- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
779-780

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muistoraha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

779

Mukulajuuri-

i—Multa-aura

780

1877 hän voitti venäläiset Armeeniassa m. m.
Elbarin ja Sewiniu luona ja vei apua Karsiin,
mutta voitettiin syksympänä ja peräytyi
Karsista Erzerumiin; kutsuttiin sen jälkeen
puolustamaan Konstantinopolia ja kukisti 1878
Kräe-tassa puhjenneen kapinan; oli 1884-1008 Turkin
komissaarina Egyptissä; tuli heinäk. 1912
suur-visiiriksi, mutta luopui jo lokak. sam. v. Hänen
poikansa Mahmud M. oli meriministerinä
isänsä ministeristössä ja päällikkönä m. m.
turkkilaisille onnettomassa Kirk-kilisen tappelussa.

Mukulajuuri ks. Juuri.

Mukulakirveli ks. Kirveli.

Mukulavarsi ks. V a r s i.

Mulahacen ks. Mulhacen.

Mulatti (esp. ja port. mulato, demiuutiivi <
nialo = muuli), valko-ihoisen ja neekerin
jälkeläinen; Ameriikan romaanilaisissa osissa näitä
joskus nimitetään mestitseiksi.

Mulder, Gerardus Johannes (1802-80),
alankom. kemisti, kemian professori Utrechtissa
(1840-68), on julkaissut useita tärkeitä teoksia
sovelletun kemian alalta, esim. ,,Physiologische
Chemie" (1844-51). ,.Ernährung in ihrem
Zu-sammenhang mit dem Volksgeist" (1847) ja
»Chemie der Ackerkrume" (1862). Edv. JJj.

Mulei Kafid, Marokon sulttaani, ks. M
a-rokko, historia.

Mulei Hassan, Marokon sulttaani ks.
Marokko, historia.

Muletwist [mjültuist] (engl.) tarkoittaa
selfak-torilla 1. muulikoneella kehrättyä kovemmin
kierrettyä puuvilla-loimilankaa (ks.
Kehruuteol-1 i s u u s).

Mulgedium ks. Sinivalvatt i.

Mulhacen [la’pe n] fCumbrc 1. Cerro de it.),
vuorenhuippu Etelä-Espanjassa, Sierra Nevadan
vuoristossa, Pyreneitten niemimaan korkein,
:5.481 m yi. merenp. Saanut nimensä Granadan
lähinnä viimeisen maurilaiskuninkaan Mulei
Hassanin mukaan.

Mulhall [malliöl], Michael (1836-1900),
irl. tilastotieteilijä, julkaisi useita yleistajuisia
tilastollisia käsikirjoja, »Progress of the world"
(1880). „Dictionary of statistics" (18841. y. m.

Muljeerata ks. Muljeerattu
konsonantti.

Muljeerattu konsonantti (ransk. mouiller =
pehmentää) ääntyy niin, että sen
pääartiku-latsioniin liittyy prepalataalinen lisäartikulatsioni,
jolloin kielenselän etuosa kohoaa kovaa suulakea
vastaan, likipitäen i- tai y-asentoon. Tämä
lisäartikulatsioni voi eri tavoin yhtyä
pääartikulatsio-niin riippuen tämän paikasta. Koska kielen ja
huulten liikkeet ovat riippumattomia toisistaan,
niin muljeeratut labiaalit muodostuvat siten, että
kieli, samanaikaisesti huuliartikulatsionin
kanssa, kohoaa i-asentoon (vrt. esim.
alkukonsonantteja ven. sanoissa narh, miico, nt.pn).
Sitävastoin esim. dentaaleissa syntyy tavallaan
kompromissi-artikulatsioni siteu. että
välittömästi kielenkärjen takana oleva kielenselän
osa kohoaa suulakea vastaan: palataaleissa taas
välittömästi artikulatsionipaikan edessä oleva
osa kielenselkää painautuu suulakeen. M:uja k :eja,
joita myös nimitetään
palataliseera-tuiksi, on runsaasti suomalais ugrilaisissakin
kielissä, joiden transskriptsionissa muljeeraus
merkitään kirjaimen vieressä (oikeassa ylälai-

dassa) tai päällä olevalla pilkulla, esim. V, n.
vrt. Palataali. Y. IV.

