Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Munks ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
801
Munks—
Munthe
802
enimmäkseen Suomeen, ajoittain joku määrä
viedään myös Venäjälle. E. E. K.
Munks, ratsutila Siuntion pitäjässä 8 km
Siuntion rautatieasemalta luoteeseen, käsittää
nyk. M :n ja Störsbyn kylät, yhteensä 4
manttaalia. Tilalla on vesimylly, höyrysaha ja
tiilitehdas. — Omistajat eri aikoina: 1800-luvun
keskivaiheilla Sundmark-suku, sitten
Degerth-suku ja v :een 1913 Th. Thorström. A. Es.
Munksnäs ks. Munkkiniemi.
Munkälfven ks. Uutuanjoki.
Munsala. 1. Kunta, Vaasan 1., Lapuan
kihlak., Uudenkaarlepvyn-Jepuan-Munsalan
nimis-rriiesp.; kirkolle Uudestakaarlepyystä 14 km.
Pinta-ala 260.4 km’, josta viljeltyä maata (1910)
6.215 ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,055 ha).
Manttaalimäärä 51 "/,4, talonsavuja 455,
torpan-savuja 47 ja .muita savuja 312 (1907). 4.644 as.
(1912), joista suomenkielisiä 30. S81
ruokakuntaa. joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 510 (1901). 570 hevosta, 2,366 nautaa
(1911). — Kansakouluja (1913) 6 (ruotsink.).
Eläinlääkäri yhteinen Uudenkaarlepyvn ja
Jepuan kanssa (asuntopaikkana Uusikaarlepyy).
Uudenmaan osakepankin haarakonttori. -—
Teollisuuslaitoksia: Munsalan saha ja mylly;
nah-kurintehdas (kirkolla); meijeri (Storsvedissä).
— Kotiteollisuutena harjoitetaan huomattavassa
määrin työkärryjen tekoa (Pensalan kylässä). —
Lähin laivalaituri Kantlahden kylässä, n. 13 km
kirkolta (lounaaseen). — 2. Seurakunta,
kon-sistorillinen, Turun arkkihiippak., Pietarsaaren
rovastik.; Uuteenkaarlepyyhyn kuulunut kappeli,
per. ennen v. 1734, sai oman papin 1755,
erotettiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
2 p:ltä marrask. 1857 (ensimäinen vakinainen
khra v:sta 1874). Kirkko harmaasta kivestä, per.
1779 (vihitty 1792). — Monän kylässä
baptistiseurakunta. L. JI-nen.
Munster [manata], Irlannin lounainen
maakunta: 24,554 km’, 1,033,085 as. (1911), joista
n. 93 °/0 katolisia. M. on Irlannin maakunnista
se, joka osoittaa suurinta väestön vähentymistä
(1841 2,396,161 as.). M. jakaantuu 8
kreivikuntaan.
Munsterhjelm [-jelm], 1. Magnus
Hjalmar M. (1840-1905), suom. taidemaalari; synt.
Toivoniemen kartanossa Tuuloksen kappelissa.
Opiskeli v:sta 1860 Düsseldorfissa W.
Holmbergin, Guden ja O.
Achen-bachin johdolla ja 1865-66
ja 1867-70 Karlsruhessa
niinikään Guden
oppilaana sekä jatkoi
opintojaan Miinchenissä 1873-74
ja 1875-76 ynnä
Düsseldorfissa ja Pariisissa
1881-82. Holmbergin
jälkeen M. oli aikoinaan
13. Lindholmin rinnalla
Suomen
maisemamaalauksen etevin edustaja, jonka
suuresti suositut taulut
ovat levinneet verraten
laajalle kotimaankin
rajojen ulkopuolelle. Hän oli
erittäin tuottelias ja
kätevä taiteilija, jonka maalauksissa säilyy miltei
kauttaaltaan saksalaisen, etenkin
diisseldorfilai-26. VI. Painettu »/, 14.
sen, koulun leima. Uudemmista taidesuunnista
on kuitenkin ransk. ulkoilmamaalaus ainakin
sikäli häneen vaikuttanut, että hän palattuaan
Pariisin matkaltaan 1882 saattoi toisinaan
maalata maisemansa suoraan luonnosta sekä käytti
valoisampaa ja kirkkaampaa väriasteikkoa.
