- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
793-794

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Munif paša ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Munif pasa—Munkäcsy

794

lurin, preetorit, ediilit) ja kaupunginneuvosto,
ordo decurionum, jossa oli 100 eliniäksi valittua
jäsentä. — Kaupunkien hallintoa koskevat lait
ovat suureksi osaksi säilyneet kahdessa
Hera-kleasta löydetyssä pronssitaulussa ja 1851
löydetyissä esp. Salpensan ja Malacan kaupunkien
lakikokoelmissa. — [E. Kuhn, „Die städtisehe und
biirgerliche Verfassung des röm. Reiches"
1804-65), Marquardt, ..Römische Staatsvervvaltung"
(1881-85).] E. H-l.

Munif pasa (s. 1832). turkkil. valtiomies.
Hänellä on varsinkin suuret ansiot turkkil.
opetuslaitoksen suhteen, jota hän johti sulttaani Abdul
Hamidin hallitessa kaksi eri kertaa. Ne lukuisat
koulut, joita on Turkissa perustettu viimeisinä
vuosikymmeninä, ovat pääasiallisesti hänen
aloitteestaan syntyneet. M. perusti kuuluisan museon
muinaisesineitä varten Konstantinopoliin. Hän on
myöskin toiminut kirjailijana, sekä itsenäisenä
että käännellen. E. M-a.

Munikhia fmünikhi’à] I. M u n y k li i a. 1.
Pei-raieuksen niemimaan koillisosassa oleva jyrkkä
kalliokumpu (86.s m yi. merenp.). Vähää ennen
karkoittamistaan tyranni Hippias ryhtyi sitä
linnoittamaan: makedonialaisvallan aikana pidet
tiiu M:ssa makedonialaista linnaväkeä. — 2. M:n
vuoren kylkeen tunkeutuva pyöreähkö lahti, joka
aallonmurtajilla tehtiin erittäin turvalliseksi
sota-satamaksi. Sen rantoihin rakennettiin
sotalaivoja varten joukko katollisia telakoita. M:n
satama kuului Themistokleen Ateenaa varten
suunnittelemaan suurenmoiseen satamakompleksiin.
ollen itäisin Peiraieuksen kolmesta pääsatamasta.
ks. P e i r a i e u s. O. E. T.

Munisipaali (lat. municlpium),
kaupunkikuntaa koskeva, kaupungin hallintoon kuuluva.

Munk, Jens (1579-1628), tansk. merenkulkija
ja löytöretkeilijä, purjehti 12-vuotiaasta merillä,
ajoittain hollantilaisten sotalaivoilla, johti 1610
Kristian IV:n Novaja Zemljaan lähettämää
retkikuntaa, otti kunniakkaasti osaa Kalmarin
sotaan, perusti 1617 ensimäisen tansk.
valaanpyynti-yhtiön. V. 1619 kuningas lähetti M:n tämän
suunnittelemalle luoteisväylän etsintäretkelle,
mukana 2 alusta ja 64 miestä. Alukset tarttuivat
jäihin Hudsonin-lahdessa, ruokavarain puute ja
odottamaton kylmyys surmasivat melkein koko
miehistön. Ainoastaan kahden miehen kanssa M.
puolinäännyksissä pelastui Bergeniin 1620.
Retkestä hän julkaisi kertomuksen ..Navigatio
Sep-tentrionalis" (1624). — Sittemmin M. oli
päällikkönä useilla sotalaivastoretkillä, m. m.
amiraalina kolmikymmenvuotisessa sodassa. [P.
Laurid-sen, „Jens Munks Navigatio Septentrionalis"
1883.] E. E. K.

Munk, Ivirsten (1598-1658), Tanskan
kuninkaan Kristian IV :n morganaattinen puoliso,
oli hovimarsalkan ja Norjan käskynhaltijan
Ludvig Munkin tytär, ja naitettiin 1615 Kristian
IV:lle, jolle synnytti yksitoista lasta. Kauan
aikaa oli kuningas häneen suuresti kiintynyt, mutta
sitten suhde kylmeni, ja 1630 K. M. lähetettiin
pois hovista ja eli sitten jonkunlaisessa
vankeudessa kuninkaan kuolemaan asti. Hänen
lapsistaan on tunnetuin Eleonore Kirstine, naitettu
valtakunnan hovimestarille Korfitz Ulfeldtille
(ks. t.). K. O.

