- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
789-790

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Munch-Petersen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

789

Mu nch-Petersen—Munck

790

van harvinaisella tunneherkkyydellään
vaikuttavat „Sairas lapsi" (1885, useita toisinnoksia) ja
hänen ensi kehityskautensa suurvaltaisin
maalaus ja koko Norjan taiteen mestariteosten
joukkoon kuuluva, niinikään sairasta tyttöä äitineen
esittävä „Kevät" (1889). Seuraavissa 1890-luvulla
syntyneissä teoksissaan, esim. maalaussarjassa
.,18 aihetta nykyaikaisesta sielunelämästä"
(„Mies ja nainen", „Sfinksi", „Vampyyri",
..Mustasukkaisuus", „Huuto" y. m.) tai kuvissa
..Puberté". „Madonna" ja „Kuolema" M. luopuu
todellisuudenkuvauksesta ja esittää mitä
suurimmalla ,,ekspressionistisella" vapaudella ja
koristeellisella värinkäsittelyllä aavistuksellisia
tunnelmiaan, jotka keskittyvät inhimilliseen
elä-mäntuskaan, viettiin, tautiin ja kuolemaan.
Tällaisten aiheiden ohella hän maalaa myöskin
syvä-tunteisia maisemia, kuten esim. „Kesäyö" ja
..Valkea yö" (Kristiaanian taidemuseossa) sekä
erinomaisen terävää luonteenkuvausta ilmaisevia
muotokuvia, kuten 1889 maalattu kirjailija Hans
Jægerin tai hänen sisarensa (1892) ja oma
kuvansa (1895, kaikki Kristiaanian taidemuseossa).
M:n viimeaikaisesta tuotannosta on mainittava
paitsi muotokuvia (Nietzsche. .,Ranskalainen",
„Saksalainen", Helge Röde, toht. Jakobsen y. m.)
sommitelmat „Marat’n kuolema" ja moniosainen
..Elämäniät" (tämän uimamiehiä esittävän
maalauksen keskikuva on, samoinkuin G. Scliieflerin
muotokuva, Antellin kokoelmissa) sekä
Kristiaanian yliopiston juhlasalin maalaukset. Hän on
myös tehnyt suuret määrät oivallisia
radeerauk-sia, kivi- ja puupiirroksia. Paitsi Kristiaaniassa
on M:n töitä ollut näytteillä m. m. kaikissa
Saksan suurimmissa kaupungeissa sekä Wienissä,
Pariisissa, Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja
Helsingissä. Alunpitäen hänen taiteensa on
herättänyt erikoista huomiota, jopa
mielenkuoliun-taakin. ja se on saanut osakseen paljon
vihollisia, mutta myöskin innokkaita ystäviä,
ennenkaikkea Saksassa. Norjan taiteilijoista M. on
kuuluisin mies ja nousevan maalaripolven
johtaja, joka omistaa mitä loistavimmat
maalaukselliset lahjat ja jolla viivataiteilijana on suuri
sommittelijankyky. Hän on omituinen,
omaperäinen persoonallisuus, yhtaikaa mietiskelijä ja
lyyrillinen runoilija, mutta samalla kovin
epätasainen taiteilija. Sillä työssään ei M. aina
osoita yhtä suurta kestävyyttä kuin innostusta
ja usein hän on aivan liiaksi laiminlyönyt
muotopuolen sisäisten näkemyksiensä, ajatustensa ia
tunteittensa kustannuksella. [Meier-Graefe (1893),
M. Lindé (1902), H. Esswein (1906), G. Schiefler,
„Das graphische Werk von E. M. bis 1906"(1907)
ja J. Thiis, „Norske malere og billedhuggere"
(1907).] E. R-r.

Munch-Petersen [murjk-J, Hans Vilhelm
(s. 1869), tansk. oikeusoppinut, professorina
Köö-penhaminasssa v:sta 1901; teoksia: „Den
borger-lige ret i hovedtræk" (1901), „Retsreformen med
hensyn til vor strafferetspleje" (1902), ,,Dansk
civilproces" (1906-11), „Den ny retspleje belvst
i sine grundtræk" (1908).

