- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
777-778

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muisti - Muistoraha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

777

Muistoraha—Muktar pasa

77.S

ei kuitenkaan silloin ole tarkoituksenmukaisin,
kun m:iin painettava aines on toisilta osiltaan
vaikeampaa oppia kuin toiset, joten muutamat
osat vaativat useampia kertaamisia. Jotkut
suosittelevat sellaista tapaa, että luetaan runo joka kerta
alusta loppuun, mutta jaetaan se pienempiin
paloihin ja pysähdytään hetkiseksi joka palan
jälkeen kuitenkin palaamatta takaisin luetun palan
alkuun uudestaan. Täten voidaan johonkin
määrin välttää sitä haittaa, mikä yhtäjaksoisen
oppimisen menetelmälle koituu oppimisaineksen
epätasaisuudesta, kun nimittäin vaikeammissa
kohdin kappaleet, joiden lopussa pysähdys tapahtuu,
voidaan tehdä lyhyemmiksi.

Tiedämme, että vaikka hyvinkin olemme
oppineet jonkun asian, esim. kieliopin säännön, niin
se kuitenkin unohtuu, jos se saa olla kauan
aikaa kokonaan kertaamatta. Nyt voisi ajatella,
että jos me opittuamme jonkun luettavan asian
liyvin luemme sitä vielä senkin jälkeen joitakin
kertoja kohta yhteen menoon, niin opittu asia
vieläkin paremmin iskeytyy m:iin. Kokeet eivät
vahvista tällaista otaksumista, vaan osoittavat
ajan ja työn hukaksi sen. että lukemista
välittömästi jatketaan vielä sen jälkeen kuin asia on
hyvin ja varmasti opittu. Jonkun ajan perästä
asia yhtä kaikki unohtuu ja vaatii uudistamista
m:iin. Kun sama asia uudestaan opitaan,
huomataan että tarvittavien kertausten lukumäärä on
paljoa pienempi kuin edellisellä kerralla. Kuta
useammin tällainen ennestään opitun
verestäminen m:iin tapahtuu, sitä vähempi on kullakin
seuraavalla kerralla tarvittavien kertausten
määrä. ..Uudistumisvoimansa puolesta yhtäläiset
assosiatsionit raukeavat sitä hitaammin, kuta
vanhempia ne ovat ja kuta useammin ne on
palautettu mieleen uudistettujen kertausten avulla"
(Ebbingliaus). Aika ajoin tapahtuvilla
kertaamisilla on opittu aines m-.ssa säilytettävä, mutta
mitään ei voida yhdellä kertaa oppia niin hyvin,
että se kertaamatta voisi mielessä säilyä kuinka
kauan tahansa. Kertausten vaikuttavaisuus ei
riipu ainoastaan niiden luvusta, vaan myös
niiden järjestelystä 1. siitä kuinka pitkälle ajalle
kertaamiset jakaantuvat. Niinpä esim. jos neljä
kertaamista toimitetaan joka päivä kuusi
päivää peräkkäin, vaikutetaan m:iin
tehokkaammin kuin jos toimitetaan kahdeksan kertaamista
päivässä kolmena päivänä peräkkäin. [M:ia
käsittelevästä kirjallisuudesta ks. James Sully,
..Opettajan sielutieteen-käsikirja" (1912).]

Z. C.

Muistoraha 1. mitali on rahankaltainen
me-tallikappale, joka lyödään jonkun tapauksen tai
henkilön muistoksi. Uudempina aikoina on
mitaleja ruvettu käyttämään myöskin
kunniamerkkeinä ja palkintoina; Napoleon I:n ajoilta
on tapana antaa johonkin sotaretkeen
osaaotta-neille sotilaille mitaleja. — M. on muodoltaan
tavallisesti pyöreä, harvemmin soikea ta
nelikulmainen. Vanhan ajan Kreikassa ei tehty
mitään eroa rahan ja mitalin välillä. Varsinaisia
m:oja ruvettiin ensin lyömään Rooman
valtakunnassa keisariajalla; keskiajalta niitä ei
tunneta; vasta renesanssiajalla m:ain lyömisen taito
alkoi uudelleen kukoistaa Italiassa, missä yksi
tämän taiteen suurimpia mestareja oli Vittore
Pisano 15:nnen vuosis. keskivaiheilla. 16:nnella
ja 17:nnellä vuosis. tämä taide levisi kaikkiin

Euioopan maihin ja kaikki tärkeät tapaukset,
erittäinkin voitolliset sotaretket, hallitsi jäin
kruunaukset, hääjuhlat, y. m. s. antoivat aihetta
rr.:ain lyömiseen. ISmnella vuosis. mitalitaide
rappeutui, mutta 19: s vuosis. osoittaa jälleen
nousua. Viimeisen miespolven aikana ovat
varsinkin ransk. taiteilijat Chaplain. Roty, Chapu,
Charpentier y. m. kohottaneet mitalitaiteen
korkealle kannalle. J. F.

