- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
781-782

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Multahappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

781

Perunan multaamiseen m. sopii myöskin. Tähän
tarkoitukseen voidaan kuitenkin paremmin
käyttää erikoista multausauraa, jonka rakenne 011
pääasiassa samanlainen kuin edellisenkin, mutta
keveämpi. Vesivakojen ajamiseen käytettäessä
kiinnitetään m:n siipiin useasti auran
pituussuuntaa vastaan kohtisuoraan asetetut
hammaslaitaiset teräskappaleet n. s. ..kammat", joiden
tarkoituksena 011 maan tasoittaminen vaon
kahden puolen, jotta vesi pääsisi paremmin vakoon
valumaan. J. F. S.

Multahappo 1. h u m u s h a p p o, multa- 1.
humusaineisiin kuuluva happo, jota syntyy
etenkin elimellisten (orgaanisten) aineiden hajotessa
vesiperäisillä paikoilla (soissa), mihin ilma ei
veden vuoksi pääse tarpeeksi vaikuttamaan,
ks. Humu s. J. F. S.

Multakasvit 1. humuskasvit k s.
Mä-dänsyöjät.

Multalohkareessa istutus, puuntaimien
istutustapa, jonka mukaan koulittuja taimia
muutetaan metsään, ei paljain juurin, vaan
multaloh-kareen suojelemina. Tällainen istutus edellyttää
kuitenkin siksi sitovaista maaulaatua, että multa
pysyy juurissa taimia muutettaessa, ks.
Istutus. Metsänviljely s. 0. Ltk.

Multamaa, vähintään 20% elimellisiä jätteitä,
turvetta ja multaa, sisältävä, tumman värinen,
keveä, löyhä, kosteutta hyvin pidättävä, kuivassa
tilassa palava maalaji. Mitä runsaammin se
sisältää elimellistä ainesta ja mitä lalionneempaa
tämä on, sitä löyhempää ja kuohkeampaa m. on
ja sitä helpompaa muokata, koska sen
tarttu-vaisuuskin työaseisiin on vähäinen. Koska sen
koossapysyväisyys ja paino kuitenkin on pieni,
pyrkii se muokatessa ajautumaan työaseiden
edessä kasaan. Samasta syystä m. antaa myös
kasvien juurille vähän tukea. Kun sen
veden-pidättämiskyky on iso ja vettä runsaasti
sisältävä maa jäätyessään laajenee, katkeilevat
kasvien juuret talven aikana ja routa kohottaa
kasvit puhtaalla m :11a ylös maasta, joten syysviljat
talvehtivat huonosti tällaisella maalla. M:n isosta
vedensisältämiskyvystä johtuu myös, että veden
haihtuminen on iso, ja maa pysyy senvuoksi
kylmänä, jota lisää vielä näiden maalajien usein
alhainen asema. Kuivassa tilassa m. lämpenee
helposti, mutta kun sen lämmönjohtamiskyky on
pieni, lämpenee se ainoastaan pinnalta.
Lämmön-vaihtelut vaikuttavat m:han hitaasti. Lämpöisenä
vuodenaikana se 011 kylmempää ja kylmänä
vuodenaikana lämpöisempää kuin kivennäismaat.
Vähäisestä lämmön johtamiskyvystä seuraa myös,
että, kun kylminä ja kirkkaina kesäöinä m:n
pinta jähtyy, ei alempien kerrosten lämpö ehdi
korvata tätä pinnan lämpötappiota, vaan
lämpötila alenee jäätymäpisteeseen, s. o. syntyy
helposti halla. Kasvien ravintoaineista 111. sisältää
runsaasti typpeä, mutta vähän kivennäisaineita.
Typpi on suurimmaksi osaksi elimellisiin
yhdistyksiin sitoutuneena ja joutuu kasvien hyväksi
ainoastaan sitä myöten kuin ne hajoavat.
Kokemus osoittaa kuitenkin, että useassa tapauksessa
voidaan m: ta edullisesti viljellä tarvitsematta
typellä lannoittaa, kun vain pidetään liuolta
kivennäisaineista. M. kykenee sitomaan itseensä
(ahsorbeeraamaan) kasvin ravintoaineista
multa-happojensa avulla typpeä ammoniakin muodossa
erinomaisesti. Kalia ja fosforihappoa m. pidättää

782

myöskin. Näiden poishuuhtoutumisen vaara on
kuitenkin puhtaalla m:lla jokseenkin iso.
Runsaan hiili- ja multahaponpitoisuutensa vuoksi m.
liuottaa hyvin veteen liukenemattomia
apulantoja kuten tuomaskuonaa y. m., joten näitä
voidaan edullisesti käyttää. — Perusteellisella
ojituksella, kalkkia, savea ja hiekkaa käyttämällä
saadaan m:ista (soista) hyviä viljelysmaita.
Viljelyskelpoisia ovat etupäässä 11. s. muta- 1.
aiankosuot; rahkasuot ovat huonompia.

