- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
799-800

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Munkkilaisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

799

Munkkilatina—Mu

nkkisaaren tehtaat

800

osoittaunut varsin soveliaaksi ulospäin
tarkoitetulle vaikutukselle esim. sairaanhoidon ja
alemman kansanopetuksen alalla, ja monet
kongre-gatsionit ovat sentähden nykyään jäsenluvultaan
suuremmat kuin vanhat järjestöt.
Kongregatsio-neja ovat oratoriaanit (per. 1548). lazaristit
(1624), laupeudensisaret eli Yincentius-sisaret
(per. 1633), kouluveljet (1725) ja redemptoristit
(1732). Kongregatsionien ja uskonnollisten
yhdistysten välinen raja on epämääräinen.

18 :s vuosis. valistusvirtauksineen oli
epäsuotuisa m:lle. 1750- ja 60-luvuilla alkoi
romaani-laisissa maissa ankara liike jesuiittoja vastaan,
joka johti veljistön lakkauttamiseen 1773.
Itävallassa Joosef II 1780-luvulla lakkautti paljon
luostareita (luku väheni 2.163 :sta 1,425 :een), ja
Ranskassa nousi vallankumouksen mukana 1789
todellinen myrsky m :tta vastaan. Seuraavina
vuosikymmeninä „maallistutettiin" suuri joukko
luostareita, ei vain Ranskassa, vaan myös
Hollannissa, Saksassa, Italiassa. Espanjassa ja
muualla: niiden omaisuus otettiin valtiolle ja
rakennukset käytettiin muihin tarkoituksiin.
Mutta Napoleonin kukistumista seuraavana
taan-tumuskiuitena alkoi m:lle uusi nousu, lähtien
jesuiitta veljistön uudistuksesta 1814. Varsinkin
1830-luvulta katolisessa maailmassa vallalle
päässeen ultramontanismin henki on ollut edullinen
sen levenemiselle. Esim. Belgiassa oli v. 1827
luostareita 265, v. 1909 2.764; Preussissa oli
v. 1886 munkkeja sekä nunnia 7.248, v. 1909
30,825. Eri munkkikuntien jäseniä oli v. 1910
seuraava määrä: fransiskaaneja 16.968,
jesuiittoja 16.293, kapusiineja 10.056. benediktiinejä
6.457. sistersiläisiä 4.677, dominikaaneja 4,476
j. n. e. Yleistilastoa koko roomalaiskatolisesta
m:sta on melkein mahdoton antaa.

Kun m. niin läheisesti koskee yhteiskunnallista
elämää, on enimpien nykyaikaisten valtioiden
lainsäädännössä sitä koskevia, enimmäkseen
rajoittavia määräyksiä. Useat valtiot ovat
kokonaan tai osaksi kieltäneet munkistot ja
kongre-gatsiouit tai joitakuita niistä: niinpä ovat v:sta
1872 jesuiitat kielletyt Saksan valtakunnassa.
Ranskassa, jossa m. 19:nnellä vuosis. oli
tavattomasti kasvanut (1901 noin 214.000
jäsentä, yli 1 miljardin omaisuus kiinteistössä),
ryhtyi \Yaldeck-Rousseau’n
radikaalis-tasavaltai-nen hallitus kultusministeri E. Combes’in (ks.t.)
johdolla taisteluun sitä vastaan. V. 1901
säädettiin yhdistyslaki, joka teki munkki- ja
nunna-järjestöjen olemassaolon Ranskassa riippuvaksi
erityisestä luvanpyynnistä. Useimmat eivät
alistuneet lupaa pyytämään, ja jäljellä olevista
enimmät eivät saaneet, vaikka pyysivät: kaikki
nämä lakkautettiin ja suurin osa niiden
kiinteätä omaisuutta joutui valtiolle. V. 1904
säädettiin, etteivät kongregatsionit saaneet antaa
minkäänlaista kouluopetusta. Muissakin sekä
Kuroopan että Ameriikan romaanilaisissa maissa
ovat m:n vaiheet olleet mitä likeisimmässä
yhteydessä valtiollisten puolueiden — klerikaalien
ja liberaalien — valtasuhteiden kanssa;
liberaalien voitto on tavallisesti heti johtanut m :tta
rajoittaviin toimenpiteisiin. Niin alkoi
Portugalissa heti maan tultua tasavallaksi 1910
munkkien ja nunnien karkoitus. [O. Zöckler, „Askese
und Mönchtum" (1897): L. Moltesen, „Det kristne
munkevæsen, dets oprindelse og förste udvik-

ling" (1901); M. Heimbucher, „Die Orden und
Kongregationen der katholisehen Kirche" (2:nen
pain. 1907-08): lyhyt yleiskatsaus: A. Harnack.
..Das Mönchtum. seiue Ideale u. seine Geschichte"
(7 :s pain. 1907) ; K. G. Leinberg, ,.De finska
klostrens historia" (1890).] J. G.