Muistutus, oppilaan käytöstä tai huolell
j suutta koskeva, koulussa annettu huomautus, joka
merkitään luokan päiväkirjaan ja josta myös
voidaan tehdä kirjallinen ilmoitus oppilaan
holhoojalle. O. .1 l-p.

Muistutusjuttu, revisionioikeudessa käsitel
tävä asia muistutuksen johdosta, jonka revisioni
konttori on tehnyt sen tarkastettavaa, julkisen
viranomaisen tai laitoksen laatimaa tiliä
vastaan. ks. Revisionioikeus ja Revisioni
konttori. N. M.

Muja, ven. Mga, Nevan syrjäjoki etelästä
päin; se alkaa Pietarin ja Novgorodin läänin
rajalla olevilta soilta, virtaa luodetta kohti ja
laskee Nevaan parinkymmenen km päässä .sen
niskasta; pituus n. 60 km: sen syrjäjokia ovat
Voittolanjoki ja Moika (pikku Muja). /’. T.

Mukausoikeus (ruots. leuterationsrntt), yleni
mille oikeuksille annettu oikeus määrätyissä t;i
pauksissa lieventää rangaistuksia ja ehdottaa
rangaistusten koventamista. Suomessa m :sta
voimassa olleet säännökset kumosi 1889 v:n rikos
lainsäädäntö, samalla rikoslain
voimaanpanemis-asetuksen 48 § :ssä selittäen, että rangaistusten
lieventäminen on oleva ainoastaan armon
varassa, sen mukaan kuin perustuslaissa säädetään
(vrt. A r m a h d u s o i k e u s). A. Cli.

Mukautuminen on elollisten olentojen elinten
ja elontoiminnan kyky ulkonaisten olosuhteiden
ja erikoisten elinehtojen mukaan muuttua näihin
olosuhteisiin sopivaksi. M. tapahtuu sekä yhden
yksilön elinajalla että vähitellen sukupolvien
kuluessa. Selviä esimerkkejä viimemainitusta m:sta
tarjoovat in. m. erilaiset suojelusvärit, suojeleva
yhdennäköisyys, tarpeettomien elinten
surkastuminen, loiselämästä johtuvat muutokset, toimin
naltaan muuttuneet elimet; n. s.
molemminpuolinen m. ilmenee symbioosissa (ks. t.).
vrt. myös Polveutumisopp i. //. A. S.

Mukden (kiin. Föngtien 1. Söngkittff), Mani:"m
rian pääkaupunki Liauhon lisäjoen Hunhon vir
rella, hedelmällisessä, metsättömässä seudussa.
As. n. 160.000 (enimmäkseen kiinalaisia). M:ssa
ovat Kiinan mantsukeisarien haudat. Siitä
menevät rautatiet Liautung-lahteen ja
samannimiselle niemimaalle. M:n ympäristössä tapahtui
japanilaisten ja venäläisten kesken suuri tap
pelu hei mik. 25 p.-maalisk. 10 p. 1905. ks.
Japanin sota. palsta 1327.

Mukkula (ruots. Mokulla), maatila Hollo
la n pitäjässä Vesijärven itärannalla 4 km Lnh
den kaupungista, luonnoltaan yksinäinen
voro-lila. johon on yhdistetty tiloja sekä Hollolan
että Nastolan pitäjissä. Pinta-ala 800 ha.
Tiilitehdas, joka vuosittain valmistaa n. 3 milj.
tiiltä. — Tila on v:sta 1795 ollut von
Hausen-suvulla. Nyk. omistaja varatuomari W. von
Hansen. - Päärakennus 1800-lnvun alulta. .1. Es.

Muktar pasa, Ahmed (s. 1832), turkkil.
kenraali; ollut mukana useissa sodissa; kesällä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0409.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free