Munkäcs [muTjknls], kaupunki
Koillis-Unka-rissa, Beregin komitaatin pääkaupunki, sijaitsee

| Karpaattien juurella, Tiszan lisäjoen Latorezan
ja rautatien varrella; 14.416 as. (1901), joista
6.600 mooseksenuskolaisia, 3,500 kreik.-katolisia,
2.800 roomaL-katolisia. — Kreik.-katolinen
tuomiokirkko, Schönbornin kreivien linna, maalari
Munkäesyn syntymäkoti. Harjoitetaan
viininviljelystä, vuorityötä, käsiteollisuutta. Lähellä on
| M:n linna 188 m korkealla kalliolla; se on
kuulunut Unkarin huomattavimmille suvuille
I (Hunyadi, Zäpolya, Räköczi, Esterhäzy, Bethlen
y. m.) ja ollut tärkeä sen historiassa; kuuluisa
m. m. Imre Thökölyn puolison Ilona Zrinyi’n
kolmivuotisesta sankarillisesta puolustuksesta
keisarillisia vastaan (antautui 1688) ja ennen
paljon käytetty valtiovankien säilytyspaikkana. —
Tarun mukaan unkarilaiset saapuivat Unkariin
M;n kautta. (E. E. K.)

Munkäcsi, B e r n å t [murjkälsi harmit]
(s. 1860), unk. kielentutkija, Budenzin (ks. t.)
oppilaita, fil. tolit. 1882. v:sta 1890 Budapestin
juutalaisseurakunnan kouluntarkastaja; kävi 1880
tutkimusmatkalla Moldovan csängö-un karilaisten,
1885 votjaakkien ja tsuvassien, sekä 1888-89
vogulien luona. Julkaissut suuren joukon
urali-altailaisia kansoja ja kieliä — varsinkin
suo-malais-ugrilaisia — koskevia arvokkaita
aines-kokoelmia sekä tutkimuksia, joista tärkeimmät
ovat: .,Az altaji nvelvek szämképzése"
(«Altailaisten kielten numerus-muodostumat",
Budenz-album, 1884), «Votjäk népköltészeti
hagyomä-nyok" (..Votjaakkilaista kansanrunoutta", 1887),
,,A vogul nyelvjäräsok szöragozäsukhan
ismor-tetve" («Vogulin murteiden sanantaivutus", 1894),
suurenmoinen ja suuriarvoinen vogulilainen
kansan runouskoköelma ..Vogul népköltési
gyiijte-mény" I-IV (1892-1910; vielä keskeneräinen).
..A magyar népies haläszat miinyelve"
(«Unkarilaisen kansanomaisen kalastuksen terminologia",
1893), «A magyar magänhangzök történetéhez"
(«Lisiä unkarin vokaalien historiaan", 1895),
voijaakin kielen sanakirja ..A votjäk nyelv
szö-tära" (1890-96), ..Arja és kaukäzusi elemek a
finn-magyar nyelvekben" T
(«Suomalais-ugrilais-ten kielten arjalaisia ja kaukaasialaisia aineksia".
1901). M:n muut tutkimukset ja kirjoitukset
(etupäässä suomalais-ugrilaisen kielitieteen,
unkarin kielen ja unk. kansatieteen ja esihistorian
alalta) ovat enimmäkseen ilmestyneet
aikakauskirjoissa «Nyelvtudomänyi közlemények", «Magyar
nyelvör", ..Keleti szemle" (jonka toimittaja) ja
«Ethnographia" (toimittajana 1890-1011). M.
kuuluu niihin kielentutkijoihin, jotka pitävät kaikkien
n. s. urali-altailaisten kielten keskinäistä
sukulaisuutta varmana. Viimeksi hän on perustellut
tätä mielipidettään kirjoituksessa „Az ural-altaji
népek" («Urali-altailaiset kansat", nykyjään
ilmestyneen unkarinkielisen yleisen
kirjallisuudenhistorian «Egyetemes irodalomtörténet"in IV:ssä
osassa, siv. 1-68). Y. W.

Munkäcsy [murjkätsi], Mihaly, alk. .Mi
cliael Lieb (1S46-1900), unk. taidemaalari. Oli
alkuaan puuseppä, opiskeli maalaustaidetta
Wienissä ja Miinchenissä ja sai Pariisissa
vaikutusta Courbefsta ja Diisseldorfissa Knausista.
Saavutti ensiksi mainetta laatukuvalla
..Kuolemaantuomitun viime hetket" (1869.
Philadelphiassa), joka väritykseltään on hyvin tumma
niinkuin yleensä M :n varhaisimmat maalaukset.
Esitettyään senjälkeen unk. aiheita, M. muutti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0417.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free