- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
783-784

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Multahappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

783

lonsavuja 114. torpansavuja 216 ja muita savuja
174 (1907). 4.079 as. (1912); 833 ruokak., joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 509
(1901). 309 hevosta, 1.627 nautaa (1911). —
Kansakouluja 5 (1913). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Keuruun kanssa. Lähin apteekki
Keuruun kirkolla. Teollisuuslaitoksia:
Kuren-kosken ja Uitamonkosken myllyt. — 2.
Seurakunta, konsistorininen. Porvoon hiippak..
Ruoveden rovastik.: peiustettu 1795
rukoushuonekunnaksi Keuruun emäseurakuntaan, tuli kappeliksi
son. päät. 21 p :ltä syvsk. 1831 ja itsenäiseksi
khra-kunnaksi sen. päät. 4 ]):ltä maalisk. 1872.
Ensi-mäinen vakinainen khra v:sta 1886 alkaen.
Kirkko puusta, rak. v. 1795, kokonaan uusittu
vv. 1900-01. [..Multian kappelista" (Suometar
v. 1861. N :o 19); Akseli Warén, ..Keuruun
pitäjän historia".] L. 11-nen.

Multiainen 1. m u 1 t a p o n k k i ks. Asui
n-r ä k e n n u s.

Multiplaani, monitaso 1. monikattoinen
lentokone, vrt. I 1 m a p u r j e h d u s.

Multiplikaattori (lat. multiplic<i’re = tehdä
monenkertaiseksi), Sehweiggerin ja Poggendorffin
keksimä kehys, jonka sisässä galvanomet rin
magneetti neula heilahtaa ja jonka ympäri on
kääritty lukuisia kierroksia eristettyä
vaskilankaa galvaanista virtaa varten. U. 8 :n.

Multiplikatsioni (lat. m ulliplicfi’ tiö =
monenkertaiseksi tekeminen), kertolasku (ks. t.).

Multituberkulaatit (Allotlieria), pienikokoisia
muinaisajan alkuiinettäväisiä. joilla oli
poskihampaissa 2-3 riviä nystyröitä, kuten vieläkin
elävällä nokkaeläimellä sikiöaikana. Esiintyivät
mesozooisella ajalla, osittain vielä
tertiäärikau-dellakin. P. li.

Multum (lat.). paljon; leikillisessä puheessa:
raha, varallisuus. — M u 11 u m. n on m u 11 a,
,,paljon, mutta ei monenlaista".

Multungula ks. Paksunahkaiset.

Mumma, eräs uuden ajan alkupuolella usein
mainittu väkevä olutlaji, jota alkuansa
valmistettiin Braunscliweigissa ja sitten muuallakin.

K. C.

Mummius, Luri u s, Rooman konsuli v. 146
e. Kr. Senjälkeen kuin Metellus jo oli useat
kerrat voittanut akhaialaiset. sai M.
hänen valloitustyönsä jatkettavakseen ja osoitti
siinä tehtävässä häikäilemätöntä
säälimättömyyttä. Hän hävitti Korintou kaupungin maan
tasalle ja raastoi Kreikasta laivanlastittain
taideaarteita, joita lahjoitteli Italian temppelien
koristuksiksi. Tehtyään siten Kreikasta roomal.
provinssin hän sai kunnianimen A c h a i c u s. —
Hänen nuorempi veljensä Spurius saavutti
huomiota puhetaidollansa ja kirjallisilla
harras-tuksillansa. E. H-l.

Muna (ovum), eliiint., monisoluisten eläinten
munasolu (ks. t.) ympäröivine verhoineen.
Sisintä, itse munasolun erittämää kalvoa
nimitetään mun a kelmuksi (membrana vitellina),
m.-sarjain follikelisolujen erittämä on n. s. o h
o-r i o li-k aivo (nisäkkäiden munien zona
pellu-rida). Milloin chorion on kova, on siinä siittiön
sisäänpääsyn helpottamiseksi aukko, s i i t
e-reikä 1. mikropyle tai useampia sellaisia.
Tällaisia 2 verhon ympäröimiä ovat nisäkkäiden ja
useiden selkärangattomien m:t.
Sammakkoeläimillä m.-tiehyt erittää edellämainittujen kalvo-

784

Kananmunan rakenne. s. kuori, s.m. ulompi, is.m. sisempi
kuorikalvo, a.ch. ilmakammio, w. munanvalkuainen (a: sen
sisin kerros), ch.l. munanvalkuaisnuurat, vt. chorion-kalvo,
y.y. ja w.y. munankeltuaisen eri kerroksia, b.l. aihe, josta
kananpoikanen kehittyy.

jen ulkopuolelle hyytelökerroksen. Matelijoilla
ja linnuilla erittyy m.-tiehyessä
niunanvalkuais-kerroksia sekä suojaava nahka- tai kalkkikuori.
Sisin munanvalkuaiskerros on hyvin kiinteätä ja
siitä lähtee 2 kierteistä munanvalkuaisnuoraa
(chalasa), jotka muiden kerrosten läpi kulkien
päättyvät m:n terävään ja tylppään päähän. Vai
kuaista ympäröi 2 ohutta kalvoa, n. s. kuorikal
vot. Kalkkikuori on huokoinen, joten ilma voi
tunkeutua munaan. Erikoinen ilmakammio on
linnun munan tylpässä päässä kuorikalvojen
välissä. Muodoltaan m. on eri eläinryhmissä
erilainen. useimmiten kuitenkin pallo- tai
soikio-mainen. II. A. S.

Munahammas, lintujen ja useiden matelijain
sekä nokkasiilin poikasien välileuan päässä oleva
sarveislisäke, jolla ne ryömiessään munasta
särkevät ympäröivän kuoren. M. häviää
myöhemmin. P. B.

Munajohdin ks. Sukupuolielimet.

Munakka, rautatiepysäkki Seinäjoen-Vaasan
rata-osalla n. 8 km Seinäjoelta, Seinäjoen ja Ylis
taron asemien välillä.

Munalukko 1. e t u 1 u k k o, erityinen
lukko-muoto. jota käytetään yksinkertaisten arkkujen,
vajanovien y. m. s. lukitsemiseen siten, että se
on ripustettu esim. molempiin toisiinsa
lukittaviin osiin kiinnitettyihin määrlvihin. Säppi y. m.
lukon osat ovat sovitetut umpinaisen kotelon
sisään. johon on myös nivelellä kiinnitetty lukon
sangan toinen pää. kun toisen pään taas
lukittaessa kiinnittää koteloon joko säppi tai muu
sulkulaitoksen osa. vrt. Lukko. V. 11.

Munankeltuainen ks. M u n a s o 1 u.

Munan vakoutuminen ks. M u n a s o 1 u.

Munanvalkuainen ks. Muna ja
Munasolu.

Munanvalkuaisaineet, valkuaisaineet,
p r o t e i i n i a i n e e t, yhteisnimitys suurelle
ryh-niiille hiiltä, vetyä, happea, typpeä, rikkiä ja
usein myöskin fosforia sisältäviä munan
valkuaisen kaltaisia aineita, jotka syntyvät kasveissa
ja keräytyvät etenkin niiden siemeniin sekä
muodostavat suurimman osan eläinkudoksen
ainemassasta. Nimitys proteiiniaineet (kreik. prötox =

Multiainen—Munanvalkuaisaineet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0412.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free