Munkkilatina, virheellinen, huono latinan
kieli, joka on saanut nimensä keskiajan
kirkonmiesten kirjoituksissa esiintyvästä, usein sangen
huonosta kielenkäytöstä; toisella nimellä myös
kyökkilatina. E. H-l.

Munkkilikööri 1. benediktiinilikööri
ks. F é c a m p.

Munkkilupaus, juhlallinen lupaus, jonka
luostariin astuva henkilö tekee läpikäytyään
..noviisina" vähintään vuoden kestävän
koetus-ajan. M:een sisältyy kolme sitoumusta:
köyhyys, puhtaus ja kuuliaisuus, vrt.
Munkki-1 a i s u u s. J. G.

Munkkiniemi, ruots. M u n k s n ä s, 1 V4
manttaalin suuruinen kaksinaisesti ratsuvelvollinen
säteri Helsingin pitäjässä n. 6 km Helsingin
keskikaupungilta ja 3 km Töölön raitiotien
pääteasemalta luoteeseen. Pikku-Huopalahden
länsirannalla. Pinta-ala kokonaisuudessaan 561 ha.—
V. 1616 Kustaa II Aadolf lahjoitti M:n
alitalli-mestari Gert Skyttelle, jonka kuoltua se oli
hänen leskensä Kristina Fredagin hallussa.
Sittemmin omistivat tilan 1600-luvun lopulla luutnantti
Matts Persson ja sotakomissario Johan Wittman.
Gripenberg-suvun kantaisä, 1700-luvulla ja
1800-luvun alussa Mattheiszen-suku, v:sta 1833
kenraali, vapaaherra A. E. Ramsay ja v:sta 1861
viimemainitun poika, kenraali G. E. Ramsay,
joka 1910 möi tilan Aktiebolaget M. G.
Steniukselle (kauppahinta 1.500.000 mk.) pidättäen
itselleen päärakennuksen ja sitä ympäröivän
palstan. joka 011 muodostettu eri, „Villa
Munks-näs" nimiseksi tilaksi. Tätä ennen oli jo tilasta
myöty Granön saari huvilapalstoiksi.
Aktiebolaget M. G. Stenius aikoo perustaa tilalle
esikaupungin arkkitehti Eliel Saarisen laatiman
suunnitelman mukaan sekä rakentaa sinne Töölöstä
raitiotien. — Kartanon tiilisen päärakennuksen
kaksikerroksinen keskiosa 011 Mattheiszen-suvun
ajoilta, yksikerroksiset siivet ovat rakennetut
Engelin piirustusten mukaan 1840. Arvokas
empire-tyviinen huonekalusto.

A. Es.

Munkkisaaren tehtaat (toiminimi M u n
k-h o 1 m e n s f ab r i k e r-K. H. Renlund &
C:o, omistajat K. H. Renlundin kuolinpesä,
Schildt & Hallberg, konsuli J. N. Carlander,
johtaja L. Lerche, isännöitsijä John Sjöblom)
sijaitsevat Helsingissä, Hietalahden sataman
eteläpuolella olevalla Munkkisaarella. Sinne perusti
J. N. Carlander parikymmentä v. sitten
luujauhoja liimatehtaan, joka sittemmin joutui
Munkkisaaren o.-y:lle. Tämä rupesi 1899 valmistamaan
nahkoja (pari v. myöhemmin myös kenkiä),
mutta lopetti seur. v. aikaisemmat
valmistushaa-rat. V. 1903 yhtiö joutui vararikkoon, jolloin
laitos siirtyi nyk. omistajalle. Nahkatehdasta
laajennettiin tuntuvasti ja 1909 perustettiin
sa-tulasepäntehdas. Valmistus käsittää nykyään
(kun jalkineiden valmistus 011 lopetettu)
pohja-nahkaa, juhtia, valjaita ja mänttinahkahihnoja.
Valmistuksen arvo kohosi 433,771 mk :sta 1904
2,450,428 mk :aan 1912. — Tuotteet myydään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0420.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free