- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
803-804

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Munks ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

803

Muntjakki—Munuaiset

804

Gerhard Munthe: Kuvakudoksen malli (1895).

mitä alkuperäisimmällä tavalla oli yhdistetty
keskenään pelkkiä perusvärejä ilman
minkäänlaista todellisuusvaikutusta. Näitä yksinkertaisen
viivaornamentiikan muotoisia kuvia, joista esim.
mainittakoon »Revontulen tyttäret" (joita
jääkarhuiksi muuttuneet prinssit kosivat), ruvettiin
ennenpitkää käyttämään sovelletun taiteen
malleina, ja juuri niiden pohjalta heräsi Norjan
vanha kuvakudonta uuteen eloon. Myöhemmin
M. antautui suoranaisesti k" n taideteollisuuden
palvelukseen, ja paitsi kudoksia varten hän on
piirustanut lasimaalausten ja puunveistosten
malleja ja yleensä tehnyt paljo
huoneenkorista-mistöitä (esim. Holmenkolleniin 1895,
Kristiaanian taideteollisuusmuseoon 1903 ja pörssitaloon
1912). Piirustajana on M:n suurvaltaisin työ
.Snorre Sturlaso n-tarinain kuvittaminen
(1896-1900), jossa hän erinomaisen itsenäisesti
on tyylitellyt ornamentiikkansa viikinkiajan
pronssikauden mukaiseksi. Koristeellisten töidensä
ohella M. on edelleenkin viime aikoihin saakka
maalannut naturalistisia maisemia ja sisäkuvia
kodistaan. Myöskin kirjallisesti M. on esittänyt
mielipiteitään tyylitellystä ja koristeellisesta
maalauksesta. [Jens Thiis (1904).] E. Ji-r.

Muntjakki (Cervuliis muntjac), Malakan
niemimaalla sekä eräillä Itä-Intian saarilla elävä 1,2 m
pitkä ja 0.5 m korkea hirvieläin, jota seudun
ylimykset huvikseen metsästelevät. 11. A. S.

Munuaiset (rcnes) ovat oikeastaan
luuran-koisten eritys- 1. ekskretsioni-elimiä, joskin
samaa nimitystä usein käytetään luurangottomien
vastaavista elimistä. Luurankoisten m :n
alkuperä johdetaan matojen erityselimistä.
Ruumiin-ontelottomilla madoilla ne ovat usein
verkkomai-sesti haarautuvia protonefridioita 1.
vesiputkiloita. Putkilostosta johtaa 1 tai
useampi päähaara ulos. Ruumiinontelollisilla
madoilla ruumiinontelo on eritteiden
kerääntymis-paikka, josta ne johtuvat nefridioita
myöten ulos ruumiista. Nefridiot ovat
segmentaali-sesti järjestyneitä (siitä myös nimitys
segmen-taalielimet), haarattomia putkia, jotka lähtevät
ruumiinontelosta väryskarvareunaisella
suppilolla, n. s. nefrostomalla ja avautuvat ulos
seuraavassa segmentissä ensin laajennuttuaan
virtsarakoksi. - Luurankoisten m:ssa erotetaan 3 eri
kehitysastetta : e s i in u n u a i n e n (proncfros),
a 1 k u m u n u a i n e n fmesoriefros) ja pysyvä
munuainen (metanefros). Ensinmainittu
tavataan kaikilla luurankoisilla vain sikiön
aikaisimmilla asteilla ja harvoin silloinkaan toimi-

vana. Sen muodostavat harvat segmentaalisesti
järjestyneet, nefrostomalla ruumiinonteloon
avautuvat tiehyet, jotka yhtyvät ruumiin molemmin
puolin kulkevaksi, hylkyaukkoon päättyväksi
esi-ruunuaisputkeksi. Verisuonien kehittyessä nämä
kuljettavat eritysaineet munuaistieliyisiin.
Näiden seiniin muodostuu tällöin munuaisrak
koja (capsiila Malpighii), joiden seinän mu
nuaisvaltimo painaa sisään haarautuen m u
nuaiskeräksi (glomeruhis). Näin
muodostuvat munuaiskotelot (corpuscula Malpighii),
joissa virtsan eritys tapahtuu. Munuaistiehyet,
joiden luku on runsaasti lisääntynyt, yhtyvät
kiinteäksi, ympäristöstään selvästi eristyneeksi
a 1 k u m unuaiseksi. Sen kehittyessä on esi
munuaisputki jakautunut pitkittäin kahtia: 1)
n. s. M ii lieri n tiehyeen, josta sittemmin

F.

R.

Nb.

Kuva 1.

Kuva 1. Munuaisen
pitkittäisleikkaus. R kuorikerros, P
ydinkprrok-sen pyramideja, Nb munuaissuppilo,
A valtimo, V laskimo. Hl
virtsajoh-din. Kuva 2. Munuaisen hienompi
rakenne. K munuaiskotelo, Bk
mu-nuaiskerä tuovine ja vievine
veri-suonineen, H munuaistiehyt, O
useiden mumtaistiehyeiden > hteinen
aukko munuaispjramidin kärjessä.

kehittyy naarasten
muna-johdin, kohtu ja emätin (koi
raksilta se surkastuu) ja
2) alku m u n u a i s- 1.
W o 1 f f i n (myös L e y d
i-g i n) tiehyeen, joka
naaraksilla toimii virtsa-, koi
raksilla virtsasiementiehyenä.
Molemmat tiehyet aukeavat
kloaakkiin. Kalojen ja
sammakkoeläinten m. jäävät tälle
alkumunuaisasteelle.
Matelijoilla. linnuilla ja
imettäväisillä se kehittyy edelleen
nietanefrokseksi. Tämä
syntyy siten, että Wolffin
tiehyen takaosasta pullistuu runsaasti haarautuva
sivuputki, virtsajohdin (ureter). Haaroihin
muodostuu munuaiskoteloita. Samanlaisia kote
lollisia munuaisputkia muodostuu lähinnä olevista
ympäröivistä kudoksista. Wolffin tiehyt toimii

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0422.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free