J. F. S.

Multan (1. M o o 1 t a 11), kaupunki Etu-Intiassa,
Punjabissa, Ravi’11 vanhan uoman ja rautatien
varrella; 99,243 as. (1911), joista yli
muhamettilaisia. Silkki-, puuvilla-, matto- ja
posliini-teollisuutta. Rautatien avaamisen jälkeen
Puu-jabin tärkeimpiä kauppakeskustoja. -— M. lienee
ollut kaupunki jo Aleksanteri Suuren aikana;
sen nimi oli yhteen aikaan Kasyapapura.
Englantilaiset valloittivat M:n väkirynnäköllä 1849.

Multapenkki ks. Asuinrakennus.

Multapolija ks. Asuinrakennus.

Multasienet, 7’H&erucece-heinion suomalainen
nimitys, ks. Kotelorakkoiset.

Multasirkka 1. m a a m yyräsirkka
(Uryl-lotalpa vulgaris), 5 cm pitkä sirkka, joka asustaa
maan sisään kaivamissaan käytävissä ja on
kokonaan mukautunut kaivaja-elämään. Ruumis
tanakka, tasapaksu, liereä, raajat lyhyet, etujalat
leveät, voimakkaat, keskiruumiin etumainen
rengas suhteettoman suuri. Sjö etupäässä
pikkueläimiä, lieroja, hyönteistoukkia j. n. e.
Puutarhoissa m. tulee usein sangen vahingolliseksi
katkaisemalla juuria, jotka sattuvat sen tielle sen
kaivaessa käytäväverkkoaan ristiin rastiin li
kelle maanpintaa. Naaras asettaa elokuussa 2-300
munaa laajennettuun käytävänpäähän ja vartioi
munia niiden koko kehitysajan sekä vielä jonkun
aikaa nuoria toukkiakin. Elää Etelä- ja
Keski-Euroopassa, vieläpä Etelä-Ruotsissakin, mutta ei
Suomessa. U. S-s.

Multaus, maan nostaminen kasvavien taimien
juurelle. Menettelyn tarkoituksena on edistää
lisäjuurien ja perunassa sitäpaitsi maan alaisten
varrenhaarojen kehitystä mullan sisään
joutuneista varren alaosista. Kun juuristo näin
saadaan kehittymään entistään vankemmaksi, on
toivoa runsaammasta sadostakin. Multauksessa
maa tulee samalla kuohkeutetuksi, joten ilma
pääsee siihen paremmin vaikuttamaan ja kosteus
säilyy paremmin maassa. Multaus toimitetaan
joko käsiaseilla, multausauralla tai muilla tar
koitusta varten laadituilla koneilla. Meillä
samoin kuin muissakin Euroopan maissa on
mul-tausta toimitettu etupäässä perunalle ja
hevos-pavulle. Kiinassa ja Japanissa 011 menettelytapaa
jo ammoisista ajoista käytetty korsiviljallekin
(n. s. istutusviljelys). Justus von Liebig puhui
jo aikanaan tästä kiinalaisesta viljelystavasta
eurooppalaisille saamatta kuitenkaan huomiota
osakseen. Vasta venäläis-japanilaisen sodan
jälkeen on menettelytapa joutunut kokeilun
alaiseksi Euroopassa varsinkin Venäjällä. J. F. S.

Multia (ruots. M ui di a). 1. Kunta
Vaasan 1., Kuortaneen kihlak, Keuruun-Pihlajaveden
Multian nimismiesp.; kirkolle Keuruun
rautatieasemalta 18 ’/2 km. Pinta-ala 776.8 km’, josta
viljeltyä maata (1910) 2,433 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 902 ha). Manttaalimäärä 15’/«. ta-

Multahappo—Multia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0411.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free