Mulkosilmä ks. E k s o f t a 1 m i.

Mull [mal], Hebridien sisäryhmään kuuluva
saari Skotlannin länsirannalla, Loch Einhen
suussa; 909 km2, 4,334 as. (1901). Mantereesta
M:n erottaa 3 km leveä M.-salmi. Maaperä
basalttia ja graniittia (korkein huippu 967 m
yi. merenp.), ainoastaan 6% maasta on peltoa.

Mulock [mjülok], Dinah Maria (1826-87),
engl. romaaninkirjoittaja, naituna rouva G. 1,.
C r a i k, alkoi uransa julkaisemalla suositun
novellinsa „The Ogilvies" (1849). Hänen
pääteoksensa on kertomus ..John Hali f ax, gentleman"
(1856), joka saavutti erinomaisen menestyksen.
[Mus Parr, „The autlior of ’John Halifax,
gentleman’, a memoir" (1897).] J. H-l.

Mulperikehrääjä ks. Silkkiperhonen.

Mulperipuu 1. silkkiäispuu (Mörns),
Mo-raceæ-heimoon (ks. t.) kuuluva kasvisuku, n. 10
pohjoisen lauhkean
vyöhykkeen lämpimimmistä
osissa kasvavaa puuta ja
pensasta. Vähäpätöiset
kukat norkkomaisissa
tähkissä. Hedelmä oikeastaan
pähkylä, mutta sitä
ympäröi lopulta meheväksi ja
turpeaksi muuttuva kehä,
joten syntyy pieni
epä-hedelmä. Tämä taas
kasvaa yhteen toisten samassa
kukinnossa syntyneiden
kanssa, joten muodostuu
suurempi, vattua
muistuttava hedelmistö. —
Tärkeimmät lajit valkea
m. (M. alba) ja musta m. (M. nigra) ovat
matalahkoja, pyöreälatvuksisia puita, joiden
herttamaiset lehdet muistuttavat lehmuksen
lehtiä tai ovat 3-5 liuskaiset; edellisen lajin
lehdet ovat kaljut ja »hedelmä" kellahtava t.
vaaleanpunainen, jälkimäisen lehdet karvaiset ja
hedelmä mustansinipunainen. Molempain lajien,
etenkin vaikean m:n lehdet ovat
silkkiper-hosen toukan, »silkkimadon" parasta ravintoa.
Itä-Aasiasta kotoisin oleva valkea m. onkin
ikivanhoista ajoista ollut mitä tärkein viljelyskasvi
etenkin Kiinassa ja Japanissa. Persiasta
kotoisin olevaa mustaa m:ta taas viljeltiin m. m.
Etelä-Euroopassa sikäläisen silkkiteollisuuden
alkuaikoina, 15:nnellä vuosis. Etelä-Eurooppaan
tuotu ja siellä metsistynyt valkea m. on sen
kuitenkin syrjäyttänyt muualta paitsi Kreikasta.
Mustaa m:ta viljellään sen sijaan yleisesti
maukkaiden hedelmien vuoksi — ne voivat kypsyä
vielä Etelä-Ruotsissa ja -Norjassa. /. V-n.

Multa ks. H u m u s.

Multa-aura 1. vakoaura, kaksisiipinen
aura, joka siis kaataa mullan kahden puolen.
Sitä käytetään vesivakojen ajamiseen ja
juuri-kasviviljelyksessä vakoharjojen muodostamiseen.

Perunan mill taus-aura.

Valkea mulperipuu. A
hedekukkia kantava oksa;
B emikukinto; C
hedelmistö.

Multa- I. vakoaura.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0410.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free