva). Näin ollen on tapana puhua näkö-,
kuulo- ja liikunto- I. visuaalisesta, auditiivisesta
ja motorisesta m.-tyypistä. Se, jolla on hyvä
näkö-m., säilyttää paraiten näköaistimuksiin
perustuvia mielikuvia, j. n. e. Sen seikan
selville-saamiseksi, mikä m:n laji jollakin henkilöllä on
pääasiallisesti olemassa, on eri menetelmiä
olemassa. Niinpä esim. käsketään henkilön
lukiessaan ehkäistä nekin tuskin huomattavat
puhe-elinten liikkeet, joiden tekemiseen monella on
suuri taipumus silloinkin, kun hän lukee ääneti.
Jos koehenkilöllä 011 etupäässä liikuntomuisti, s. o.
sellainen, että hän lukiessaan liittää mielikuvansa
kielen ja pulie-elinten liikuntoihin, niin hänen
on vaikea liikunnoista pidättäytyessään oppia
muistamaan, mitä lukee; näkö-m:11a varustettu
henkilö, joka muistellessaan ikäänkuin näkee
edessään muistettavat asiat, luvut y. m., onnistuu
tällaisessa tapauksessa paremmin. Kuulo-m:lIa
varustettu henkilö häiriytyy tietysti enemmän
kuin näkömuistinen henkilö siitä, jos ei saa
lukea ääneen j. 11. e.

Mieleenpalauttamis- 1. reproduktsionitoimi 011
tarkasti katsottuna toinen kuin itse m :.ssa-säily
tystoimi. Edellinen 011 muistissa säilyneen mieli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0407.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free