Muuten M. yleensä sommitteli enimmäkseen sisämaan,
varsinkin hämäläisen kotiseutunsa luontoa
esittävät kuvansa ulkomuistista ja mielikuvituksen
tai pienten harjoitelmien mukaan.
Ihanteellisissa, idyllimäistä rauhaa ja päivänpaisteista
iloisuutta tai haaveellista kuutamotunnelmaa
tulkitsevissa maisemissaan hän mielellään kuvaa
järvien, joskus merenkin, rannikoita ja useammin
kesä- kuin syksy- tai talviaiheita. Ateneumin
kokoelmissa on 13 M:n maalausta. M.
valittiin 1874 Pietarin ja 1897 Ruotsin
taideakatemian jäseneksi sekä 1901 Suomen
taiteilijaseuran kunniajäseneksi. [J. J. Tikkanen, „Finska
konstföreningen 1846-96" ja „Finsk biografisk
liandbok".] — 2. Alarik Gustaf
Valde-m a r M. (s. 1873), taidemaalari, edellisen
veljenpoika; opiskellut Helsingissä ja Pariisissa.
Maalannut maisemia, varsinkin leveästi ja
itsenäisesti käsiteltyjä kuvia Turusta ja sen
läheisyydestä.
Munteerinki (ruots. mundering), sotilaan
puvusto, varustus.
Munthe [muntte]. 1. Ludvig M. (1841-96),
norj. taidemaalari; opiskeli v:sta 1861
Düsseldorfissa, jonne jäi asumaan loppuiäkseen. M.
saavutti kuuluisuuden kosmopoliittis-luontoisilla.
alkuaan maalauksellisesti erittäin ansiokkailla,
lopulta maneerimaisilla tunnelmamaisemillaan,
jotka sävyltään lähenevät enemmän ransk. kuin
saks. taidetta.
2. Gerhard Peter Frants Wilhelm M.
(s. 1849), norj. taidemaalari. Opiskeli v:sta 1870
Eckersbergin maalauskoulussa, matkusti 1874
Düsseldorfiin, jossa sai vaikutusta A.
Achen-bachin ja sukulaisensa Ludvig M:n taiteesta,
sekä 1877 Miincheniin, jossa etupäässä tutki
vanhoja mestareja. Oleskelu Pariisissa teki M:sta
senjälkeen naturalistisen ulkoilmamaalarin, ja
palattuaan 1883 pysyvästi kotimaahan, M. kuului
maisemamaalaajana Werenskioldin, Thaulowin,
Krohgin )a Peterssenin rinnalla naturalistisen
suunnan johtajiin. Karttaen, niinkuin norj.
naturalistit yleensä, ^turistien Norjaa", M.
valitsi maisemiensa aiheet Norjan vähemmän
romanttisesta Itämaasta ja erittäinkin sen
talon-poikaisviljelyksen kotisijoilta. Kansallinen
erikoisuus ja kodintunne painavat leimansa esim.
hänen kuvaansa „Talonpoikais-puutarha" (1889).
Varsinkin M:n näihin aikoihin tekemissä
vesi-värimaisemissa ilmenee jo sellainen viivojen
yti-mekkyys sekä varmuus aiheen rajoittamisessa ja
sen eri osien rytmillisessä tasapainossa
samoinkuin myös kyky nähdä värit suurina ja ehjinä
pintoina, että hänen tuotannossaan nyt sangen
luontevasti tapahtuu käänne naturalismista
koristelevaan taiteeseen, jossa hänellä Norjassa on
huomatuin sija ja johon hän oli saanut
vaikutusta maansa vanhasta talonpoikaistaiteesta.
Ensi kerran M. esiintyy uudella alallaan, kun
hän 1893 asettaa näytteille 11
mielikuvituksellista vesivärimaalaustaan, jotka hän norj.
satujen ja runojen perusteella oli tehnyt aivan
vapaasti eikä kuvittamisen tarkoituksessa ja joissa
Hj. Munsterhjelm.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