Munck-s u k u j a tavataan Suomessa kaksikin :
Fulkilan M. („M. af Fulkila") ja
Somer-niemen M. („M. af Sommernäs"). Edellisen
alkaja oli Mikko Paavalinpoika M.,
Nulija-lan herra Vehmaalla, aateloitu 1585, josta
enemmän alempana. Somerniemen suku oli taas Tans-

kasta kotoisin ja tuli Suomeen 1600-luvun alussa,
jolloin Antti Joninpoika M. (k. 1634)täällä
otti osaa sotaan Venäjää vastaan ja 1614 sai
melkoisen läänityksen Somerossa. Hänen poikansa
oli Viipurin jalkarvkmentin eversti Antti M.
(k. 1678), Palikaisten herra, 1648 Ruotsissa
aateloitu nimellä „M. af Sommernäs", joka
Somer-niemelle rakennutti pienen kirkon, vaikka se
vasta 16S2 tuli eri kappeliseurakunnaksi
..Pali-kais-rouvan ja kappelitalonpoikain hartaan
pyynnön tähden". Näiden sukujen virallisissa
suku-johdoissa on tapahtunut se erehdys, että eräs,
vielä elossa oleva haara Somerniemen suvusta
on tullut merkityksi Fulkilan sukuun, joka itse
asiassa miespuolelta sammui 1778. Tästä
haarasta polveutuu m. m. vapaaherrainen (ja
krei-villinen) M.-suku. [Jully Ramsay, ..Frälsesläkter
i Finland intill Stora ofreden".]

1. Mikko Paavalinpoika M. (k. 1599),
soturi, toimi 1580-luvulla voutina ja
lainluki-jana eri paikoissa Suomessa, aateloitiin 1585 ja
oli 1591-97 Pohjois-Suomen voutina. Kun Arvi
Stålarm joulukuussa 1597 uudestaan sai Turun
linnan haltuunsa, määrättiin M. P., joka
näyttää olleen hartaimpia kuninkaallisen puolueen
kannattajia, Turun linnan päälliköksi ja tämä
puuhasi innolla sotavoimien vahvistamiseksi,
m. m. rasittaen talonpoikia kovalla linnaleirillä.
Turun linnan antautuessa uudestaan 1599, hän
joutui herttuan valtaan, tuomittiin, vastoin
sopimusta, kuolemaan ja mestattiin muiden keralla
10 p. marrask.; pää pantiin virpeen raastuvan
muurille. Hänen leskensä, Margareeta Starck, sai
kuitenkin pitää perintötilansa ja eli vielä 1618.

2. Hannu M. (k. 1635), soturi, edellisen
poika, otti kunnialla osaa kymmenvuotiseen
Venäjän sotaan Jaakko De la Gardie’n johdolla ja
sai 1615 takaisin isänsä perintötilan Fulkilan.
Tuli 1614 Käkisalmen läänissä olevan sotaväen
ylipäälliköksi, teki retken Aunuksenmaahan ja
voitti heinäk. 27 p. Ristilahdella Uukuniemessä
sinne samonneen venäläisparven, jolloin useita
lippuja valloitettiin ja paljon vankeja otettiin.
M. haavoittui taistelussa, nimitettiin seur. v.
Käkisalmen käskynhaltijaksi, 1617 Stolbovan
rauhanteossa määrätyn rajan kävijäksi, 1622
Suomen aatelislipulliseu everstiksi, 1627
Brauns-bergin käskynhaltijaksi ja 1634 Tarton
linnanvoudiksi. Kuoli 1635 ja haudattiin muurattuun
hautaan Turun tuomiokirkkoon.

3. Juhana M. (1614-63), varapresidentti,
ntaamarsalkka, edellisen poika, palveli
nuorempana sotaväessä, mutta oli pakotettu
sotapalveluksesta luopumaan päähän saamansa
parantumattoman haavan takia. Nimitettiin 1641
asessoriksi Turun hovioikeuteen ja 1654 sen
varapresidentiksi. M. oli varakas ja arvossa pidetty
mies ja aateliston maamarsalkkana Turun
maa-päiväkokouksessa 1657. Haudattu Turun
tuomiokirkkoon.

4. Adolf Fredrik M. (1749-1831), kreivi.
Kustaa III :n suosikki, syntynyt Rautakylässä
Mikkelin pitäjässä, aliupseeri Savon
rykmentissä, tuli 1765 Tukholmaan hovipojaksi, 1772
hovitallimestariksi, 1775 aatelislipullisen
ratsumestariksi, 17S2 everstiluutnantiksi. M.
saavutti Kustaa III:n suuren suosion ja tuli
tunnetuksi varsinkin siitä, että hänen 1775 onnistui
aikaansaada sovinto kuninkaan ja kuningatta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0415.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free